JJAPAGURI ELOKUVASTA PARASITE

Kävin hiihtoloman alun kunniaksi katsomassa parhaan elokuvan (ja parhaan ohjauksen, parhaan käsikirjoituksen sekä parhaan kansainvälisen filmin) Oscarin voittaneen korealaisen Parasiten. Ja mikä muukaan siellä iski kuin ruuanhimo. Eräässä elokuvan  piinaavimmista kohdista taloudenhoitaja saa 7 minuuttia aikaa valmistaa jjapaguria ennen perheen saapumista. Jos ette ole kuulleet koskaa jjapagurista aikaisemmin, ei hätää, ei ollut nimittäin taloudenhoitajakaan. Jjapaguri on sekoitus kahdesta eri instant nuudelista, joiden kanssa elokuvassa tarjottiin erittäin arvokasta korealaista Hanwoo härän sisäfilettä, joka vielä tarjoiltiin supervauraan perheen kodissa joltakin huippukalliilta designlautaselta. Koko ruokalaji peilaa yhtä filmin keskeistä teemaa, köyhyyttä ja rikkautta, halpisnuudelihybridi yhdistetään kalleimpaan saatavissa olevaan lihaan. Tiettävästi myös elokuvan ohjaajan Bong Hoon-jo´n  lempiruoka on jjapaguri.

Vähän nuudeleista

Jjapaguri  (lausutaan tsapaguri)on hyvin simppeli ja nopea ruoka valmistaa, puhutaan ehkä viidesta tai seitsemästä minuutista. Jjapaguri (joskus myös chapaguri), joka englanninkielisessä tekstityksessä on käännetty ram-don'iksi (ramen + udon ja luojan kiitos suomen tekstittäjät ovat pysyneet alkuperäisessä nimessä vaikka jättivätkin pois ohjeistuksen käyttää juuri Hanwoo härkää...onneksi puhun sujuvaa koreaa...), on siis yhdistelmä kahdesta halvasta instant nuudelipaketista. Tämä sekoitus  ei ole mikään perinneruoka (siksi taloudenhoitajakin ihmetteli, että mikä helvetin jjapaguri), vaan nuudelifirman keksintö joskus v. 2013, joka on sen jälkeen levinnyt suureen suosioon. Ja nyt siis valloittaa elokuvan myötä koko maailmaa, ja lujaa. Ainakin minä sain heti jjapaguri virustartunnan!

Chapagetti on ns. kuiva nuudeli, eli sitä ei tarjoilla liemessä, se maustetaan mustapapukastikkeella (tai jauheella siis) ja tämän instant nuudeli on tehty siis mallaamaan jjangmyeon'ia joka taas on hyvin perinteinen mustapapunuudeliruoka Koreassa, oikein sellainen lasten lohturuoka, meidän makaroonilaatikon korealainen vastike. Ruuassa on pikkuisen happamuutta ja pikkuisen makeutta, mikä selittänee nuudeleiden suosion (kun tehdään perinteistä jajangmyeon'ia, ruokaan lisätään aina pikkuisen sokeria taittamaan mustapaputahnan karvautta). Chapagetti on muuten Korean toiseksi myydyin nuudeli.

Neoguri taas on keittonuudeli. Tulinen ja täynnä merellisiä makuja sekä myös niin muodikasta kombua. Ensi kuulemalta yhdistelmä chapagetin kanssa saattaa kuulostaa oudolta, mutta hitto vie se on koukuttavaa, sanon minä ja muutama miljoona korealaista.

Enemmän elokuvasta

En ole mikään elokuvakriitikko, enkä pahemmin mikään elokuvien suurkuluttajakaan nykyään, kun ei vain ehdi, enkä koskaan ole ollut sitä mieltä, että Titanic on paras elokuva ikinä.

Parasite oli kuitenkin aika raikas tuulahdus, vaikka monikerroksisen elokuvan kuorista saattoikin ensinäkemältä jäädä joku avaamatta.
Olisin ottanut Urho15v. mukaan (K-16) mutta hän ei halunnut lähteä katsomaan jotain japania puhuvaa elokuvaa. Sääli, sillä olisi varmasti tykännyt.

Elokuvan genre on jotenkin hämmästyttävä sekoitus komediaa, draamaa, thrilleriä ja lopulta ihan silkkaa, melkein oksettavaa kauhua. Tavallaan juoni ja tapahtumaympäristö oli todella simppeli, kaikki tapahtui kahden perheen, köyhän ja rikkaan  ja heidän kotiensa välillä, välillä henkilöt tuntuivat stereotypioilta ja sitten seuraavassa hetkessä hahmosta paljastui jotenkin aivan arvaamatonta.

Suomessa ollaan totuttu teksteihin (luojan kiitos elokuvia ei täälä lastenversioita lukuunottamatta dupata), joten koreankielinen dialogi ei tuntunut ollenkaan haastavalta. Itse asiassa sitä kuunnellessa jotenkin herkistyi imemään erilailla koko elokuvan tunnelman ja kaiken sen vieraan kulttuuriympäristön, kuin jos tämä sama olisi esitetty englanniksi. Natasiskoni ja minä saimme (kielitieteitä opiskelleina) myös ihan omat kicksit poimimalla korean kielestä englanninkielisiä  lainasanoja. Toki henkilöt käyttivät myös enkkufraaseja välillä ja antoivat toisilleen esim. angloamerikkalaiset nimet, eli tavallaan ameriikka oli todella pop. Ei kuitenkaan niin paljon, etteikö samasta aiheesta olisi saanut myös elokuvan parhaimmat naurut, tai ainakin (ja myös ainoastaan) meidän penkkirivi (sisko, veli + vaimo) röhähti ääneen nauramaan eräässä kohdassa. Arvaako kukaan elokuvan katsoneista mikä kohtaus on kyseessä?

