SALAATIT JUHANNUSPÖYTÄÄN

Vesimeloni-tomaatti-chilisalsa

 "Ja sitten jotain salaattia..." Kuulostaako ihan teidän juhannusmenun suunnittelulta? Grillattavat, lihat, kasvikset ja kalat kyllä helposti ottavat oman paikkansa menussa ihan täsmämuodossa, mutta sitten aina tulee  lopussa se sitten-jotain-salaattia- kohta.

Siitä ei kannata tosiaan tehdä ongelmaa, mutta mielellään salaatin kanssa voisi jussina myös pienimuotoisesti revitellä, eikä tarjota keskikesänjuhlassa aina sitä xxxtanan samaa salaattia, mitä muissa grillausmenoissa. 

Koska mullakin on tämän juhannuksen herkut vielä sillä  sitten jotain- asteella ja nerokkaasti sanoin vaan, että ok, mä hoidan lauantain ruuat, puuttumatta sen kummemmin yksityiskohtiin JA ONHAN TÄSSÄ VIELÄ AIKAA!

Tämän postauksen salaattikuvien alla on linkki  jokaisen salaatin reseptiin. Poimin blogistani viisi reseptiä, jotka olisivat salaatin saralla oivia herkkuvalintoja juhannukseen.

 

Nektariini-mozzarella salaatti

Murskatut kurkut -salaatti

Sipuli-yrttisalaatti

Horiatiki

Eikä tässä vielä kaikki. Blogistani löytyy huikea määrä muitakin salaattireseptejä, sieltä kannattaa käydä katsomassa inspiraatiota salaatteihin. Osa on lehtijuttujen koontipostauksia ilman varsinaista reseptiikkaa (suurin osa kuitenkin reseptillä), mutta jos kuvassa on halloumia ja mansikkaa, niin kyllä siitä ainakin inspiksen tasolla saa idean mansikka-halloumisalaatista. Ole oman elämäsi chef ja sovella!

Ihan pakko vielä laittaa mun ekan tv-kokkauksen resepti Paahdettu perunasalaatti, joka löytyy maikkarin sivuilta. Se on tosi hyvä salaatti, enkä oisi sitä niin muistanutkaan ellei multa olisi kysytty mistä sen löytää, kun ystävä aikoi valmistaa juhannukseksi.

Ja nyt ryhtiä siellä juhannuksen suunnittelussa. Nimeä täsmäsalaatit niin vähennät myös ruokahävikkiä, verrattuna siihen, että ostat vähän sitä sun tätä "salaattivärkkiä" ja varuuksi vielä jotakin!

SUPPILOVAHVEROT Á LA GRECQUE

Á la Grecque on ranskaa ja tarkoittaa, että kreikkalaiseen tapaan. Nimestään huolimatta tämä juttu on kyllä ranskalaisen keittiön hommia. Kyse on tälläisestä pikasäilöntäliemestä, vai pitäisikö sanoa lyhytaikaisesta säilönnästä, joka on oikein mainio paitsi kasviksille (porkkana, kukkakaali tai vaikkapa artisokka), myös sienille. Mulla on on semmoinen muisto, että olisin tehnyt näitä jo Saksassa kakskymppisenä au pair mädcheninä, herkkusienistä tuolloin. Muisto jatkuu edelleen, että joko ymmärsimme säilyvyysajan väärin tai tein jotain muuta radikaalisti väärin, koska muistan, että purkki alkoi kasvattaa hometta. Mutta siis, kuka näitä muistelee...

Tämän reseptin kaivoin taas kerran Linderin ja Holmbergin upeasta Sienionni kirjasta, kohta olen kokannut sen kannesta kanteen.Kyse on siis öljypohjaisesta, sitruunaisesta marinadista , joka tyypillisesti maustetaan mm. korianterinsiemenillä ja timjamilla. Liemeen pääsivät tällä kertaa syksyn ekat löytämäni suppilovahverot, mutta tämä onnistuu upeasti myös vaikka rouskuista.

Ja minkä kanssa tätä syödään? Sopii tapas/mezepöytään tai rapeakuorisen hapanjuurileivän kanssa syötäväksi. Ihanaa myös vaikka lihamurekkeen mehevöittäjänä (siis lautasella, ei taikinassa) tai pateen kaverina. Syksyiset lihapadatkin tykkää.

Nämä säilyvät viikon verran, eli ei ole mikään talvivarastointiohje.Lisäksi kannattaa muistaa, että oliiviöljy jähmettyy jääkaapissa, ota siis ajoissa huoneenlämpöön. Keskimmäinen kuva varsinkin on hiukan samea juuri tämän ilmiön takia.

 SUPPILOVAHVEROT Á LA GRECQUE

2 l suppilovahveroita 

hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

1 sitruunan mehu

1 ruukku hienonnettua persiljaa

2 1/2 dl kuivaa valkoviiniä

2 tl tomaattipyreetä

1 oksa tuoretta timjamia tai 1 tl kuivattua

1 laakerinlehti

10 korianterinsiementä (voi riemua, omalta kasvimaalta)

1 1/2 dl neitsytoliiviöljyä

1 hienonnettu sipuli

Putsaa tuoreet sienet. Halkaise isommat ja jätä pienemmät kokonaisiksi. Laita kannelliseen kulhoon/lasitölkkiin ja mausta suolalla ja pippurilla. Purista päälle sitruunan mehu.

