JUUSTOSILAKKAPIHVIT

 

Toivottavasti on  tullut selväksi, että mä olen suuri silakan ystävä. Teen tällä hetkellä osan työstäni alihyödynnettyjen kalojen parissa, joista yksi on silakka. Hämmennyn aina kovasti kun erilaisissa kuluttajatutkimuksissa ilmenee yhdeksi silakan syönnin esteeksi sen maku. Jos nyt puhtaasti puhutaan silakan mausta, niin tuore paistettu silakka on mielestäni vertaansa vailla ja erilaiset marinoidut silakat marinoitujen kalojen aatelia.

Silakkatroolarit lähtivät liikkelle syyskuun puolivälissä ja  tuoretta, hyvänmakuista, kotimaista silakkaa on nyt  hyvin saatavilla. Itse haluan nähdä hiukan vaivaa paistettujen silakkojen teossa ja ostan sitä varten mielelläni kokonaista silakkaa, perkaan ja paistan kotona. Eri vaihtoehtoja kokeiltuani kokonaisena, ruotoineen ja pyrstöineen kärsivällisesti pehmeäksi/rapeaksi paistetut silakat ovat aivan parhaita. Ostan tosi harvoin silakkafileitä, mutta tänä syksynä on tullu testattua niitä useampaan otteeseen. Ihan uteliaisuudesta, koska helppokäyttöisinä niistä saa nopeasti hyvää arkiruokaa. Etsinnässä koko ajan siis vaikka hyvät silakkapihvireseptit.

Juustosilakat uunissa - resepti löytyi Saaran lautasella- blogista. Eihän mulla ollut kotona tilliä, joten maustemaailma vaihtui vähän toiseen, lopulta korvasin paprikankin sumakilla. Sitruunainen sumakki maustaa silakkaa hienosti. Lisäksi mulla oli pakasteessa raastettuna Juustoportin brändipähkinäjuustoa, mikä lienee aivan liian hyvä juusto tälläiseen, mutta antoi superihanan maun. Käytin sitä runsaalla kädellä ja jäähtynyt, pellille tursunut sulanut juusto oli niin ihanaa naposteltavaa.

Summa summarum, nämä silakat valmistuivat  nopeasti ja yksinkertaisesti. Ne olivat lisäksi niin herkullisia, että myös kiukutteleva aviomies äityi niitä kehumaan. Itsekin olen sitä mieltä, että voittivat selkeästi edellisviikolla  silakkafileistä valmistetut pannulla paistetut, ruisleivitetyt silakat (no ei nekään nyt huonoja olleet, mutta kun vertaan niitä aina niihin kokonaisina paistettuihin). Miinus käry ja sehän on pelkkää plussaa. Ihmisellä pitäisi olla ympärivuotinen ulkokeittiö mm. silakan, pekonin ja lättyjen paistoon. Toiset kyllä väittää, että hyvä liesituuletin ajaa saman asian...

Lisää kuvateksti

JUUSTOSILAKKAPIHVIT

600 g silakkafileitä

150 g juustoraastetta, mielellään voimakasta

mausteiksi suolaa ja sumakkia, hiukan musta- tai valkopippuria

Levitä puolet fileistä uunipellille leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Ripottele pinnalle suolaa, sumakkia ja pippuria, ja lopuksi juustoraaste. 

Lado loput fileistä kansiksi, nahkapuoli ylöspäin ja ripottele pinnalle vielä kauniin väristä sumakkijauhoa.

Silakat paistuvat n. 15-20 min 200 asteessa.  

Laita siis muusiperunat kiehumaan jo ennen silakoiden valmistelua!

RUOKAA KORONAN AIKAAN IV

Minkälainen oli meidän etäilyviikko 16 ruuan suhteen? Ensimmäisessä kuvassa aloitellaan juuri pääsiäissunnuntain lammasateriaa, joka valmistui grillissä. Muutenkin viikko oli taas ihan erilainen kuin edelliset, su ja ma vietettiin vielä pääsiäistä, tiistaina alkoi koulun noutoruokailu. Ja fiiliksissä mentiin morkkiksesta toiseen...

Kalastus ontuu taas pahoin tällä viikolla. Kasvisruuat  myös harvat mutta leivottu on. Ei ole haettu noutoruokaa ja tunnen syyllisyyttä siitä, että ravintolat kuolevat nyt minun käyttäytymiseni takia. Mutta en minä ole mikään noutoruokafani muutenkaan, ravintolaruuan syön mielellään vastatehtynä ravintolassa. 

Sitten tuli hirviä perunamorkkis. Meillä on viimeaikoina ollut liian usein riisiä tai pastaa, olen ollut olevinani vaihtelunhaluinen yrittänyt tarjota monipuolisesti erilaisia aterioita, vähän varmaan perunan kustannuksella. No more! Sanon minä. Täältä 65 x perunaresepti.