Ja nyt se resepti

Olin vähän kuin tulisilla hiilillä, että mistä saan oikeat aineet, eli nämä tietyt nuudelit. Katselin tamperelaisen huippuhyvän East Asian Marketin verkkokauppaa, jossa nuudelit näyttivät ei oota varastossa. Soitin perään ja eivät ainakaan olleet tilaamassa lisää lähiaikoina. Kannustin kovasti tekemään tilauksen, kerroin, että kohta KAIKKI haluaa tehdä tätä, mutta en sitten tiedä olinko tarpeeksi vakuuttava. Sitten soitin helsinkiläiseen Vii-Voaniin, jonka valikoimista olen kuullut myös pelkkää hyvää. Heillähän löytyi molempia, mutta ei löytynytkään toimitusmahdollisuutta, vaikka yritin kanssa vonkua, että nyt on ihan ainutlaatuinen tapaus kyseessä (ja ettekö tiedä kuka minä olen). Mutta onneksi on ystävät: Virpi, kultainen Virpi, kävi mulle ostosreissulle ja laittoi nuudelit postiin: Kiitos!

Jjapaguri 쇠고기짜파구리
2:lle
1 pkt Chapagetti pikanuudeleita
1 pkt Neoguri pikanuudeleita
100 - 200 g kuutioitua hyvälaatuista häränlihaa, sisäfilee tai entrecote 
suolaa ja pippuria
hiukan öljyä ja voita paistoon
halutessasi pari kevätsipulin vartta (oma lisäys)

Kiehauta n. litra vettä kattilassa. Avaa nuudelipussit ja nosta nuudelit veteen ja avaa sitten molempien pakettien vihanneshiutalepussit ja laita nuudeleiden perään. Sekoittele nuudeleita pihdeillä tai puikoilla ja anna kypsyä n. 3 min.

Siivilöi nuudelit ja säästä samalla 2 dl nuudelien keitinvettä. Pistä nuudelit takaisin kattilaan (tai wokkiin) veden kanssa (ensin 1 dl, lisää tarvittaessa) ja sekoita  niihin chapagettin tumma papukastikejauhe, sekä neoguri-paketin tulinen  maustepussi. Käytä sitä vain korkeintaan 2/3 , se on oikeasti tulista. Sekoita kaikki hyvin yhteen ja lisää lopuksi neoguri-paketin öljypussi

Vasemmalta: Chapagetti vihanneshiutaleet, ylhäällä pieni öljypussi, sitten mustapapukastikejauhe , neoguri tulinen merenelävä-mausteseos ja vihanneshiutalepussi

Nyt sulla on valmiit Jjapaguri- nuudelit ja voit hyvin syödä ne näin, ilman lihaa. Hittiruuan lihallinen versio on kuitenkin se hitti.

Eli nyt sitten samanaikaisesti kun olet valmistanut nuudelit, olet  toivon mukaan paistanut öljyssä ja voissa kuutioidut ja suolalla ja pippurilla maustetut lihat haluamaasi kypsyyteen.

Käytin anttia eli entrecoteeta

Laitoin lihan ohjeeseen vähän epämääräisesti 100-200g. Korealainen tekee koko annoksen 100 g mutta suomalainen helposti haluaa sen 100g per nuppi.


Eli sitten vaan nostelet nuudelit lautaselle ja pinnalla lihat ja halutessasi vähän kevätsipulia.

Ja kyllähän tämä oli hyvää, pikkutulisen koukuttavaa ja suoraviivaista ja jotenkin niin TUORETTA vaikka pikanuudeleista tehtiinkin.

Suosittelen. Sekä elokuvaa että nuudeleita (nuudelit maksaa sen euro jotain per pussi, kotimainen sisukka pikkasen enemmän).

PAAHDETTU JUUSTO - KIMCHILEIPÄ

Jos joku voi olla yksinkertaista ja yksinkertaisesti hyvää, niin se on kyllä tämä juustoleipä. Kimchistä tulee sopiva pieni polte ja kyllähän te tiedätte mitä juusto tekee. Jos tämä leipä hyppäsi just mun juustoleipien ykköseksi niin huomaan, että taiston kakkonen, entinen suosikkini oli lähes yhtä karusti pelkkää kasvista. Tomaatti, sipuli ja juusto, siinä jää kinkut toiseksi, niin lihansyöjä kuin oonkin. 

Tämä resepti jäi heti kummittelemaan mieleeni kun näin sen viime vuoden lopussa Jamie Oliverin  VEGE.-kirjassa.

Ja mikä parasta: Jamie is back! Ja vähäkö mä oon iloinen!

Ihan alastoman kokin alkuajoista oon tykännyt Jamiesta ja hänen mutkattomasta kokkaustyylistään (oi jos joskus vielä saisin uuden keittiön haluaisin puutason jota käyttäisin sellaisenaan leikkuulautana, ihan kuin Jamiekin...).