Kiehauta kattilassa valkoviini, tomaattipyre, timjami

laakerinlehti, korianterinsiemenet, oliiviöljy ja hienonnettu sipuli.

Kaada kiehuvaksi kuumennettu marinadi sienten päälle ja ripottele pinnalle persilja.

Jätä jäähtymään. Sienet ovat parhaimmillaan kun ovat saaneet oleentua jääkaapissa yön yli. 

Säilyvät reilun viikon ainakin. Jos välttyvät ahnailta herkuttelijoilta.

HERKULLINEN JOULU: JOULUAATON SALAATTI

 

Luukku 21

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Jouluaaton salaatti, Ensalada de Nochebuena, tuo vielä kerran tähän joulukalenteriin terveiset Meksikosta. Onhan tässä jo juotukin maissikaakaota ja herkuteltu Buñueloilla. Jouluaaton salaatti on nimensä mukaisesti varsinkin jouluaattona syötävä hedelmäinen ja raikas salaatti, vähän makeakin. Reseptejä  ja variaatioita löytyy aina jälkiruokamaiseen, aika pitkässä liemessä olevaan hedelmäsalaattiin, tämä versio on enemmän raikkaan salaattimainen. Kastikkeeseen lisätään usein majoneesia tai kermaa, mutta valitsin tämän sitruksisen version. Resepteissä voi olla vaikka Jicamaa, eli pikkumaissipapua, jota nyt ei ihan meidän cittarissa ole. Omin valtuuksin lisäsin myös kuivatut karpalot usein käytettyjen granaattiomenan siementen sijaan. Suolapähkinöiden tilalla voi käyttää myös paahdettuja kurpitsansiemeniä.

Iltakin jo pimeni ja otti vähän aivoon kun en hätäillessäni saanut salaattia kauniisti esille. Siinä kun on nuo punajuuret, niin sitä ei monta kertaa korjailla. Voit myös kuutioida ainekset, tässä yritin jotenkin laittaa siivut ja lohkot kerroksittain, tätä voisi vielä harjoitella. 

Mutta tärkeintä on maku, eiköstä joo? (ja nyt ihan mun joulumielen takia vastaatte "kyllä, kyllä").

Jouluaaton salaatti Meksikosta

1 jääsalaatti

2 appelsiinia, kuorittuna ja siivutettuna

2-3 punajuurta, keitettynä ja siivutettuna

2 omenaa, kuorittuna ja lohkottuna

3 rengasta (tuoretta) ananasta lohkoina

1/2 dl kuivattuja karpaloita

1/2 dl suolapähkinöitä

kastike 

1/2 dl tuoremehua

1/2 limen mehu

2 rkl valkoviinietikkaa tai vaaleaa balsamicoa

1 valkosipulinkynsi, puristettuna

Revi jääsalaatin lehdet laakealle vadille. Asettele sitten appelsiinisiivut niiden päälle, sitten punajuuret, omenalohkot ja ananas, aina niin, että edellistä kerrostakin vähän pilkottaa. Ripottele pinnalle karpalot. Sekoita kastike, kaada salaatin pinnalle ja viimeistele suolapähkinöillä.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Haarukkavatkain, Minna Rautio-Pakaste

Klementtiinijäätelö kuulostaa myös ihanan sitruksiselta ja juuri sopivalta joulun jälkkäriksi. Sen olisi voinut tietysti tehdä pakkaseen jo viime viikolla kun vielä oli hyvin aikaa ennen joulua, mutta jospa te olette siivonneet ja tehneet kaiken muun (toisin kuin eräät), niin toki tässä kerkiää hyvin tehdä myös yhdet klementtiinijäätelöt. Resepti on Haarukkavatkain - blogista, sieltä löytyy  Minnan, ruoka-alan moniosaajan herkulliset reseptit. Niitä löytyy muuten myös K-ruoka lehdestä.

Hedelmäsalaatti on yksi joulun jälkiruuista jo lapsuudestani, erilaiset mausteliemet nostavat sen kyllä aivan uusiin sfääreihin. Suolaa&Hunajaa blogi ei ole hetkeen päivittynyt, mutta sen sisältämät reseptit ovat niin mahtavia, että tiedän ihmisten yhä edelleen löytävän sinne uudestaan ja uudestaan. 

HERKULLINEN JOULU: ITALIANSALAATTI

 

Luukku 14

Kaikki äitini reseptiT

Herkullinen joulu

Italiansalaatti on melkoinen klassikko. Se on ilmeisesti Suomen eniten ostettu einessalaatti ja tuttu näky ihan arjen pöydässä. Sillä on monen mielestä erityinen paikka myös joulupöydässä. Itse en kuulu oikein kumpaankaan käyttäjäkuntaan, mutta nyt kun tein sen itse, niin täytyy sanoa, että tulipa maukasta ja oli myös helppotekoista. Siinä on vähän sellaista  kivaa retroa henkeä kaiken kaikkiaan.