Edellinen kirjaamani ateria taisi olla siis lankalauantain Ropa vieja.

SU
myöhäinen aamiainen
ateria
16 hengen etädinner
Meksikolaista lammasta eli Barbacoa de borrego, kotitekoiset maissitortillat
Jälkkäriksi hedelmä- marenkirahka

Sunnuntaina kokoonnuimme Google hangoutsin myötävaikuttamana yhteiselle perheaterialle 16 hengen voimin, kukin perhe omassa kodissaan, omin ruuin. Vaikka osallistujilla olikin osittain ennakkoluuloja (toimiiko tekniikka, onko pikkupojille liian rauhatonta ja päästäänkö tunnelmaan?), kaikki onnistui loistavasti. Eino7v ja Eemi5v.viihtyivät pöydässä tekniikasta hurmioituneena paremmin kuin koskaan ja minä naljailin MunKälylle, että mitä hän oikealla tunnelmalla tarkoittaa: Sitäkö, että minä itken, Mumma on villinä, Natasisko loukkaantuu jostakin ja pikkupojat istuu pöydän alla (siinä nimittäin aika yllätyksetön perhedinnereidemme peruskaava).

Viihdyimme hienosti kaksi tuntia pöydässä, aikuiset ainakin. Oli kiva vertailla myös ruokia, Porvoon Nikoveljen perhe oli hakenut Sinne-ravintolasta 3 ruokalajin hienon menuun. Nuuttiveljellä oli parsaa ja lohta alkuun ja sitten ihanaa kokonaista grillattua varraskanaa, Mummalla, papalla ja Natasiskolla taas Papan Devil's eggs ja perinteinen nyhtölammas. Minä kun en viitsinyt tehdä samaa niin meillä oli tuota lammasbarbacoaa ilman erillistä alkuruokaa, siinä kun tulee samalla keitto ja lammastortillat.

Jälkiruoka valmistui ilman turhia kommervenkkejä. Kokosin lautasella kermavaahdolla jatkettua passionhedelmärahkaa, tuoretta ananasta ja mangoa sekä noita ihanan pastelleja marenkeja ja muutaman mintunlehden. Lopputulos keveä raikas ja hedelmäinen! Vaikeuskerroin 0.

MA 2. pääsiäispäivä
aamiainen
pilvimunia ja pekonia
ateria
raclette
Jälkkäriksi suklaamousse 
Pupukakku

Toisena pääsiäispäivänä fiilisteltiin vähän aamiaisella. Pakkasesta "tuoreet" voisämpylät , pekonia ja Sillä Sipuli- blogista löytämäni Pilvimunat ja lasillinen vastapuristettua puoliveriappelsiini(sellaisiakin on!)mehua. Pilvimunat ihan sulivat suuhun ja saa tehdä toistekkin kuulemma.

Meidän perheellä piti olla pitkästä aikaa yhteinen Lapin loma rakkaiden ystävien kanssa pääsiäisalusviikon  lauantaista lauantaihin. Tarkoitus olisi ollut herkutella yhtenä iltana racletella, kuten kunnon laskettelulomalla kuuluukin. Koska tämä meni koronakotoiluksi niin vielä viimeisenä lomapäivänä katettiin raclette tykötarpeineen esiin. Tällä kertaa juuston kanssa syötiin uunilohkoja, pikkuisia coctailkurkkuja, paprikaa, herkkusieniä, artisokkaa, kanaa ja Schwarzwaldin kinkkua.

Korkkasin viimeisen lomapäivän kunniaksi myös pullon lahjaksi saamaani alkoholitonta kuohuvaa, jolla me sitten koko perhe kilisteltiin. Oli muuten hyvää!

Jälkkäriksi kaikkien maailman (pussista tehty) lasten herkku, suklaamousse,josta saatiin muutamalla pikkumunalla hyvinkin ajankohtainen.

Ja bonuksena vielä pupukakku, joka oli Natasiskon mielestä niin hyvää, että olen roudannut sitä hänelle pala kerrallaan. Ihana kun joku joskus kehuu kunnolla ja varsinkin kun se on kriittisen suorapuheinen siskoni: " Parastakoskaan, mehevää, mahtavaa kookoksen kanssa, en oo koskaan syönyt näin hyvää... täyte ja kuorrute oli täydellinen, joskus se on niin öklöä...".

Kakku oli täysin hetken mielijohteesta tehty, kun mulla oli jo vuoden lojuneet nuo pupunkorvat. Ajattelin, että pupukakkuun sopii sisälle porkkanakakku ja niinpä vähän googlailin ja yhdistelin oman versioni muutamasta reseptistä. Puputurkin kookoshiutaleisiin sain idean aiemmin tekemistäni pupumuffineista.

