Angry Birds - Pinjata. Ja ohje kans.

Siinä se nyt sitten roikkuu, löysässä narussa. Pahanilman pinjata-tipun piti valmistua jo Urho9v, synttäreille. Vaan kuinkas kävikään?
Äiti teki taas karkeita virhearviointeja koskien omia kädentaitojaan sekä sanomalehtipaperimassan kuivumisaikaa, eikä Pinjatapallo, eikä edes aikaisemmin tehty koepallo, ehtineet kuivua juhlapäiväksi.

Keksin hädissäni sitten syntymäpäivänä kun piti kertoa pojalle, että mitään Pinjataa ei sitten olekaan, että tehdäänpä tästä meidän perheen ohjelmanumero katujuhliin, jotka pidettiin eilen. Ja kylläpäs se ohjelmanumero olikin, lasten mieleen ainakin. Karkeilla ei ole asian kanssa tietenkään mitään tekemistä.

Katujuhlamme majoittuivat tänä vuonna sään pelossa (niin turhaan) keskeiselle paikalle, eli meidän autokatokseen. 12 kpl aikuisia omassa pitkässä pöydässään. Lapsille oma pöytä ja tietenkin vielä Pinsella-pöytä. Tässä menossa Pinsella- vilkutus.

Halkopinoon voi jallupullon lisäksi kätkeä myös karaoke-vehkeet. Koskaan ei voi tietää kenestä sukeutuu illan tummetessa varsinainen Naurava kulkuri...

Rohkeimmat eivät kaivanneet edes taustanauhaa. Ilta kului syöden ja palan painiketta nauttien, erilaisten aarteenetsintä-leikkien ja perhe vastaan perhe-otteluiden temmossa. Oma perheeni, mitä paikalla ollut kuuluttaja koki tehtäväkseen  erityisest painottaa, tuli kisassa viimeiseksi.

Pinjatan iskussa sen sijaan löytyi vain voittajia. Pallukka osoittautui kumman kestäväksi, varsinkin kun eka kierros iskettiin tukevalla solumuovimiekalla. Pääsivätpä kaikki iskemään. Ja lopulta sitten kun pesismaila otettiin käyttöön, niitä karkkeja alkoi myös sataa.

Perheen pienimpien kohokohta kuului kuitenkin olleen se, kun kisan jälkeen eräs nimeltä mainitsematon äiti kiskaisi Angry Birds- pallon päähänsä ( se säilyi ehjänä, vaikkakin kuhmuisena lukuunottamatta yhtä päänmentävää aukkoa) ja tanssi taustalla sopivasti soineeseen Hurriganesiin tiukkaakin tiukemman rokki-twistin. "Nanna, sä olit niin hauska!" (Linnea 2v)

Muutama tunti menee välillä lapsia nukutellessa, sitten on aikaa vielä hetkeksi kokoontua aikuisten suunsoitto- rinkiin. Katumme näytti niin ihanalta sytytettyämme perinteiset ulkotulet.

Mutta luvattu ohje:

Angry Birds- Pinjata

Yksi pyöreä jätti-ilmapallo
Muutama sanomalehti
Eri Keeperiä
Punaista kreppipaperia
valkoista, keltaista ja mustaa kartonkia A4:et riittää
Jeesusteippiä.
Keppi
ripustusnarua
Sisälle paperipäällysteisiä karkkeja

Hyvissä ajoin ennen  merkkipäivää, ainakin kolme päivää, puhalla ilmapallo ja sido se. Tavallisesta ilmapallosta saa vain päärynän, mutta ainakin Tiimari myi yksittäisiä PYÖREITÄ jättipalloja.

Leikkaa sanomalehdet noin. 5 cm levyisiksi kaitaleiksi. Tee erikeeper-liimasta ja vedestä liisteri, eli ohenna liimaa reilusti vedellä.
Foliovuoka on kätevä tähän tarkoitukseen. Siis liisteriastiaksi. Kasta papeisuikaleet liisteriin ja liimaa niitä koko pallon päälle limittäin ja ristikkäin. Anna kuivaa useita päiviä.

Kun pallo on kova ja kuiva, pistä sisäpallo rikki. Sivele palloa liimalla ja liimaa epämääräisiä revittyjä punaisia kreppipaperinpaloja niin, että peität kaiken sanomalehden. Palaset saavat pinjata henkisesti roikkua sieltä täältä. Vaikka sanomalehtipaperiosion teinkin keskellä yötä ihan yksin, sopii se mainiosti lasten kanssa yhteisaskarteluksi, niinkuin tämä koristelukin, johon Urho9v ja Hilja2v innolla osallistuivat.