Mutta viime vuosina olen vähän vieraantunut, Jamien tervelliset ruuat ja erilaiset vartin kokkailut ja mitä niitä nyt on ollutkaan, ei enää sytyttäneet samanlaista ruuanlaitonhimoa kuin alkuaikojen opukset. Siksi ihan järkytyin onnesta kun aloin selata tätä uutta VEGE kirjaa, joka on siis Jamien kasvisruokakirja.

Se on tutun laadukasta tekoa ja reseptit puhuttelivat ainakin minua niin, että halusin heti kokeilla kaikkea. Siellä on ainoastaan yksi resepti, joka meni mappiin tuota ei tarvitse tehdä! Rakastan lukea keittokirjoja, mutta harvassa on ne kirjat nykyään, jotka houkuttelevat minut kokkaamaan. Yritin analysoida kirjan vetovoimaa ja syy on ehkä siinä, että se on tavallaan tehty lihansyöjille, joka Jamie itsekin on. Ja toinen, mutä itse arvostan suuresti on, että ruoka valmistetaan aidoista alkuperäisistä raaka-aineista, ei prosessoiduista lihankaltaisista valmisteista. Että mä kyllä annan nyt vahvan suosituksen tälle kirjalle.

Ja toinen vahva suositus lähtee tälle paahdetulle juusto- kimchileivälle. Tehkää heti kohta. Noita pieniä kimchi säilyketölkkejä saa kyllä lähes kaikista isoimmista marketeista jo. Ohjeessa huudeltiin cheddarin perään, mulla oli kaapissa vain punaleimaemmentaaliraastetta, joten sitä käytin, mutta ah, joku cheddarin ja venyvän mozzarellan yhdistelmä olisi kyllä ollut parempi. Mulla oli vielä ihan jättikoista paahtoleipää Hollannista, joka oli kyllä vähän littaantunut matkalaukussa.

Joo, tiedetään,kaikki ei oo ehkä OK, jos ihminen rehaa paahtoleipää Hollannista...

Paahdettu juusto-kimchileipä
resepti Jamien VEGE-kirjasta

2 pehmeää leipäviipaletta
40 g kypsytettyä cheddaria (tai jotain muuta voimakasta ja hyvin sulavaa)
40 g kimchiä

Laita toisen leipäviipaleen pinnalle 1/3 juusto,  levitä sen päälle kimchi ja taas 1/3 juustosta (leivän koosta riippuen saatat kyllä tarvita enemmän sekä juustoa, että kimchiä). Paina toinen leipä kanneksi.

Paista keskilämmöllä pinnoitetulla tarttumattomalla pannulla pari minuuttia molemmin puolin tai kunnes kullanruskea.

Nosta leipä sivuun.

Laita pannulle loppu juustoraaste ja sen päälle paahdettu leipä.
Paista puoli minuuttia ja nosta leipä lastalla tai pihdeillä (rohkeasti! sanoo Jamie) niin , että juusto roikkuu leivän reunoilta alaspäin ja kovettuu n. 20 sekunnissa. 

Käännä leipä sitten ylösalaisin leikkuulaudalle ja leivässä on hauska kruunu ympärillä. Paloittele kolmioiksi tai tikuiksi. 

Superihanaa kaljan kanssa, mutta oli kyllä maidonkin!

Mä en nyt varsinaisesti onnistunut tuossa kruunujutussa, syytän vääränlaista juustoa enemmän kuin itseäni (tietenkin).

Meimitherottweiler kehitteli myös akuutin juusto-kimchileipäriippuvuuden, sillä toinen puolisko oli kadonnut keittiön pöydältä.

Mutta vielä Jamien viisaita sanoja mukaellen: Kasvisten syönnin lisääminen kannattaa koska 1. oma terveys 2. oma lompakko 3. maapallon tila.

Erityiskiitos vielä kääntäjä Jade Haapasalolle. On ihana lukea tekstiä, jossa  Jamien puhetyyliin maneerit on käännetty niin, ettei päässä koko ajan samalla surraa sujuvampi englanninkielinen versio. Jos tiedätte mistä puhun.

Gorgeous, absolutely gorgeous!

Kirja on arvostelukappale kustantajalta Read.me

KOREALAINEN TARTAR

En ehtinyt talviolympialaisia katsomaan, paitsi miesten 500m pikaluistelun. Sen sijaan instagrammailin, ihan vaan for fun ja rakkaudesta ruokaan, melkein joka päivä jotakin korealaista olympialaisten hengessä. Koska ei ole talviurheilun voittanutta! Ja korealainen ruoka on hyvää!

Eikä oo tartarinkaan voittanutta. Olen katsellut hyväksyen ravintoloissa pyörivää tartar-buumia ja syönyt viime vuosina monta todella herkullista annosta.  Minä, joka olin parikymmentä vuotta sitten vielä ihan "Haluan pihvini kypsänä, kiitos" -tyttö (sinäkin voit siis vielä parantua...). Carpaccioon taisin ensin ihastua ja sitä kautta tuli tartar pöytään.

Ennen koin sen jotenkin suunnattoman vaikeana ruokalajina, yhdistin sen raakaan jauhelihaan ja ajattelin, että kaupan valmiista sitä ei kannata valmistaa ja kellä on vehkeet tai viitseliäisyyttä jauhaa itse. Kunnes tajusin, että itse asiassa parasta taitaa tulla terävän veitsen kanssa työskennellessä. Liha siivuiksi ja sitten minikuutioiksi. Ja se on siinä.