Ehkä mä teen tästä jonkun kauniimman  ei pupu -version vielä niin voin jakaa reseptin.

TI
lounas
koululaisille nakit ja muusi, aikuisille makaronisalaatti
kello 5 ruoka
Leftover tostadas: ropa viejan ja kanan lihaa ja loput tortilloista

Tiistaina meillä alkoi kouluruoka. IsoHoo hakee valmiiksi annostellut lämpimät annokset koululta klo 11-11:15 välillä pienellä kylmälaukulla. Nouto on ilmeisen hienosti järjestetty ja porrastettu, ruuhkia ei synny vaan hyvin nopeasti hän sieltä aina palaa. Ruuat on pakattu muovirasioihin, joten pikkuisen tästä muovijätettä tulee. Annokset on heti syöntivalmiita ilman lämmitystä, salaattia ei annoksiin kuulu, pitää yrittää tehdä lapsille vähän kasvistikkuja tai muuta (mun tekemä salaatti ei laske). Aloituspäivänä nakit ja muusi.

Illalla paistoin sunnuntain aterialta ääneet tortillat öljyssä rapeiksi, lämmitin purkista frijoles refritos eli paistettuja papuja ja laitoin pöytään leftover kanaa, naudanlihaa ja  muut tykötarpeet ihaniin tostadoihin.

KE
lounas
koululaiset: perunat ja possukastike, aikuisille sunnuntain lammaskeittoa
kello 5 ruoka
Maitotytön kokkausvuoro: Juustofondue!

perunaa ja possukastiketta

Viikko kului sitten hyvinkin juustoisissa tunnelmissa. Maitotytön ruuanlaittovuoro siirtyi tiistailta keskiviikkoon mun hammaslääkäri ajan takia, koska Maitotyttö oli valinnut vähän erikoisemman arki-illallisen, juustofonduen nimittäin. Tämä idea syntyi hänelle raclettepöydässä ja en sitten aitoa innostusta ruvennut teilaamaan vaan lupasin, että näin hän saa tehdä. Toki helpotimme touhua kaupan valmisversiolla, Maitotyttö kyllä leikkasi leivänpalat ja kuumensi juuston padassa koko ajan sekoittaen. Tämähän oli sitäpaitsi, jos ei nyt kasvisruoka (koska mitään kasvista ei myöskään ollut), niin ainakin lihaton!

TO
lounas
Koululaisilla kasvissosekeitto, karjalanpiirakka ja juusto
aikuisille vispipuuro (omena-punaherukkamehusta keitetty)
kello 5 ruoka

Urho kokkaa: Kanaa Jalfrezi

Koulusta saapui aurinkoista kasviskeittoa, karjalanpiirakka ja juuston siivu. Minä keitin meille aikuisille vispipuuroa.

Urho teki omalla kokkausvuorollaan Sweet food o'Mine blogista bongaamaani helppotekoista hyvää curryä, Kanaa Jalfrezi.

PE
lounas
koululaisille kanapasta

Illalla itsetehtyä pitsaa

Koululaisten kanapasta

Ja illalla ratsastuksen jälkeen leivoin oikein onnistuneita pizzoja, kukin sai valita täytteet. Monet täytevaihtoehdoista olivat viikolta jääneitä jämiä, herkkusienet, artisokat, nahistuneet pikkutomaatit, pakkasesta otettu pikku kinkkupussi ja mozzarellajuustot, tacojen hirvenlihatäyte jne.  eli varsinaista hävikin estoa tämä perjantain pitsailukin.

LA
Toiveena "äijäruokaa" (Urho toivoi ja isänsä kokkas): Pyttipannu makkaralla ja useammalla munalla.

Äitidille aseteltu Pyttipannu. Nämä olivat lautasannoksia...

Äiti yritti vielä illalla vetää pisteitä kotiappäin leipomalla korvapuusteja ja aivan sairaan hyvää leipää.

Korvapuusteista tuli kertakaikkisen rumia, mutta onneksi kuitenkin syötävän hyviä!

Kaikkia ruokailun tavoitteita ei tälläkään viikolla saavutettu. Lapset saivat kuitenkin hyvänmakuisen koululounaan, eikä aina edellisen päivien tähteitä kuten me aikuiset joka himputin lounaalla. Toisaalta hävikin minimointi oli huipussaan: Melkein kaikilla aterioilla hyödynnettiin toisista aterioista jääneitä raaka-aineita tai uudelleen lämmitettiin entisiä, varsinkin ne vanhempien lounaat kuuluivat jälkimmäiseen. Lapset saivat perunaa 3/4 lounaista. Koko perhe sai perunaa barbacoassa, racletessa ja pyttipannussa, kun nyt sitäkin pitää miettiä. Toisaalta riisiä oli vain kerran ja pastaakin vain kerran lounaalla sekä koululaisilla että vanhemmilla.