Italiansalaatin alkuperällä on aika mielenkiintoinen  ja vähän sekava tarina taustalla, ainakin mitä nimeen tulee,  josta lapsuudenystäväni Teresa minulle joskus vinkkasi. Ollaan ilmeisesti ainoa maa, jossa tätä salaattia kutsutaan italiansalaatiksi, johtuneeko meidän käyttämästä pastasta vai mistä. Salaatti on alkuperältään venäläinen ja se tunnetaan yleisesti  maailmalla  nimellä Salade Russe, venäläinen salaatti. Paitsi Venäjällä, jossa se tunnetaan nimellä Olivje, ranskalais- belgialaistaustaisen keittiömestarin, Lucien Olivierin mukaan, joka valmisti sitä Ermitage - ravintolassaanMoskovassa 1860. Ensimmäisessä salaatissa oli lihana peltopyytä ja naudankieltä (ravunpyrstöjä yms). Salaatista tuli jättihitti ja Olivierin piti reseptin omanan tietonaan kuolemaansa asti. Yksi hänen kokeistaan, Ivan Ivanov urkki resptin  ja varsinkin salaisen kastikkeen viekkaudella  tietoonsa, tai ainakin sinne päin ja lähti cheffiksi toiseen ravintolaan, jossa hän alkoi tehdä samaa salaattia stolichny (pääkaupunki) nimellä.

Salaattia valmistetaan nykyisin monin eri versioin ja venäjän ja Itä-Euroopan lisäksi se on levinnyt aina Etelä- Amerikkaan asti, Iraniin, Israeliin, Mongoliaan...

Moderni versiomme on aika kaukana alkuperäisestä Olivierin salaatista, lähempänä Ivanovilaista. Kalliit raaka-aineet on aikojen kuluessa korvattu huokeammilla. Meidän pastallinen versiomme ei ole se suosituin, useimmiten salaatissa on perunaa ja porkkanaa, suolakurkkua, munaa, sipulia, selleriä (täytyykin lisätä varsiselleriä seuraavan kerran) ja sen kruunaa ihanan kermainen majoneesikasti (se mitä einesversiossa on aina ihan liikaa).

Italiansalaatti on suosittu zakuska-pöydässä ja erityisesti uutena vuotena. Taidankin kokeilla perunaisempaa versiota vuoden vaihtuessa. Joka tapauksessa, Italiansalaatin teko kotona kannattaa ehdottomasti. On nimittäin herkullista.

Italiansalaatti

iso annos

200 g rakettispagettia 

2 porkkanaa
200 g pakasteherneitä
200 g palvikinkkua

1 hapan omena

1 iso suolakurkku

kastike:

1 prk kermaviiliä

1 dl majoneesia

1 tl sokeria

1/4 tl suolaa

muutamia pyöräytyksiä mustapippurimyllystä

1 tl valkoviinietikkaa

(1 tl dijonsinappia)

Laita spagetit ja pätkiksi leikatut porkkanasuikaleet/tikut/jiuliennet kiehuvaan veteen  6 minuutiksi. Siivilöi vesi pois ja jäädytä kylmällä vedellä, anna valua siivilässä. 

Lisää pastan ja porkkanan sekaan pakasteherneet, suikaloitu palvikinkku ja pieneksi kuutioidut omena ja suolakurkku. 

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset yhteen ja sekoita se sitten salaattiin.

Anna tekeytyä viileässä hetken.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Sauvajyvänen

Sauvajyvänen on minulle tärkeä blogi ja sellainen, joka on usein muistuttanut tästä Italiansalaatista. Sauvajyväsessä ei murustella mausteita pöydälle ruokastailauksen nimissä vaan keskitytään olennaiseen, ruokaan ja elämään. Riistan ystävälle blogi on melkoinen aarreaitta. Ja vaikka blogista huokuu arvostus raaka-aineita ja yksinkertaista mutta juurevaa ruanlaittoa kohtaan, maistuu perheenjäsenille myös mäkkäri. Ihanan aitoa ja rehellistä elämää.

Omien lapsuuteni joulujen yllättäjäsalaatti on retro (no hei, silloin elettiin sitä mitä tänään kutsutaan retroksi) tonnikalariisisalaatti. Äitini ei ole sitä joulupöytään koskaan kelpuuttanut, mutta mummolassa se oli kinkun (rasvan) jälkeen mun lempisyötävää joulupöydässä.

Joulupöydässä meillä ovat nykyään Waldorffin salaatti ja rosolli.

HERKULLINEN JOULU: PARSAKAALISALAATTI

 

Luukku 7

Kaikki äitini reseptit

Herkullinen joulu

Tämä parsakaalisalaatti sopii upeasti jouluun, se on täynnä ihania jouluisia makuja: manteleita, kuivattuja karpaloita,kanelia ja ihan pikkuisen vahvistukseksi vielä pekonia. Niin jouluiselta kuin se maistuikin, niin uskokaa tai älkää, tämän salaatin juuret ovat kyllä kesän grillikaudessa, Suomelan perhe sitä aina meillä/meille grillatessaan tarjoilee ja se on niin hyvää. Kanelia siinä ei kyllä ole eikä pekonia, mutta hyväkin muuttuu usein matkan varrella. Muuttuu joulusalaatiksi.

Minä tein tämän itsenäisyyspäivänä sen hirven ulkofileen ja valkosipuliperunoiden kaveriksi.

Jouluinen parsakaalisalaatti

1 parsakaali

1/2 dl mantelilastuja paahdettuna  (kokonaisetkin käy vähän murskattuna)

1/2 dl kuivattuja makeita karpaloita

1-2  rapeaksi paistettua pekonin siivua murustettuna

Ryöppää hiukan pilkottua parsakaalta 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.  Jäähdytä sitten jääkylmällä vedellä. Riko kukintoihin. Sekoita kukinnot muihin aineksiin ja kastikkeeseen.

kanelikastike:

1/2 dl majoneesia

1 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl hunajaa

1/2 tl kanelia

Sekoita kaikki aineet kannellisessa lasipurkissa ravistamalla. 