Tartarin valmistuksessa on tärkeää ensiluokkainen liha.  Sain Atrialta kokeiltavaksi heidän vastikään lanseeraamaansa Antibioottivapaata  Atria Luomu Takuumurea Naudan Sisäfilettä, valtavan 3kg  sisäfileen ja tiesin heti, että tästä ensiluokkaisesta lihasta tehdään nyt tartaria. Kyllähän siitä riitti myös moneen muuhun herkkuun, mutta siitä lisää myöhemmin.

Eli minulla oli suunnitelma, ensiluokkainen liha ja tekniikka. Niiiiiin hyvää siitä tulikin. Tein jo viime syksynä omissa ruokabileissä naapureille korealaista tartaria ja se oli niin hupsun herkkua, että vaikka se ei kaikille maistunutkaan silloin, niin tiesin, että se ei ole ruuan mausta kiinni vaan syöjän ajatustyylistä. Me jotka sitä söimme, söimme sitäkin enemmän ja hartaammin.

Muutama pointti vielä tartarista. Se valmistetaan yleensä vasta lähellä syöntihetkeä, koska tietenkin kun liha pienitään (tai jauhetaan), sen pinta-ala moninkertaistuu ja bakteerithan ovat juuri siinä pinnalla. Liha myös tarjotaan perinteisesti viileänä, ei huoneenlämpöisenä. Korealaiset käyttävät  tartarissaan eli yukhoessa aasialaista omenapäärynää, jota meillä ei taida olla käytössä. En lähtenyt korvaamaan sitä tavallisella, koska käsittääkseni aasialainen päärynä on kiwihedelmän ja ananaksen lailla myös lihaa mureuttava. Yukhoe leikataan paperiohuiksi viipaleiksi, mutta minä kuutioin perinteiseen tartar tyyliin, joten mikään autenttinen korearesepti tämä ei ole. Mutta superihanat maut tässä ovat. Mielestäni parhaimpia ikinä syömiäni tartareita.

Korealainen tartar

200 g hyvälaatuista naudanlihaa

2 kevätsipulinvartta hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 rkl soijaa

1 rkl seesamiöljyä

1 tl gochujang - chilitahnaa

1/2 punainen chili hienonnettuna

ripaus suolaa

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 keltuainen/syöjä

Laita liha tunniksi pakkaseen. Sen voi leikata siivuiksi ensin, niin se on helpompi sitten hienontaa kuutioiksi.

Sekoita sitten yhteen hienonnetut, valkoiset osat kevätsipulista, valkosipulinkynnet, soija, seesamiöljy, gochujang, chili, 2/3 osaa seesaminsiemenistä ja suola.

Hienonna kylmä liha pieneksi kuutioksi ja sekoita siihen mausteseos. Määrät ovat suuntaa antavia, maista haluatko lisää suolaa, seesamiöljyä, valkosipulia tai chiliä.

Muotoile tartar pihveiksi, muotoile keskelle syvennys, johon asetat keltuaisen. Ripottele pinnalle loput seesaminsiemenistä ja kevätsipulin hienonnetut varret. Mähän ripottelen päälle myös tuoretta korianteria, koska se sopii tähänkin. Annoksesta tulee 2 isoa tartaria, mutta alkupalaksi riittää kyllä 4:llekin. Senkin olen nimittäin huomannut, että tartar maistuu parhaimmalta silloin kun sitä syö juuri sen verran, että vielä tekis lisää mieli. 

Hyviä tartareita!

Postauksessa mainittu liha on näyte Atrialta.

KOREA(LAINEN) KEITTIÖ

Talviolympialaiset 2018. Pyeongchang. Kuinka supernoloa, jos kirjoitin sen väärin! 

Lapsuudestani muistan, kuinka tärkeää oli vahdata ja jännittää joka ikinen hiihtomatka, koulussakin oppitunnit saivat väistyä tämän tärkeimmän tehtävän tieltä. Myös mäkihyppy ilman muuta ja taitoluistelu olivat erityisseurannan alla. Jossain Lahden MM-kisojen surullisenkuuluisissa katastrofitunnelmissa ravistelin kuitenkin penkkiurheilijan viitan harteiltani lähes kokonaan. Mitäpä noista.

Vaan kyllä se olympiahuuma taas nousee. Erityisjännitettäviä on kaiken lisäksi kaksi oman seuran pikaluistelijaa; Elina Risku ja Pekka Koskela. Onhan se nyt aivan eri asia  jännittää Elinan puolesta kun Maityttö starttaa tänä iltana Seuran Mestaruuskisoissa Elinan ensimmäinen kisapuku yllään, tai  hurrata Pekalle, joka viime kaudella tsemppasi Urhoa just oikeassa paikassa tahmeasti kulkeneen startin jälkeen. Ja Suomessa on nämä pikaluistelupiirit sen verran pienet, että Mika Poutala on tietysti meidän perheen mitalisuosikki numero 1. Jopa yli rajojen täytyy hiukan tsempata, koska Puolan pikaluistelijajoukkueen valmentaja on meidän oma Niemisen Tuppu, Urhon idoli hänkin. JaUrhon Pirjo-valmentaja teki 10 vuotta töita Elinan kanssa.

Mutta kuten mulle pakkaa tyypillisesti käydä, olen vähän sivuraiteilla näissä olympiajutuissakin. Esimerkkinä, että olen ottanut selville kuinka Pyeongchang oikeasti lausutaan ja  harjoitellut sitä. Korealainen ruoka taas on  yksi mun tuoreemmista ruokarakkauksista, kylläkin jo usean vuoden ajan, joten kun mietittiin tämän kevään Lännen Median ruokasisältöjä ja itselle oli sopivasti osunut tämä 8.2, jossa olisi kyllä hienosti voinut linkittää  sivut myös laskiaiseen tai ystävänpäivään, niin ehdotin, että kai me nyt kuitenkin korealaista, olympialaisten kunniaksi.