Kas, jännä nähdä mitä kuluva viikko tuo tullessaan ja kauanko kehtaan näitä vielä paljastella...

RUOKAA KORONAN AIKAAN

Food in the time of Corona. Mahtavaa, sain ujutettua jo toisen kirjallisen viitauksen blogiini 10 vuoden sisällä. (Niin, mikähän se toinen on? Sanokaa, ettei tämä kaikki ole turhaa? Kai joku tietää?)

Aika monella on sama juttu kuin itselläni, olen etätöissä kotona, ja lapset peruskoulun ääripäistä,  tokaluokkalainen ja ysiluokkalainen, käyvät etäkoulua. Lisäksi talouden vahvuuteen kuuluu kepo*(tietäjät tietää) IsoHoo, joka on toistaiseksi kotona merityöstä ja Meimitherottweiler.

Ja ruokaa tarvitaan. Harrastuksista "vapautuminen" tuo selkeästi lisäaikaa, jota voi käyttää vaikka leipomiseen, yksin ja yhdessä. Ruuanlaitto on ollut mulle aina mieluista, mutta kun se tarkoittaa 2 ateriaa arkisin joka päivä, on se töiden lomassa pakko hoitaa aika nopeasti, syöntiajathan ovat keskellä työpäivää ja sen päätteeksi... Siksi selkeät suomalaiset arkiruuat ovat nyt kovassa huudossa. Lapsenikin ovat jonkin sortin kranttuilijoita, Maitotyttö haluais syödä pelkkiä Mamanuudeleita (olivat muuten loppu ja piti ostaa Pirkka pikanuudeleita:...) ja Urho15v luultavasti vuoropäivinä noutokebabbia ja Mäkkäriä. 

Kotiruoan valmistuksessa on helppo onnistua  ja se on suhteellisen edullista, sitäkin täytyy ajatella näinä aikoina. 

En ole ehtinyt vielä olla kauhean suunnitelmallinen, mutta olen nyt kirjannut viikon ruokalistan ajatuksella mitä tuli syötyä ja se paljastaakin monta seikkaa: kalaa liian vähän, missä mun kasvisruuat on tällä viikolla (no viime viikolla oli kyllä 2x kalaa ja kasvissosekeittoakin).

Tässä teille vinkiksi 12 keittoa ja 12 arkista, nopeaa tai pienen valmistelun jälkeen itsekseen valmistuvaa ruokaa helpottamaan arjen ruokavalintoja. Nämä toivottavasti maistuvat erityisesti lapsiperheille. * merkityt ovat kasvista. Jätin nyt tahallani kaiken vähänkin eksoottisen pois, paitsi pika-phota en voinut vastustaa. Toki blogissani on toista tuhatta reseptiä näiden 24 lisäksi, että sukeltakaa sinne vaan, on siellä muutakin. Avainsanaluettelon kautta pääsee herkimmin kiinni haluamaansa.

Tämä listani tässä on kyllä melko sekalainen, puuttuu esim lihapullat, uunilohi, pasta bolognese, pasta carbonara joita meillä syödään säännöllisesti. Tässähän täytyy alkaa skarpata puuttuvien reseptien suhteen!

Keitot

• Kalakeitto  
• Lohikeitto
• Jauhelihakeitto
• Nakki/makkarakeitto
• Kasvissosekeitto *
• Gulassikeitto
• Kana-nuudelikeitto
• pikainen Pho
• Pinaattikeitto*
• Hernekeitto jauhelihalla
• Linssijuustokeitto*
• Meksikolainen kanakeitto

Vinkkejä keittopäivälle:

• tee iso kattilallinen, niin voit lämmittää sitä toisellakin aterialla
• supernopea ja oikein mainion makuinen keitto tulee kun ostat peruna&keittokasvikset pussin ja lisäät sinne nakit tai jauhelihan tai kalakuutiot...
• Oikaise eniten ja osta hernekeitto purkissa ja pinaattikeitto pakasteena

Arkiruoat

• Jauhelihakastike
• Tonnikala-perunavuoka
• Tex-Mex makaronilaatikko
• Chili sin chili
• Makaroonilaatikko
• Läskisoosi
• Parsakaali-pastavuoka*
• Risotto cabrese*
• Tonnikalasalaatti retrosti
• Karjalanpaisti
• Chop suye 
• Tonnikala-kerrosleipä

Vinkkejä arkiruokiin:

• Muista kiusaukset: pussi peruna-sipulisekoitusta ja mukaan jauheliha, tonnikala, kanasuikaleet, kinkkusuikaleet ja kerma/ruokakerma
• Broilerista saat nopeasti: paista ohuet leikkeet kokonaisina, kastikkeeksi riittää sitruunanpuristus, kylkeen perunat tai riisi, salaattia ja kasvista. Suikaleista saat hyvän kastikkeen pastalle/riisille/perunalle lisäämällä maustettuja kermoja tai tomaattimurskaa. Muista myös kokonaisena myitävät grillattavat broilerit.
• Mulla on salaatin kanssa hiukan paniikki aina kun se ei lisäkkeenä tahdo mennä alas: lapset syö kuitenkin mielellään aina pikkutomaatteja, kurkun, porkkanan ja paprikan paloja, eli niitä edes pöytään.
• Muista kaupan pinaattilätyt hätävaraksi.
• Ruuan ei aina tarvitse olla lämmintä. Tietääksen lämpötila ei tee siitä yhtään sen ravitsevampaa. Muista siis myös erilaiset kerrosleivät, patongit ja täytetyt pitat. Tokihan näihin voi laittaa myös lämpimiä aineita.
• Ai niin, ja suomalaistyyliset tex mex tortillat tai tacot, nehän laskee aina. Paista kanaa tai jauhelihaa väliin+ muut lisukkeet.
• Muistakaa kananmunat: aina voi tehdö munakkaita, frittataa jne.

Jaa-a. Onpas listauksella sekavuutta.

Oikeasti teinkin tämän postauksen vain siksi, että rakastuin tuohon otsikkoon. 

Mutta kerrothan, jos sait jotakin inspiraatiota. Minä alan päivittää noita puuttuvia  perusarkiruokareseptejä (no, Bolognesen julkaisin juuri IG:ssä ja onhan tuo Carbonarakin blogissa, mutta kermaversiona- hyvä sekin- olen vaan niin siirtynyt eteenpäin...)

Ai niin ja mitä meillä tuli syötyä tällä viikolla? Suunnittelematta ja sillä, että mies kävi kaupassa ja toi  a)jauhelihaa b)makkaraa c) kanansiipiä. Ihan tavallisilla mentiin.

Aamiaiset vaihtelevat voileipien, pikapuuron(ilmeisesti vain Maitotyttö syönyt), murojen ja jugurtin komboina.

Ma

Lounas: Spaghetti Bolognese

n. klo 5:n ruoka: kanasiivet ja dippi

Ti

Lounas: Kalakeitto

n. klo 5:n ruoka:Iso-Hoon tekemät Porilaiset kananmunalla

Ke

Lounas: Kippospagetit (maanantaisen kastikkeen tähteistä)

n. klo 5:n ruoka: Kanafajitakset

To

Lounas:Makkarakeitto

n. klo 5:n ruoka: Makaronilaatikko

Ja huomenna on perjantai. Näin se tullee menemään:

Pe 

Lounas: Ostin tänään viikonlopun kauppareissulla mulle ja Maitotytölle  tarjouslounassalaatit, 1.99. Äijät saa syödä torstailta jääneitä makkarakeittoa ja makaroonilaatikkoa

n. klo 5:n ruoka: Me niin haetaan kotiin Mäkkäriä, pizzaa tai sushia ja äiti heittää jalat kattoon. Saatan heittäytyä villiksi ja juoda zerocolaa.

Mutta viikonlopuksi onkin jo ihanat ja hitaammat ruokasuunnitelmat!

(*kepo ei liittynyt mitenkään kasvisruokiin, vaan viittaa pk-koirapiireissä tuttuun käsitteeseen eli kennelpoikaan. Kennelpoika taas on poikakaveri tai aviomies, jota raahataan mukana koiraleireille ja kisoihin ja jolle lankeaa monenmoiset avustajantehtävät. IsoHoo ei varsinaisesti koskaan edellisen koiran aikana ansainnut tätä nimitystä, mutta nyt kyllä vapaajaksollaan jo hoitaa Meimitherottweilerin lenkityksen hyvinkin itsenäisesti. Kiitos siitä.)

KALATACOT - PEHMEET VAI RAPEET?

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Finduksen ja Indieplacen kanssa.

Elokuu toi mukanansa arjen. Arjen mukana tuli  kesälomalla jo unohtunut ruokahärdelli. Kyllähän te tiedätte. Koulut, työ, harrastukset (ja ihan uutena meidän perheessä mopoilu)  ja jossain välissä pitää yrittää istuttaa perhe yhteisen aterian ääreen, loihtia ruoka pöytään nopeasti, monipuolisuudesta ja terveellisyydestä tinkimättä. Siinähän sitä tietääkin pohtineensa ruokavalintoja! Varsinkin kun lapset eivät aina ihan mutisematta syö mitä äiti tarjoilee. 

Pitäs tarjota kasvista ja vihreää, pitäs olla kalaa, kyllä ruuanlaittajalle painetta kasaantuu. Pitää osata varautua, ettei kauppaan tartte lähteä joka päivä pyörimään ympyrää.