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva: Liemessä, Jenni Häyrinen

Liemessä- blogin Jennin valikoimista löysin tämän ihanan verigreippisalaatin. Se on kyllä postattu tammikuussa, mutta sopii hienosti jouluun ja verigreippejä on jo kaupoissa. Lisäksi tässäkin salaatissa on kanelia! Jenni on muuten mun ensimmäinen valokuvamentorini ja itsekin itseoppinut kuvaaja. Aiheesta meillä on Jennin kanssa joku sisäpiirin vitsi, kun lauoin pohjalaisittais suorasti jotain hänen alkuaikojen kuvista. Ollaan silti jatkettu ja pysytty ystävinä!

Vaikka en itseäni salaatti ihmisenä pidäkään, niin blogistani löytyy yli 60 salaattireseptiä. Mutta silti valitsen tähän tämän retron tonnikalariisisalaatin. Vaikka se on vaatimaton, niin se kuului aina lapsuuteni joulupöytään Oravan mummolassa. Ja se oli mun suosikki heti kinkun jälkeen. Vaatimaton tai ei, sitä on kuitenkin käyty klikkaamassa lähes 10 000 kertaa!

KESÄSALAATTI ÄIDIN MAKUUN

Otsikosta voi tehdä erinäisiä johtopäätöksiä. Mutta takaan, että minä itse tykkäsin.

On tullut tässä vähän lomailtua, ehtinyt Naantaliin, Porvooseen, Vantaalle ja Riikaan. Blogiin ei sen sijaan ole ehtinyt, ei edes tietokonetta ole aukaistu sitten loman alkamisen. Reissuistakin olisi varmaan jotakin sanomista, mutta laitan nyt pikaisen salaattipäivityksen, että kansa saa edes jotain.

Ja hyvää saattekin! Nopean näppärän ja ruokaisan salaatin. Sain tähän salaattiin inspiraation IG:stä, kun ihanat @kaneliajakardemummaa ja @kauniinelämänkoulu postasivat kumpainenkin ihanat salaatit. Lainasin molemmilta ja yhdistelin oman herkkuni, josta tuli tällainen:

KESÄSALAATTI

1 tlk kikherneitä 

3 kevätsipulinvartta

3 varsisellerinvartta

1 avokado

1 tlk fetakuutioita chiliöljyssä (Apetina)

1 limen mehu

runsaasti elikkä reilusti korianteria

Valuta kikherneet. Suikaloi kevätsipulit (vihreät ja valkoiset osat eli koko sipuli) ja varsisellerit. Kuori ja kuutioi avokado.

Laita kaikki salaattikulhoon ja sekoita varovasti. Lisää vielä fetakuutiot ( maun mukaan, en käyttänyt ihan koko purkkia) ja kastikkeeksi sopiva määrä fetapurkin öljyä. Purista pinnalle limen mehu ja sitten sekaan ihan mielettömästi hienonnettua korianteria.

Lisää suolaa ja/tai mustapippuria mikäli kaipaat.

On niin hyvää, niin hyvää!

Toivottavasti rakastat varsiselleriä, kuten minäkin, se on niin ihanaa tässä!

TUPLAMAISSISALAATTI

Teinpäs eilen illalla oikein ihanaa ja uudenlaista salaattia  grillattavien kylkeen. Tästä tuli vähän aikuisosastoa, sillä vaikka Maitotyttö ottikin aimo annoksen lautaselleen, kun salaatissa oli kerran popcorniakin, niin hän totesi, että tänne on piilotettu jotain väkevää.

Ehkä mun pitää tuunata kids-versio tuplamaissisalaatista vähemmän hapokkaalla kastikkeella, eikä sekoittaa poppareihin chipotle tapascoa.

Ehdottomasti uusi ja erilainen salaatti ja omasta mielestäni tosi herkku. Grillattu maissi toi sopivasti makeutta, popparit ja jäävuorisalaattirouskua ja kastikkeen yllättäjänä toimii sinihomejuusto. Cheddarin oikeutuksesta samassa kastikkeessa en ollut ihan varma, toiko se jotain lisämakua tai kermaisuutta? En sitä varsinaisesti maistanut. Mutta ohjeessa luki kylläkin pitkään kypsynyttä cheddaria ja mä käytin vain ihan tavallista cheddarraastetta.

Arvatkaa, kenen resepti? No Jamie Oliverin T-I-E-T-E-N-K-I-N! Resepti löytyy Jamien kohtuu-uudesta VEGE- kirjasta, jota olen ennenkin kehunut. Kirja uppoaa muhun niinkuin kuuma veitsi voihin, ehkä siksi, että Jamie on kuitenkin itsekin sekasyöjä ja, että reseptissä käytetään raaka-aineina kasviksia, ei niistä jalostettuja lihankorvikkeita. Mä tykkään!

Ja näin se tehdään:

TUPLAMAISSISALAATTI

Alkuperäinen resepti Jamie Oliverin VEGE-kirjasta

4:lle lisäkesalaattina/puolitin Jamien ohjeen, muuten paitsi kastikkeen osalta

3-4 dl valmistettuja mikropoppareita

Tabasco chipotle-kastiketta

öljyä paistoon

2 kokonaista esikypsennettyä maissintähkää

1/2 kerä jäävuorisalaattia

4 kevätsipulia

30 g cheddarjuustoraastetta

30 g sinihomejuustoa

6 rkl luonnonjugurttia

1/2 valkosipulinkynsi

2 tl englantilaista sinappia (Mitä se on? Mulla oli vaan dijonia)

2 rkl valkoviinietikkaa

1 tl Worchesterinkastiketta

kourallinen tuoretta korianteria

Jamie teki popparitkin itse (1dl jyviä), mutta otin ja oikaisin ja tein mikropoppareita. Kun ne ovat valmiita, sekoita niihin muutama reilu loraus Tabascosoosia.