Tänään saatat törmätä siis sanomalehtesi sivuilla  Nyt on koreaa! ruokasivuun, jossa kuvat ja teksti Nanna Rintala. Sieltä löytyy nyt resepti Japchae'hin, josta tuo ylin kuva. Annos on herkullinen ja kaikin puolin vegaani. Alkuperäinen tehdään läpikuultavista bataattinuudeleista, kerropa jos olet törmännyt niihin jossakin aasialaisessa kaupassa. Tässä ne on korvattu lasi eli glassnuudeleilla, joka valmistetaan mungpavun tärkkelyksestä. Näitä löytyy kyllä tavallisesta kaupasta.

Tuossa yllä on Dakdoritang, eli korealainen kanapata. Korean persoonallisessa keittössä onkin hauskaa, että muista aasialaisista  poiketen niistä löytyy myös perunaa. Tai no, onhan sitä esim, intialaisessakin kokkauksessa ja sillä suunnalla. Ainakin gochujang-chilitahnasta tuleva maku on jäljittelemätön.

Korealaisessa keittiössä viehättää  myös se, että usein ruoka valmistetaan  pöydän keskellä paistolevyllä tai hot pot-kattilassa. Mikäs sen sosiaalisempaa. Pöydästä voi koota sitten lempilisukkeensa, tuossa ylhäällä Pajeori, kevätsipulisalaatti ja ssamjang-kastiketta.

Samgyeopsal-gui, paistetttua porsaan "raitalihaa", on just tälläinen koko jengin ajanviettoruoka.

Toivottavasti vakuutuitte mun korealaisesta ruokarakkaudesta. Tämän päivän Lännen Median lehdissä siis kyseiset reseptit ja vähän asiaa korealaisen keittiön ainksista muutenkin. En väitä olevani mikään korealaisen ruuan expertti, innostunut vaan, ja välillä mutkia joutuu vähän reseptien kanssa oikoa, että ne onnistuisivat kotonakin. Mutta kysykää ihmeessä jos joku asia  tai esim, jonkun aineksen askarruttaa. 

"You are like the Ambassador of Korean Food in Finland", sanoi minulle Korean suurlähettilään  kutsuilla kerran joku (korealainen).

Tämän talletin sydämeeni.

Netissä on myös ilmaiseksi ladattavissa suomenkielinen tosi kattava BAP korealainen keittokirja, jonka on julkaissut Korean Tasavallan suurlähetystö täällä Helsingissä. Oikea kulttuuriteko! 

Tästä blogista löytyy myös lisää korealaista tai sinnepäin reseptiikkaa: 

Korealaiset lehtikaalipannukakut

Korealainen kasvis Hot Pot

Korealainen soppa

Gamja Jorim - korealaiset ryppyperunat

Bulgogi

Korean Fried Chicken

Gochujang hirvi-hampurilainen

Pika-Kimchi

Murskatut kurkut-salaatti

korealaiset lihapullat

Kimchi Bokkeumbap

Pika-Bo ssäm

Siinä tusinan verran testailtuja reseptejä. Blogistaniasta löytyy myös Pöytä koreaksi- blogi, jolla lienee sanansa sanottavana, autenttisen korealaisen valmistuksessa.

맛있게 드세요

(se on hyvää ruokahalua, mutta ei aavistustakaan kuinka se lausutaan...)

AASIALAISTA GRILLAUSTA

Kuuman kesän grillauskausi ei ole vielä ohi, ehei. Kun työt ja koulu taas kutsuu, valmistuu grillissä ateriat suhteellisen nopeasti arkisinkin. Varsinkin kun raaka-aineet ja on laitettu marinoitumaan ja maustumaan edellisenä iltana.

Tämän postauksen reseptit löytävät tänään torstaina Lännen Median tuottamien lehtien ruokatorstai-sivuilta (luettelo lehdistä täällä). On kyllä sanottava, että  kaiken kaikkiaan grillistä nousi juttua varten kokoelma tämän kesän parhaimpia grillauksia.

Eli hyvät naiset ja herrat; seuraa grillaajan häpeilemättömät houkutusteksti ja -kuvaosio:

Aasia on tietysti melkoisen laaja käsite ja niin sitä halusinkin käsitellä. Reseptien ainekset marketeista saatavilla. Aika umpimähkäisesti valitsin reseptejä eri suunnilta, mutta selvää oli tietysti, että korealaista täytyy olla mukana. Korealaiset kananpalat edustavat myös sitä tulista osiota, mutta halutessasi, marinadin voi jakaa kahtia ja jättää toisesta chilitahna pois, jos kaikki eivät ole tottuneet mausteiseen ruokaan. 

Lähetin puolet grillaamastani annoksesta vanhemmilleni ja sain isältäni paluupostissa seuraavan puolueettoman arvion:

Erinomaista korealaista. Ei saa ravintolasta tätä tasoa!