Leikkaa  ja liimaa kartongista nokka ja silmät.

Leikkaa puukolla takapuolelle luukku, josta voit täyttää pallon namusilla. Liimaa luukku kiinni jeesusteipillä ja kerkiessäsi naamioi se vielä kreppipaperilla.

Pallossa on reikä myös yläpuolella, se kohta, missä ilmapallon solmu oli. Etsi tarpeeksi pitkä keppi. Sido siihen ripustusnaru ja pudota se pituussuunnassa aukosta sisään. Vedä narusta ja keppi lukkiutuu vaakatasoon ja voit ripustaa Pinjatan.

Sitten vain hutkimaan. Silmät sidottuna ja 3 yritystä kukin. Arvoimme vielä lyöntijärjestyksen erilaisilla tehtävillä.

Hei ja nyt vois joku järjestää naamiaiset. Mä voisin olla Angry Bird!

Kauhian kallis joululahja

Tietokoneongelmoidessa, mitä puuhaa harrastan vieläkin sujuvasti vuoden vaihtuessa, meni ohitse miljoona  joulun postattavaa asiaa, ennen joulua, joulun aikaan, joulun jälkeen...eihän niitä nyt enää viitti ainakaan hirviästi levitellä, koska, niinkuin sanonta kuuluu, uusi vuosi, uudet kujeet.

Jotain sentään on pikkupakko (tiedettehän, se sisäinen palo?) jakaa, ja itseasiassa tämä jos mikä sopii hyvin myös Uuden Vuoden tunnelmiin, varsinkin jos aiotte posauttaa auki pullon ihanaa, kylmää kuplivaa...samppanjaa, cavaa tai proseccoa, sektiä....

Sillä nyt kaikki korkit visusti talteen. Koska niistä voi varsin näppärästi ja varsinkin nopeasti ASKARRELLA jotakin erinomaisen ihanaa. Leikkaat nimittäin korkista sen kavennuksen jälkeen olevan päätynupin irti (tarkoitukseen käy varsin mukavasti kaikki laadukkaat keittiöveitset, ja myös ne ei niin laadukkaat, hätätapauksessa myös mora) ja liimaat laatugluella, eli esimerkiksi erikeepperillä leikkauspintaan tiimarista tai askarteluliikkeestä ostamasi magneettinapin (tiimarin hinta 6kpl 1,49).

Näin saat poislahjoitettavaksi tai itsellesi pitkäaikaiseen pitoon (esim. laskut, lukkarit, valokuvat, kotipizzan alennuskupongit ja kummipojan piirustukset jääkaapin ovessa) upean kauniin, uniikin jääkaappimagneetin, jonka  aito, rosoisen sileä pinta,  etupuolen taidokas leimaus ja materiaalin joustava lämpö sormiasi vasten tuovat arkeesi ripauksen ylellisyyttä, tarinan jostain kallisarvoisesta hetkestä tai vielä kauempaa, viiniköynnöksissään kypsyvien rypäleiden pitkästä, hellyydellä vaalitusta matkasta korkin sinetöimään pulloon.

Ja koska kallis lahja on se paras lahja, on lahjansaaja varmaan pyyteettömän ilahtunut tiedostaessaan  ne eurot jotka ovat lahjantekijältä kuluneet magneetti-, liima- ja työaikakustannusten lisäksi itse päämateriaalin hankintaan. Esimerkiksi tuollainen 4 magneetin setti, kustantaa tekijälleen helposti parikin sataa euroa, pelkästään samppanjapullojen hinnassa!

Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2013!  Kaikille!

p.s. jotkut ihmiset ovat saattaneet sortua alumiinipintaisiin kodinkoneisiin, ja ovat joutuneet luopumaan jokakeittiötä raikastavasta -ja selkiyttävästä-  jääkaappimagneettimaniasta kiinnittömättämyysongelmien pakottamana. Heille suosittelen esimerkiksi Ikeasta hankittavia erilaisia magneettitauluja tai listoja.

p.s II tätä postausta ei sponsoroinut Tiimari, Eri Keeper, Mora, Ikea, eikä edes Lanson tai muu samppanjan valmistaja. Harmikseni.