Paahda maissintähkiin pannulla vähän paistopintaa, nosta sitten jäähtymään. 

Silppua jäävuorisalaatti karkeasti. Viipaloi keväsipulit ja lisää molemmat poppareiden kanssa samaan kulhoon.

Valmista kastike surauttamalla tehosekoittimella juustot, jugurtti, valkosipuli, sinappi, etikka ja worcestershiren kastike (tiesitkö, että se lausutaan WU-stö-shö:n kastike? En nyt käyttänyt foneettisia merkkejä, koska kaikki eivät ole ehkä oppineet niitä käyttämään -enkä löydäkään niitä tästä hemmetin koneesta- mutta noiden painottomien tavujen Ö kirjain mallaa tietenkin schwa äännettä eli sitä jotain ään ja öön ja oon välimuotoa kuten esim englannin epämääräinen artikkeli lausutaan. Suurinpiirtein selitettynä.) sekä valkoviinietikka soseeksi. Murenna sinihomejuusto ensin.

Leikkaa maissinjyvät irti tähkistä ja lisää ne salaattikulhoon. Kaada päälle kastike ja sekoita. Nypi pinnalle korianterilehdet.

Kannattaa tarjoilla salaatti heti. Popparit ei tykkää liottamisesta.

KINKKU-MAKARONISALAATTI

Pastasalaatit ei oo oikein mun juttu. Ne vois olla, koska pastastahan mä tykkään, mutta jotenkin vaan, en tiedä, ne on usein niin mitään sanomattomia ja mauttomia. Vaikka olenkin kova juhlia järjestämään ja poikkeuksetta niissä on jonkinlainen ruokatarjoilu, isommissa juhlissa noutopöytä (jos olisin hävyttömän rikas, tai edes normaalirikas, järjestäisin mielelläni kyllä sadan hengen juhlat pöytiintarjoiluna, mutta se ei nyt taida olla millään muotoa mahdollisuuksien rajoissakaan), en ole koskaan ikuna tainnut laittaa pastasalaattia pöytään.

Projektilistalla on kauan ollut itseni rakastuttaminen makaronisalaattiin. Moni niistä tykkää hirveästi, joten jotain niissä täytyy olla. Jotakin mitä en vain itse ole vielä löytänyt. 

Ennen etätöitä olin päättänyt myös kunnostautua työeväsrintamalla. Tosi turhautuneena ympäristöni työpaikkalounaisiin ja siihen, että noihin saa helposti upotettua viisikymppisen viikossa (Musiikkiopiston kahvilan lounaisiin en kyllästy ikinä. Alusta asti tehty maistuva keitto, kotitekoiset tuoreet sämpylät ja tee tai kahvi, 5.50€, sopiva 5 min kävelymatka ulkoilmassa). Kannattaisi kunnostautua edellispäivän kotiruuan tähteistä kootusta  eväsannoksesta, tehdä mukaan kunnon sandwichit (mähän voisin elää pelkällä leivällä) ja jotain rouskuteltavaa hedelmää ja kasvista tai tehdä vaikka vartavasten burritoja (niitä voi tehdä ison satsin, pakastaa annoksiin ja ottaa aamulla lounaaksi sopivasti sulava burrito mukaan),  rakentaa kippoon lisää vesi- nuudelikeittoja (jotain vihannesta ja protskua mukaan, ei pelkkää pussinuudelia), tehdä salaatti ja salaatista eritoten huomioida PASTAsalaatit. Ainakin mun keho huutaa hiilihydraattia!

Pastasalaatti on siis todellinen moniottelija. Se sopii evääksi, lounaaksi, illalliseksi, noutopöytään, arkeen ja juhlaan. Se on riittoisa ja ruokaisa elikkä täyttävä. Lisäksi se on aivan loputtomasti muunneltavissa ja resepti on yksinkertainen pasta + lisukkeet + kastike. Salaatin voi helposti koostaa juuri niistä aineksista, joita on tarjolla. Jos ei oo kinkkua, olisko tonnikalaa jne. Pastasalaatti ei ole kuitenkaan vihannesten suhteen mikään hävikkihautausmaa (ellei niitä sitten paahda uunissa uuten olomuotoon) siinä mielessä, että jo vähän nahistuneet vihannekset kannattaa mieluummin upottaa keittoihin ja kastikkeisiin ja käyttää pastasalaattiin tuoreita ja hyvälaatuisia, sellaisia, joita mieluusti pistelisit poskeen myös paljaaltaan.