Kiinalaista char siu possua on tehnyt mieli kokeilla jo pitkään. Sille on ominaista punaisena kiiltävä tahmea pinta ja hiilillä grillaamisen savuinen aromi (kiitos bastard!), mehevä possu sopii syötäväksi sellaisenaan, mutta myös vaikka nuudelikeittoihin. Meillä täytettiin seuraavana päivänä sillä vietnamilaiset Bahn Mi- leivät. Tässä ruuassa maut tulevat aivan muualta kuin tulisuudesta ja parhaimmillaan se on mehevistä, rasvaisista ruhon-osista valmistettuna.

Munakoiso vaan rocks. Ja se innostuu sitä enemmän mitä enemmän se saa pintaansa mausteita. Superherkullinen resepti, jonka  juuret juontavat setsuanin maakuntaan, joten voit arvata mitä pippureja maustekastikkeesta löytyy. Must-kokeilu, munakoison ystävät.

Lohi-resepti iski minuun. Tällä, jos millä saa vaihtelua kalaruokien repertuaariin, onnistuu muuten myös pannulla tai uunissa. Toinen päämausteista on tuttavallisesti tilli, joka ei ole mikään oma keksimäni lisä vaan oikeasti sen runsas käyttö oleellinen osa tätä vietnamilaislähtöistä reseptiä. 

Toivottavasti en toista itseäni, mutta tätä vaan on pakko kokeilla, superherkullinen.

Piti sitten vielä tehdä pikavartaita jättikatkaravunpyrstöistäkin ja satay-kastikkeet sivuun. Tällä kertaa sataysta tuli himpskatin tulista. Myös scampien marinadi oli extra maustuva ja tuoksuva. Hyvä avaus aterialle, koska eihän näistä täyteen tuu....

Mitäs grillaatte ensimmäisenä?

MAAILMAN MEHEVIN GOCHUJANG- HIRVIHAMPURILAINEN

Mun grillaus on menny ihan hampurilaisiksi tänä vuonna. Syitä on kaksi; lapset syö ja lapset syö. Jostakin syystä ne ei sitä mun sitkeän mediumia flank- steakkiä suostuneet syömään...en kyllä suostunu minäkään.

Ja hampurilainen on about parasta mitä grillistä saa. Näitä grillailtiin ihan ex temporee, kun löysin pakkasesta vielä 1/2 kg hirven jauhelihaa ja  muutaman kaupan hampurilaissämpylän (valitettavasti ei näitä omia). Oletteko muuten opetelleet käyttämään mikronne sulatustoimintoa? Se on aivan ässä tälläisissä tapauksissa. Vartti ja sulla on käsissä kimpale KYLMÄÄ sulaa, raakaa jauhelihaa. Yksi mikron parhaimpia toimintoja.

Hirven jauheliha on todella vähärasvaista, jonka takia siihen usein vinkataankin lisättäväksi possun jauhelihaa mukaan mehevyyden takaamiseksi. Mun äitini, ja minä hänen suurissa saappaissa seuraten, ollaan aina valmistettu lihapullat ja spagun kastikkeet pelkästään hirvestä, eikä olla koskaan moitittu.

Hampurilaispihvissä halusin kuitenkin varmistaa superjuustoisen mehevyyden ja parilla kikalla näistä tuli niin hyvät, että Urho12v sanoi, että ehkä elämänsä paras hampurilainen. Äitin nälkäinen poika!

Ja ne kikat oli juustoraasteen lisääminen taikinaan (sitä on harrastettu myös täällä) ja pihvin kietominen pekoniin. Goochujang- chilitahna on erityisen herkullista hirvenlihan kanssa, joten lisäsinpä sitäkin, tosin vasta loppuvaiheessa omaan pihviini. Reseptin tekeminen  onnistuu vaikka 2 + 2 niin, että ensin ilman chilitahnaa ja loppuun taikinaan lisäät 1 tl.

Tätä ohjetta voi soveltaa varmasti myös naudanlihaan, mutta olet superonnekas, jos pakkasestasi löytyy hirvenjauhelihaa.

SUPERMEHEVÄ GOCHUJANG-HIRVIHAMPURILAINEN
4kpl

500 g hirvenjauhelihaa
3 dl mozzarella- juustoraastetta
2 tl gochujang- korealaista chilitahnaa (löytyy ainakin cittareista)
4 siivua pekonia
4(tai 8) cheddar- viipaletta
n. 1 tl suolaa
 n. 1/2 tl mustapippuria
öljyä

lisäksi:
4 hampurilaissämpylää
voita
tomaattia
kevätsipulia
salaattia
majoneesia
amerikansinappia

Lisää hirvenlihaan suola, pippuri, gochujang ja juustoraaste. Sekoita. Jaa taikina 4 osaan, pyöritä palloksi ja litistä pihviksi. (Tähän on aivan erinomainen hampurilaisprässi. Se ei tosiaan ole mikään turhake, vaan helpottaa paljon. Itsellä on ikivanha Tupperin muovinen, mutta näkyy saavan kaupasta edullisesti, esim Maku- ja Sagaform-tuotemerkeissä.) Kiedo kunkin pihvien reunojen ympäri pekonisiivu, kiinnitä hammastikulla.

Öljyä pihvien paistopinnat. Paista kuumalla grillillä pari kertaa käännellen haluttuun kypsyysasteeseen. Kun pinnassa on kaunis ruskea väri, yleensä pihvi on sopivan medium. Laita lopussa pihvin päälle cheddarsiivu tai kaksi, ja anna sulaa kunnolla grillin kannen alla.

Voitele sämpylöiden leikkuupinnat voilla ja käytä nopeasti grillissä hiukan paahtumassa.