Pilttiniksi

Kun meillä nyt sattuneesta syystä noita pilttipurkkeja kertyy, ja ehkä jollakin muulla on sama tilanne, niin tässä aika hauska pikkuvinkki uusiokäyttöön. Jos meinaan ootte tehneet tarpeeksi jo suklaa-pistaasikipposia....Sallittakoon tälläinen  askarteluvinkki (joka ei erikoistaitoja tarvtse) tänne ruokailun lomaan, ja tämähän tavallaan LIITTYY ruuanlaittoon....

Eli säästä lastenruokapurkkien kansia (toki muutkin lasipurkkien kannet käyvät!). Tässä nyt täytyy ihan maksamattomana mainoksena todeta, että itseasiassa juuri nuo Piltti-merkkiset kannet ovat aivan mainioita, koska ne ovat söpön ruudullisia ja tekstittömiä.

Pese ja kuivaa kannet huolella. Liimaa kansien sisäpuolelle haluamasilaisia kuvia tai tarroja. Tässä on käytetty Tiimareista löytyneitä ostettuja, joista suurin osa oli vielä tuollaisia "topattuja pulleroita", se tuo kansiin mukavaa käsin kosketeltavaa tekstuuria.

Jos ostat tuplat tarrat, saat aina kaksi samanlaista kantta tekemällä aikaan pahvisista muistipelikorteista poiketen maistelun kestävän muistipelin. Meillä vielä haasteeksi riittää yhdet kuvat tyyliin "missä lehmä?".

Tässä pieni osa omasta kansipelistä.

Tämän ihastuttavan simppelin leluvinkin sain Maitotytön fysioterapeutilta Jaanalta. Meidän kohdalla tässä on tarkoituksena eräänlainen käden kiertoliikkeen "jumppa". Lapsi tarttuu kanteen kädellään ja kääntää kätensä nähdäkseen sisäpuolella olevan kuvan.

Maitotytöllä diagnosoitiin synnytyksen jälkeen nimittäin Erbin pareesi. Se on olkahermospunosvaurio, joka aiheutuu nimenomaan ahtaasta synnytyksestä.
( Maitotyttö avustettiin imukupilla, mutta jäi silti hartioistaan kiinni niin, että vetävää kätilöäkin piti vaihtaa...).
Näitä onnettomia juttuja sattuu 1-3 vauvalle tuhannesta, ja se on todella harmittavaa koska lapsi on yleensä muuten ollut täysin terve.
Erbin pareesi ilmenee siis enemmän tai vähemmän halvaantuneena käsi ja olkavartena. Maitotytön oikeassa kädessä liikkuivat ainoastaan sormet. Paranemista on vaikea ennustaa, sen näkee oikeastaa vasta ensimmäisen vuoden aikana. Päivittäinen jumppa ja passiivisten liikeratojen ylläpito ovat olleet osa päivittäistä rutiinia, kuten alussa myös erilaisten tuntoaistimusten tarjoaminen. Keväällä fysioterapeutti aloitti viikottaiset kotikäynnit, nyt vuoden alusta käy enää kuukausittain. Pari kertaa on käyty TAYSsissa käsikirurgilla ja ensimmäiset puolivuotta kuukausittain omalla SEKSin lastenpolilla (lyhennetäänko Seinäjoen keskussairaala noin?).

Pahimmissa tapauksissa käteen jää virheasento ja  se saattaa olla myös pienempi ja tietenkin heikompi, joten se vaikuttaa mm. ammatinvalintaan. Meillä näyttää nyt, että olemme saaneet parhaimman lottovoiton ikinä, Hiljan liikeradat ovat palautuneet yksi kerrallaan, enkä usko, että asiaan vihkiytymätön huomaa edes mitään Hiljan liikkeistä. Likka on ollut myös itse tosi touhukas neiti, Voima-Manta, kuten pappa häntä kutsuu, siirtelee oikeallakin kädellään tuoleja, aukoo kaappeja, repii kirjoja hyllystä ynnä muuta jumppaa. Koko ajan! Ja näyttää, että oikeakätinenkin on tulossa. Pienempänä vauvana käytti kyllä hienosti kaikkia 4 raajaansa, esim kirjoja "lukiessaan".

Että hirrrrrveeeeen onnellisia olemme tällä hetkellä!

Sitten vaan kannet nurin ja kääntelemään!