Pastasalaatinrakentajan muistilista:

• Varioi pastalaatuja. Eri muotoiset pastalaadut saavat saman perussalaatin näyttämään aina uudelta. Pikkupennet, simpukat ja perhospasta ovat esimerkiksi oikein mainioita salaattiin. Väreilläkin saa leikkiä. Ja jotakin hävyttömän retroa ja houkuttelevaa on myös tuossa ihan tavallisessa pienessä kyykkymakaronissa, eikö olekin. Anna mielikuvituksen lentää.
• Koska pasta itsessään on niin pehmeää ja täyteläistä, vihannekset tuovat mukaan hyvää rouskua ja usein myös kaivattua särmää makuun, hapokkuutta ja raikkautta. Punasipuli, kevätsipuli tai purjo, eriväriset paprikat ja kurkku, tomaatit, parsa, parsakaali, kukkakaali, herneet, omena, maissi, varsiselleri. Miksei porkkana ja muutkin juurekset, halutessasi voit kevyesti ryöpätä niitä.
• Proteiiniksi sopii ((kylmä)savu)kinkku, broileri, vähärasvainen jauheliha, tonnikala, savukalat ja kaikki pavut ja linssit.
• Kapris, oliivit, aurinkokuivatut tomaatit, erilaiset chilit, suolakurkku ananas, yrtit, pähkinät ja siemenet, feta, sinihomejuusto, cheddar, savujuusto ja itseasiassa kaikki muutkin juustot ovat ihania maun täydentäjiä.
• Yksi tärkeimmistä asioista on kastike. Ellei tärkein. Kylmä pasta itsessään ei maistu oikein miltään, joten kastikkeen tehtävänä on luoda koko salaatille oikeanlainen luonne. Kastike ja pasta saisivat kylpeä toisissaan mielellään jo yön yli ennen tarjoilua. Kastikkeen päätyylit taitavat olla kirkas  ja kermainen:
•  Kirkas on öljypohjainen, johon tuodaan hapokkuus haluamallasi etikalla, sitruunalla tai limellä. Itse tykkään hurjan hapokkaista. Mausta kastike käyttäen suolaa, sokeria, (dijon)sinappia, yrttejä(myös kuivatut käyvät), valkosipulia jne. Muista hyödyntää esim fetapurkkien tai aurinkokuivattujen tomaattien öljyt, jos ne ovat hyviä. Ota äkkilähtö aasiaan ja mausta inkiväärillä, chilillä, valkosipulilla soijalla tai kalakastikkeella ja mirinillä.
• Kermainen kastike perustetaan  kermaviiliin, majoneesiin, jugurttiin tai ranskankermaan  tai niiden yhdistelmiin. Kirkkaan kastikkeen tavoin sekin tarvitsee happoa ja mausteita, suolan ja sokeriripauksen  lisäksi sillekin sopii hyvin dijon  ja valkosipuli (puhun nyt pienistä määristä, toki valkosipulia voi valkosipuliin hullaantunut laittaa rankemmallakin kädellä. Itse kyllä pidän tuosta kohtuukäyttäjän roolista. Melkein kaikkeen, mutta useimmiten aina niin, ettei se koskaan nouse dominoimaan. Tuoreet yrtit ovat ihania myös kermaisissa kastikkeissa.

Mulla on kyllä yllättävän paljon sanomista makaronisalaatista ihmiseksi, joka niitä harvoin syö. Ja kun näitä tähän kirjoittelin, niin oikein inspiroiduin ja tuli monta toteuttamisideaa mieleen.

Tässä reseptini perus kinkku- makaronisalaattiin. Siitä tuli oikein hyvä ja herkullinen. Hyvät ainekset ja hyvä kastike. Jaksoin syödä useampana päivänä hyvällä halulla.Voi olla, että arvioidut määrät ovat vähän sinneppäin, koska en kirjoittanut näitä  tehdessäni muistiin. Herneitä saattoi olla koko pussillinenkin eli 200 g. Mutta tehkää niin kuin silmämääräisesti hyvältä näyttää. Kannattaa muistaa, että kun on paljon erilaisia aineksia, niin niistä tulee yhteensä yllättävän reilu määrä.

Kinkku-makaronisalaatti

5 dl keitettyä makaronia
1 pieni punasipuli hienonnettuna
100 g pakasteherneitä
150 g hyvää savukinkkua, (kuutioitua, rouhetta, suikaletta)
1 pieni maustekurkku kuutioituna
1/2 punainen paprika kuutioituna.
1 dl silputtua ruohosipulia

Se kastike:
1/2 dl majoneesia
1/2 dl maustamatonta jugurttia
1/2 dl valkoviinietikkaa
 2 tl (dijon)sinappia
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Sekoita salaatin ainekset toisiinsa. Sekoita kastikkeen ainekset. Sekoita kastike salaattiin.

Anna maustua ainakin muutamia tunteja, mieluummin yön yli.

Olipa helppoa!

PAAHDETTU FETASALAATTI

Paahdettu fetasalaatti kelpaa yhtä hyvin lisukkeeksi tai lounaaksi. Valmistus ei ole yhtään sen kummempaa kuin tuorefetasalaatin, sillä pilkkomisen jälkeen uuni hoitaa homman itsekseen.

Hauskaa on se, että tuo uuni tekee samoista aineksista kokonaan erimakuisen, tämä on mahtavaa vaihtelua. Lämpö, maut tiivistyvät, esiin nousee makeus ja karamellimaisuus, jota hienosti komppaa fetan suolaisuus ja sopivasti pehmenevä rakenne. Ihan huippu!

Tähän sopii siis hyvin perinteiset fetasalaatin eli horiatikin ainekset, tomaatti, oliivi, sipuli, paprika ja feta. Kurkun olen jättänyt pois, se ei ehkä anna mitään lisää paahdettuna. Kurkun sijaan tähän sopisi hienosti varmaan kesäkurpitsa.