Kokoa hirvipurilainen laittamalla sämpylälle majoneesia, salaattia, tomaattia, juustoinen  pihvi, viipaloitua kevätsipulia ja sitä kirkkaan keltaista amerikansinappia.

Enempää ei tässä sanoja tarvita. 
Peukku!

KOREALAISET LEHTIKAALIPANNUKAKUT JA KOREAN RUOKARAKKAUS

Kaupallinen Yhteistyö Fine Foods.

Tässä blogissa vilahtaa tämän tästä korealaisia reseptejä. Niinkuin moni muukin maa-ruokarakkauteni (vaikka Meksiko ja Intia - miten muuten kokkailen niin hirveän harvoin intialaista nykyään, täytyypä terästäytyä!), ihastus korealaiseen keittotaitoon on tullut perheeni kautta vähän kaukaa kiertäen. 

Aivan 2000-luvun alussa olimme Iso-Hoon kanssa melkein kuukauden verran aika ainutlaatuisella matkalla Bangladeshissa, jossa vanhempani olivat silloin töissä, isäni maailmanpankin rahoittamassa terveydenhuollon kehittämisprojektissa, äitini ensin kotirouvaillen ja myöhemmin Iso-Britannian suurlähetystön sairaanhoitajana.

Pääkaupunki Dhaka on huumaavaan kuuma, meluinen, haiseva ja joka neliösentiltään täynnä ihmisiä. Voi sitä longyi- lannevaatteissaan riksoja polkevien miesten määrää kaduilla. Koko aikana emme nähneet ainuttakaan jolla olisi ollut tavalliset housut jaloissaan (Tämä fakta on tietysti hyvin oleellinen tämän ruokatarinan osalta...). Miettikää Bangkokin liikennettä, jos siellä olette käyneet, Dhakan liikenteeseen verrattuna se tuntuu sunnuntai- ajelulta puistossa. 

Omalta parvekkeelta saattoi seurata avoviemärien paskavirtaa, lehmiä tai lampaan teurastusta. Paras oli kerran kun  taitava kauppias-huilisti tuli koreineen kaupustelemaan, toki tuollainen hieno huilu oli saatava, kirmasimme alas valitsemaan tuliaishuiluja...no ne korit oli kyllä täynnä käärmeitä, ei ensimmäisenä  tullut mieleen, että kas, käärmeenlumoojapa se siinä!

Mutta myös kadulla asuvia perheitä ja lapsia, käsittämätön köyhyys, likaisuus. Ja me valkoiset muukalaiset, joita estottomasti tuijotettiin, tökittiin tultiin kättelemään ja valokuvattiin eläintarhassa. Vierellä olisi olleet ne apinatkin...

Ruokamuistot ovat tärkeä osa tätäkin matkaa. Tuoreet hedelmät ja vihannekset, kalat ja äyriäiset torilla tai ihanan Shadonan (vanhempieni nuori kotiapulainen, joka usein otti yhteen kirpakan äitini kanssa, mutta Shadona teki silti aina oman päänsä mukaan) lounaat. Aah, ne korianteri porkkanat! Ja supermiljoonakaupunki Dhakassa riitti  muuten edullisia ravintoloita. Siellä oikeastaan taisin eka kerran ihastua naan-leipään, Keniassa intialaiset kun söivät aina chapati- leipää.

Missähän vaiheessa mä pääsen jutussani Koreaan? Parasta hypätä suoraan sinne. Dhakassa oli nimittäin jostain syystä todella paljon korealaisia ravintoloita ja niistä tuli suosikkejamme. Muistan ruuasta hyvät maut ja mausteet ja sen suurimman ihanuuden, että suurissa pöydissä oli keskellä aina joku grilli tai paistokivi, missä ruokaa porukalla kypsenneltiin tai vähintään siihen kannettiin joku hot pot jaettavaksi. Kimchiä vedeltiin mennen tullen, vaikkei yhtään tajuttu mitä se on. Näin jälkijunassa vasta tajuaa, että siellähän mä jo söin sitä ja tätä. Muistan myös ruokaintoilija isäni lukemassa ruokalistaa ja ehdottelemassa yhteiseen pöytään tilattavaksi lehmän satakertaa tai pötsiä  tai jonkun kivipiirasta, varpaita tai muuta yhtä houkuttelevaa. Kuinka monta miljoonaa asiaa ja tapahtumaa olen elämässäni unohtanut, mutta muistan vieläkin tuon hiukan rähjäisen ja arkisen korealaisen perheravintolan pyöreän pöydän jossa istuimme, pystyn palauttamaan mieleen jopa istumajärjestyksen, tarjoilijan sinapinkeltaisen paidan ja tavan kuinka isäni piteli pitkää ja kapeaa ruokalistaa ja äitini tiuskauksen, että tuollaista ei kyllä tähän pöytään tilata.

Niinkuin sanoin, hiukan kaukaa ja kiertäen löysin korealaisen keittiön, mutta siitä asti mun sydän on kaivannut korealaista ruokaa, korvat ja mieli olleet avoinna uusille resepteille ja korealaisille ruokakokemuksille. Onneksi nykyään korealainen makumaailma on helppo luoda myös kotikeittiössä.

Pinnaltaan rapeat ja sisältä koukuttavan tuliset korealaiset pannukakut hurmaavat tulisen aasialaisen ruoan ystävät. Lehtikaali on kuin kotonaan korealaisen chilitahnan kanssa ja vastaa yhdessä riisijauhojen kanssa ihanan rapsakasta rakenteesta. Näistä ei pysty pitämään näppejään erossa!