Pakastin on sinällään aikamoinen arjenpelastaja ja sitä hyödyntämällä illallisten minuuttipeli kyllä helpottuu. Kannattaa pakastaa itsetehtyjä ylijääneitä ruokia nopeasti mikrotettaviksi annoksiksi, mutta kauppojen pakastealtaista löytyy myös paljon nopeasti hyödynnettävää kotiin.

Kasvisruokapäivien lisääminen onnistuu jo melkein huomaamatta, mutta edelleen tuskailen sillä saako kalaruokia tuon suositellun 2-3  kertaa viikossa mukaan. Siinä auttaa kyllä huomattavasti kun ottaa mukaan kalapakasteet. Kalapuikot ja muusi menee aina! Eivätkä laadukkaasti valmistetut tuotteet oo sen huonompi vaihtoehto kuin tuore kala! Unohtakaa se harhaluulo, että pakastealtaasta ongittu kala olisi jotenkin pitkälle prosessoitua tai epäterveellisempi vaihtoehto. Ei o! 

Minä harvoin paneroin tuoretta kalaa (jos ei ruisjauhoissa kieriteltyjä silakoita lasketa), koska se on aikaa vievää ja sotkuista. Nämä nykyiset kalavalmisteet  hoitavatkin homman kun tekee mieli rapeaksi kuorrutettua kalaa. Finduksen täysjyvä kalafileet, joita on 2 paketissa,  on  valmistettu vastuullisesti kalastetusta Alaskanseitifileestä, ne sisältävät 63% valkoista kalaa ja ihanan rapsakan täysjyvä kuorrutuksen.  225 asteisessa uunissa 18 minuuttia ja sulla on rapeat leivitetyt kalafileet lautasella. Finduksen täysjyvä kalapuikot on myös herkkuja, niille on myönnetty sydänmerkkikin. Molemmat maistuvat, perunoiden, riisin tai pastan kanssa, leivän välissä, hyvällä kastikkeella  tai vaan tirauksella puristettua sitruunaa kruunattuna.

Mutta arvaatteko mihin nämä paneroidut täysjyvä kalafileet on lisäksi enemmän kuin oivallisia? (Koska kuorrutus maukas ja rapea ja sisältö suussasulavan valkoinen.) Kalatacoihin. Tämä äiti ei ainakaan oo niin fakiiri, että jaksa alkaa leivittämään ja frittaamaan alusta asti kalanpaloja tiistai-iltana tacoihin, näiden kalafileiden paistuessa  uunissa sä pilkot muut ainekset ja katat pöydän. Aika lähellä 20 minuuttia!

Päätettäväksi jääkin sitten enää, että kumpia tarjoat, pehmeitä vai kovia tacoja. Mä tein varmuudeksi molempia. Kalatacon pehmeät kuoret on mulla ehdottomasti maissista, maun takia, mutta käy ne pienet vehnäisetkin, ne on kiitollisempia ehkä käsitellä( eivät koppuroidu).

KALATACOT

4:lle 

2 pkt Findus täysjyvä kalafileet

300 g punakaalta

3 tomaattia

1 punasipuli

1 avokado

1 ruukku korianteria

1 vihreä jalapeño

1/2  limen mehu

12 kpl pieniä pehmeitä maissitortilloja tai rapeita maissikuoria- tai molempia!

suolaa

limelohkoja tarjoiluun

Kastike kalatacoille

150 g ranskankermaa

1 dl majoneesia

1/2 tl juustokuminaa

1/2 tl valkosipulijauhetta

1 tl sriracha chilikastiketta

Laita kalafileet uuniin paistumaan ohjeen mukaan (18 min, 225 astetta).

Fileiden paistuessa pilko muut ainekset tarjolle laakealle vadille. Suikaloi punakaali juustohöylällä, kuutioi tomaatti ja avokado, poista chilistä sienenet ja pilko, hienonna sipuli ja korianteri. Purista avokadon päälle limeä  tummumisen ehkäisemiseksi ja ripottele hiukan suolaa maun terävöittämiseksi. Asettele kippoihin tai laakealle vadille.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään tasaiseksi. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa oman makusi mukaan.

Kuumenna tortillat/tacokuoret pakkauksen ohjeen mukaan.

Leikkaa kuumat kalafileet paloiksi.

Jokainen syöjä kokoaa oman taconsa laittamalla siihen pari kalafilettä ja muut ainekset, sekä valuttamalla lopuksi täyteläistä kastiketta pinnalle.

Ihana, käsinsyötävä ateria ! Täyttää kaikki mun arkiruuan kriteerit: helppous, nopeus, vaivattomuus, houkuttelevuus,terveellisyys ja maku.