Me syötiin tätä viikonloppuna grillattun kanan kanssa. Pakko laittaa kuvat, vaikka reseptin olenkin jakanut aikaisemmin.

Paahdettua fetasalaattia jäi hieman yli (koska lapset, huokaus) ja nyt alkuviikosta söin yhdeksi lounaaksi kreikkalaisen kerrosleivän, elikkä pahdoin paahtoleivät ja tungin sinne väliin aavistuksen mikrottamaani paahdettua  fetasalaattia. Olipas sekin yksinkertaisen hyvä lounas tällaiselle leipähiirelle.

Paahdettu fetasalaatti

 pari kourallista kirsikkatomaatteja
1 paprika
1 punasipuli
1 kourallinen mustia kivettömiä kalamataoliiveja
200 g Fetajuustoa palana (käytin Patros)
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa 
oreganoa
basilikaa
ripaus balsamicoa tai punaviinietikkaa 

Halkaise tomaatit, paloittele paprikat ja ja sipuli lohkoihin. Kuutio feta. Laita kaikki edeltävät ja oliivit uunipellille, lisää öljy, sekoita ja lisää päälle  mausteet. Suolaa ei välttämättä tarvitse lainkaan, oliivit ja feta ovat kovin suolaisia.

Paahda 200  asteisessa uunissa n. 20 min.
Ripsauta päälle vielä balsamicoa tai punaviinietikkaa ja nauti.

PERINTEINEN JOULU: WALDORFINSALAATTI

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

8.LUUKKU: WALDORFINSALAATTI

Waldorfinsalaatin kohdalla täytyy todeta, että ei kai se mikään perinteinen jouluruoka taida olla. Oma äitini on sitä kuitenkin joulupöytään tehnyt jo useamman kymmenen vuotta, joten meidän perinteinen joulusalaatti se ehdottomasti on.

Sekin on joulussa tärkeää, luoda omat perinteet, omien mieltymysten mukaan. Minä haluan lapsilleni luoda oman lapsuuteni kaltaisen, hyvinkin perinteisen joulun, vaikka sekin tietysti aikojen saatossa muuttuu. Enää ei tehdä ruokia ja leivonnaisia hulluna pakkaseen, eikä siivota joka komeron nurkkaa (ainakaan meillä). Mutta joulu on ainoa aika vuodesta tutustua moneen suomalaiseen ruokalajiin, joita tarjotaan vain joulupöydässä. Tykkään syödä niitä kerran vuodessa!

Waldorfinsalaatti kai lähti siitä, että äitini halusi pöytään jotain muutakin salaattia kuin rosollia. Ja nyt makean mehevästä waldorfista on tullut jo perinne. Tässä meidän käyttämämme resepti. En muistanut, että äitini ostaa usein tummia rypäleitä tähän, niillä saa salaattiin hiukan kontrastia.

Waldorfinsalaatti
4-5 sellerinvartta
2 hapokasta omenaa (granny smith)
100 g siemenettömiä viinirypäleitä
1 dl saksanpähkinöitä
1/2  dl ranskankermaa
1/2 dl majoneesia
1/2 tl suolaa 

huuhtele sellerinvarret ja suikaloi ohuelti. Pese ja kuutioi omenat (en kuori) ja halkaise viinirypäleet. Rouhi pähkinät. 
Sekoita ranskankerma, majoneesi ja suola. Voit lievittää kastiketta tilkalla kermaa tai omenamehua.
Sekoita kaikkia aineet sekaisin.

Waldorfia voi myös tuunailla lisäämällä vaikka aurajuustoa ja kanaa ja pastaa tai ananasta. Tai kaikkia. Nam!
Mutta sorry, jouluna ei sitten tuunailla!

VILLIINNY VADELMASTA

Ihanista ihanin vadelma. Se on yksi omista lempimarjoistani mustaherukan ja karviaisen ohella. Nooh, ja mansikan, kirsikan (se kai ei ole teknisesti edes marja?), mustikan ja puolukan. Eikä punaherukoita britassa lyö laudalta mikään... Mutta vadelmista tehty hillo on ehkä mun suosikkini, sellainen itävaltalainen rapeakuorinen hyrränmallinen aamiassämpylä vadelmahillolla, nam! Tai mikä tahansa suklaajutska!

Naappasin torilta laatikollisen vadelmia, kahta sorttia, kuten kuvasta näkyy. Noita kookkaita kaunottaria, jotka istuu pakastuksenkin jäljeltä ihan täydellisesti kakun päälle ja sitten toisia hiukan pienempiä ja persoonallisemman näköisiä, jotka olivat maultaan aivan supermakeita. Villivadelmiakin olisi mukava löytää apajat. Lapsuudesta on jäänyt mieleen maun lisäksi se, että ne piti syynätä niin tarkkaan, koska lähes jokaisessa kiemurteli pullea valkoinen mato. Näissä tarhavadelmissa ei taida olla, en ainakaan ole törmännyt.

Upotin vadelmat ihan sellaisinaan muffinipellillä paistettaviin ruusupulliin, toimivat tosi hyvin, ei tarvitse keitellä hilloa. Paitsi itse ruusukuvio ei taikinan noustessa kyllä pitänyt kutiansa, mutta nättejä tuli kumminkin.

Osa vadelmista päätyi vadelma-valkosuklaablondeihin. Blondihan on brownien vaalea sisar, sellainen kostean mehevä herkullinen ruutuleivos.

Pujotin myös halloumin ja kanan vartaisiin, grillasin ja tarjoilin vadelma-mangosalsan kera. Oli muuten herkkua!

Tottakai vadelmat passaavat salaattiinkin, varsinkin persoonallisten juustojen kaveriksi. Persoonallisella meinaan vuohenjuustoa tai fetaa tai auraa kuten tässä. Ja sitten vielä vadelmavinaigrette!

Ja kun hulluna siinä helleviikolla siivottiin tulevia juhlia varten ja hikipäissäni valmistelin jossain välissä nämä kuvausannokset, ei mikään virkistänyt niin kuin kotitekoinen vadelmalimonaadi. 

Että siitä vaan, inspiroitukaa ja villiintykää vadelmasta! Tänään nämä reseptit löytyvät Lännen Median tuottamista sanomalehtien ruokasivuilta. 

 Jopa Ilkasta.

Onko sulla joku resepti, jota on ihan pakko tehdä vadelmasta?

NOKKOS-GOMAAE ON KYLLÄ PARASTA IKINÄ

Nokkosia siellä ja täällä, myös meidän omalla takapihalla, siellä aroniapuskien siimeksessä. Keräsin eilen niitä ison saavillisen, koska nokkonenhan on terveyspommi jos mikä.

"Nokkonen sisältää enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini, enemmän rautaa kuin pinaatti, enemmän kalsiumia kuin maito ja enemmän piitä kuin lehtikaali. Lisäksi siinä on mangaania, sinkkiä, seleeniä kaliumia ja magnesiumia, A, E, K1 ja B-vitamiineja sekä runsaasti lehtivihreää ja aminohappoja. Näiden lisäksi nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia. Nokkonen onkin kaikista Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin." 
(lähde: Arctic Warriors)

Mutta mitäpä valmistaa nokkosesta? Keväämmällä tein jo lehteen ihastuttavan piirakan nokkosista, vuohenjuustosta ja tomaateista. Ihanat makumuistot on myös telkkarista kun Marcos teki tätä huippua korvasieni-nokkospiirakkaa. Järkyttävän hyvää!

Keitot on, lätyt on, mutta mitäs muuta?
Törmäsin netissä gomaae tai gomae (tai 胡麻和え ) ohjeisiin, ja jos ette ole vielä kokeillut niin todellakin herkullista ja vaivatonta.

Gomaae on siis japanilainen, sesaaminsiemenillä ja -öljyllä  höystetty lisukesalaatti, joka valmistetaan yleensä pinaatista.  Logiikkahan menee niin, että sen mitä voit tehdä pinaatista voit tehdä myös nokkosesta.

Opin googlaillessani, että gomaae on tosi suosittu ruoka Japanissa, melkein ruuan kuin ruuan viereen ja jopa bentoboxiin.

Eikun toimeen.

Nokkosgomaae
lisukesalaatti 4-6:lle
2 l tuoreita nokkosia

2 rkl japanilaista soijakastiketta
1 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl miriniä (riisiviinietikkaa)
1 rkl seesaminsiemeniä paahdettuna 

Kerää nokkoset saastumattomasta paikasta, ei autoteiden viereisistä  ojista tai tunkion kupeesta. Käytä saksia ja kumihanskoja, etsi mielellään nuoria kasvuja, ennen kukintaa ja pieniä maukkaita lehtiä. Meidän aroniapuskien  alla täyttyi kaikki kriteerit.

Huuhtele nokkoset isossa siivilässä ja ryöppää sitten isossa kattilassa (n.5 l) kiehuvassa vedessä, n. 30 sek- 1 min. Sillä lailla, että veltostuu. Siivilöi nokkoset vedestä, mutta säästä ihmeessä neste, minä join sitä koko illan nokkosteenä, tälläiselle mustan teen ystävälle se ainakin maistui. Ja sopiihan se myös tukanhuuhtelun, tai kasviskeiton pohjaksi, näin muutamia esimerkkejä tässä luetellakseni.

Huuhtele nokkoset sen jälkeen jääkylmällä vedellä, ettei kaunis vihreä väri sammu ja purista kuivaksi palloksi. Tämä salaatti on muuten tosi kauniin vihreä!

Hienonna nokkonen. Jos haluat voit ottaa paksumpia varsia pois, jätin ne paikalleen maistamisen jälkeen, koska eivät olleet mitenkään puisevia tai karvaita.

Sekoita kastikkeen aineet ja paahda sesaminsiemenet kuivalla pannulla. Sekoita kaikki yhteen ja aseta gomaae tarjolle kulhoon.

Todella mahtavat maut. Piti ihan vetää omiin suihin tuosta kulhosta päin. Kannattaa tehdä. 

Ja niin ihanan helppoa!

Koska ihana nokkonen!

Toukokuun ruokahaasteen aiheena on nokkonen. Ruokahaaste on kaikille avoin haaste jakaa yhteiseksi iloksi parhaimmat sesonkireseptit tai vaan kuvat aina kunkin kuukauden teeman mukaisesti. Tägää reseptikuva IG:ssä #kuukaudenruokahaaste. elyyn ja jakamiseen, tägää nokkosruokasi esim. IG:ssä tägillä #kuukaudenruokahaaste 

Nokkosaihe on kirvoittanut  esim. seuraavanlaisia reseptejä blogeihin:
Villiyrttipasta
Nokkosletut
Nokkosrisotto
Choriso-nokkospasta
Hummus
Nokkossämpylät
Chimichurri
Nokkospestopasta