Ai niin, ja se kysymys. Pehmeet vai rapeet? 
Ehdottomasti pehmeet...tai ehkä sittenkin rapeet. Joo, rapeet...eiku...

Syö kalaa!
Yhdestä kala-ateriasta saat päivän D-vitamiinin.
Kalan pehmeä rasva on hyväksi sydämelle ja aivoille.
Kalan proteiini on hyvälaatuista.
Kalasta saat myös B12-vitamiinia, seleeniä ja muita kivennäisaineita. 

ARKIPÄIVÄN PORILAINEN

Kaupallinen yhteistyö Atria: Sanotaan nyt näin läpinäkyvyyden maksimoimiseksi, koska tässä ruuassa käyttämäni makkarapihvi on saatu Atrialta uutustuotteiden  näytepakkauksessa ilmaiseksi. Minulla ei ole kuitenkaan mitään velvotteita kirjoittaa ko. makkarapihvistä, enkä koe tätä kaupallisena yhteistyönä, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, näin laki velvoittaa. Mielelläni mainitsisin vain, että postauksessa inspiraationa ja raaka-aineena käytetty makkarapihvi on saatu tuotenäytteenä Atrialta. Tulipahan nyt tämäkin sanottua.

Nyt on oikein arkipäivän realismia -postaus kuvia (ja niiden laatua) myöten. Ja kääk, Maitotyttö ekaluokkalainen  käytti tuota sanaa tänään aamiaisella kertoessaan unestaan (jossa kohtasi jonkun tubettajan), että ei ollut kovin REALISTINEN uni. Mistä ne oppii?

Minä kuulun siihen sukupolveen, että lapsena ja nuorenakin vielä ulkona syöminen ja spesiaaliherkuttelu tarkoitti grillillä käyntiä. Ja kyllä niitä grillejä olikin, pienelläkin kirkonkylällä useita. Omat vakiotilattavat suosikit pitivät pintansa, ja siksikö lie en koskaan oikein tutustunut porilaiseen. Tiesin nimen, mutta en varmaan syönyt koskaan, kun en ole mikään suuri makkaran syöjä.

Itseasiassa kävin myös helmikuussa elämäni ensimmäistä kertaa Porissa, Hopealuistinfinaaleissa. Luulin Poria paljon pienemmäksi paikaksi ja ihan hätkähdin kun googlasin asukasluvun. Aika moneen mukavaan porilaiseen olen tutustunut pikaluistelun kautta (ja ruokabloggauksen kautta tietysti Hellan ja viinilasin välissä - blogin Johannaan ja hänen perheeseensä) ja vaikka Urho14v. onkin siellä kulkenut kisoissa vuosittain, ovat ne olleet aina juuri ne kisat, joissa itse en ole ollut mukana. Itseasiassa Porissa oli  aikoinaan Urho14v:n ensimmäiset kisat Seinäjoen ulkopuolella. Tapahtumasta on jäänyt elämään Urho8v:n legendaarinen lausahdus:"Äiti, nää on mun ensimmäiset ULKOMAANKISAT!"

Mutta minulla oli siis sattuneesta syystä näitä Atria Artesaani Makkarapihvejä (niiden pinta on loimutettu aidolla liekillä ja näistä on myös toinen cheddarilla maustettu versio, lihapitoisuus 92%), joista sitten päätin kokeilla tehdä porilaisia. Olin jo aloittamassa  sämpylätaikina tekoa, kun googlatessa viisastuin niin paljon, että aito porilainen tehdäänkin paahtoleipäsiivujen väliin. No sehän sopii. Makkarana käytetään perinteisesti sipulimakkaraa ja sekin kyllä sopisi sipulinystävälle, mutta nyt oli siis toiset makkarat tarjolla. Sitten vaan sinappi ja ketsuppi ja kurkkusalaatti sekä hienonnettu sipuli. 

Juusto ei porilaiseen kuulu, mutta enhän minä voi juustoa vastustaa, joten heittäydyin vallattomaksi ja lisäsin sitä. Jokainen kauhavalainen tietää, että juustohampurilaisen ainut oikea juusto on Koskenlaskija- sulatejuusto (ehkä palaan aiheeseen joskus myöhemmin...) ja nyt löysin kaupasta tuollaisia Koskenlaskija-sulatejuustoviipaleita (älkää nyt pillastuko, välillämme ei ole edes tämän makkaran veroista kaupallista yhteistyötä, mutta kyllähän asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä...). 

Ja siinä se porilainen sitten oli.

PORILAINEN JUUSTOLLA
1 kpl

2 viipaletta paahtoleipää
1 makkarapihvi (tässä Atria Artisaani Makkarapihvi, joka on ainakin erinomainen)
2 viipaletta Koskenlaskija sulatejuustosiivua (kun yksi ei riitä...)
maun mukaan:
kurkkusalaattia
hienonnettua sipulia
sinappia
ketsuppia

Paista makkara pannulla tai grillissä molemmin puolin, n. 5 min. Kun käännät makkaran, aseta juustoviipaleet paistetulle puolelle.
Paahda paahtoleivät paahtimessa. Nosta pihvi leivän päälle, annostele mausteet ja nosta toinen leipä kanneksi.

Tästä brutaalin nopeasta grillieväästä tuli heti koko perheen suosikki. Voitteko kuvitella, että IsoHoo on valmistanut näitä itselle ja lapsille jo 3 kertaa. Pilkkokaa viereen kurkkutikkuja, porkkanoita ja kirsikkatomaatteja, ettei ole niin syyllinen olo vihreän puutteesta. Ai mikä ihana äitiäijämättö!

Ikävä kyllä, paketissa on vain 4 makkaraa, eli joku makkarankipeä perheessämme jää ilman...
aina voi tuoksutella pakettia!

SIPULI

Niin, tajusin  juuri, että sipulihan se on. Eniten käyttämäni yksittäinen raaka-aine. Sen freesaamisella alkaa lähes jokainen resepti, ja sen umaminen maku on just se sydän useimmissa suolaisissa ruuissa, olipa sitten näkyvää sipulia tai ei.

"Ei näkyvää sipulia" on kyllä yksi erikoisimmista ruokarajoitteista, joihin ravintolamaailmassa on törmännyt, muistelisin, että sille on löytynyt erikseen usein kassakoneelta annokseen liitettävä kommentti. 

Varoitus: Annoksessa runsaasti näkyvää sipulia

Tässä omassa perheessäkin olen joutunut asian kanssa tappelemaan. IsoHoo syö kyllä sipulia, mutta ei voi sietää keitossa ja kastikkeessa pehmeitä sipulinpalasia. Osittain olenkin kotona siirtynyt käyttämään noissa ruoissa sipulijauhetta, koska miltään ne  eivät ilman sipulia maistu.

Mutta kai se tuli selväksi, että minä rakastan sipulia: Raakana, paistettuna, karamellisoituna, marinoituna, kuivattuna, renkaina, silputtuna, you name it! Myös pehmeitä sipulipaloja keitossa. Rakastan keltasipulia, valkosipulia, punasipulia, kevätsipulia, ruohosipulia salottisipulia, hopeasipulia, purjoa ja mitä näitä onkaan. Kaikki ihania ja oman luonteisia, eikä niitä ilman voi kokata!

Sen lisäksi, että kokkailen sipuleista kokoa ajan ja aina, kokkailin viikko takaperin ihan tarkoituksella, yrittäen löytää vähän uutta inspiraatiota ja erilaisia rooleja sipulille Lännen Media ruokatorstai aukeamaan, joka siis tutuissa sanomalehdissä än yy tee TÄNÄÄN!

Ja tulikin ihan huippureseptejä, kiitos sulle sipuli!

Reseptit löytyvät siis Lännen Median sanomalehdistä, mutta tässä pieni teaseri. Tuo yllä oleva salaatti on todella piristävän kaunis mutta myös maultaan aivan upea yhdistelmä. Punajuuri, veriappelsiini, fenkoli ja punasipuli ovat päätähdet ja minkälaisen orkesterin ne muodostavatkaan! Tosi iso suositus tälle.

Erittäin nopea ja helppo on taas tämä pastaruoka, jossa vain kolme pääraakainetta: punasipuli, halloumi ja pasta. Jos en toistaisi itseäni sanoisin, että tosi iso suositus tälle!

Bhaji on niin intialaista, että! En ollut aikaisemmin tehnyt kotona näitä mausteisia sipulifrittejä, mutta kyllä tässä sipulirenkaat jäävät toiseksi. Frittaamisen voi muuten tehdä ihan paistinpannulla, 2-3 sentissä öljyä onnistuu mainiosti.

Mun blogista saa etsimällä etsiä suolaisten piirakoiden ohjeita. Ne on jotenkin mun kompastuskivi, kun se pohja on aina liian rasvainen tai raaka tai liuskottuva tai kova tai jotakin. Rakastan kyllä niiden syömistä.

Siispä tekemään pohjatonta piirakkaa. Tämä resepti jää niin mun repertuaariin. Sipuli ja juusto tekevät siitä niin maistuvaisen ja rakenteeltaan se kuitenkin on hyvin piirakkamainen, ei lainkaan munakasmainen. Ja sitte niin tosi nopia ja helppo kun ei tartte sitä pohjaa vääntää erikseen.

Marinoituihin ja karamellisoituihinkin sipuleihin löytyy reseptit.

Pakko vielä laittaa tähän omasta blogistani löytyvä sipulikeittoresepti, koska juuri nyt on aika herkutella sillä!