Tämä on muuten mainio resepti, jos sinne kotiin on tullut ostettua se Gochujang- chilitahna, mistä oon jo pari vuotta vouhkannut. Lisää korealaisia makuja saa resepteihin ujutettua helposti käyttämällä noita valmiskastikkeita ja marinadeja... ja loput tulee varmasti käytettyä kesän myötä vaikka grilliribsien sivelyyn. No joo, kukkakaalin jos ei liha maistu. Lehtikaalipannukakut ainakin on kasvisruokavalion tulisemmalle puolelle nappi valinta. 

Korealaiset lehtikaalipannukakut Kaeil -Jangtteok
4:lle

1 muna
3 dl kylmää vettä
2 tl Sempio Gochujang – korealainen chilitahna
2 dl vehnäjauhoja
2 dl riisijauhoja
2 kevätsipulia hienonnettuna
1 keltasipuli hienonnettuna
1 punainen chili, ilman siemeniä hienonnettuna
1 vihreä chili, ilman siemeniä hienonnettuna
80 g ruodittua ja hienonnettua lehtikaalta

neutraalia öljyä paistamiseen

tarjoiluun

0,5 dl majoneesia
2 rkl CJ Korealainen Bulgogi marinadi- ja grillauskastike
240 g (2 tlk) Wang Kimchi – Korealainen kaalivalmiste

Vatkaa kananmuna rikki ja lisää kylmä vesi ja Gochujang-tahna. Sekoita mukaan vehnä- ja riisijauhot. Lisää sileään taikinaan sipulit, chilit ja lehtikaali, sekoita.

Kuumenna reilusti öljyä paistinpannulla ja nostele kauhalla taikinakokkareita pannulle, paina hiukan litteämmäksi. Paista molemmin puolin keskilämmöllä kauniin värisiksi ja rapeiksi. Nosta valmiit talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy imeytyy siihen.

Sekoita Bulgogi marinadi- ja grillauskastike majoneesiin ja tarjoile se kuumien pannukakkujen kanssa, kastiketta voi valuttaa pannukakkujen päälle myös sellaisenaan. Pannukakut maistuvat erikoisen hyviltä Kimchin kanssa. Koska Kimchi, se on aina erikoisen, erityisen hyvää!

Lisää reseptejä kannattaa käydä kurkkimassa Fine Foods'in sivuilta!

Kaupallinen yhteistyö Fine Foods

KOREALAINEN KASVIS HOT POT

Kaupallinen yhteistyö Fine Foods.

Höyryävän kuumat, pöydässä valmistuvat Hot Pot -padat ovat oikeastaan talvisesongin ruokaa Aasiassa. Siksi, my friend, ne sopivatkin oivallisesti suomalaisen alkukesän tunnelmiin. Ja koska yhdessä syöminen ja jakaminen on ylipäätään parasta mitä ruokapöydässä voi tehdä, on seurueen keskellä poriseva Hot Pot takuuvarma suosikki illanviettoon. 

Hot Potille on ominaista, että sen raaka-aineet ladotaan kauniisti pataan omina ryhminään, ja päälle lorautetaan porisemaan herkullinen liemi. Kylläpä kyllä, tämä voi olla aivan lihallinenkin juttu, mutta protskutarpeet täyttyvät  myös tällä sieni-ja tofuversiolla. Kylmäsavutofulla, OMG! Raaka-aineita voi lisätä pataan, jos ne hupenevat liian nopeasti ja lopulta syvän tulinen liemi imeytetään paksuihin udon-nuudeleihin.

Korealainen nimi tälle herkulle on varmaankin 전골 , Jeongol on Hot Pot ja Beoseot Jeongol on sieni hot pot ja Dubu taas on tofu, joten Beoseot-Dubu Jeongol vois olla lähellä oikeaa. Yhtä hyvin voi olla ettei ole. En minä sentään koreaa osaa. Että ei kannata kysyä. Mutta viisaammaat voi kertoa.

Autenttisia Korean makuja saa tuotua hot pot-pataankin helpoiten käyttämällä luovasti korealaisia valmismarinadeja ja - dippejä. Ja tietenkin Gochujangia! Fine Foodsin-sivuilta löytyy lisää reseptejä, ei jää purnukat kaappiin seisomaan.

Korealainen sieni-tofu hot pot

300g kylmäsavustettua tofua reiluina kuutioina
300g tuoreita sieniä, 2-3 eri lajia (esim, herkkusieni, osterivinokas, siitake, enoki)
1 iso tai muutama pieni pak choy
80 g pinaattia
3 kevätsipulia

liemi
1 l vettä
2 rkl Yutake luomu Tamari soijakastiketta
2 rkl Yutake japanilainen riisiviinietikka
1 rkl Yutaka Wakame- kuivattu merilevä
2 rkl CJ Tulinen korealainen marinadi- ja grillauskastike
1 tl Sempio Gochujang – korealainen chilitahna
1 rkl ruokosokeria
1 rkl seesamiöljyä

tarjoiluun

240 g (2 tlk) Wang Kimchi – Korealainen kaalivalmiste
udon-nuudeleita 

(tuotteisiin voit tutustua täällä)

Lisää kaikki liemen ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi.

Hot pot-padaksi käy mikä tahansa laajasuinen, ei kovin syvä pata, jonka voit tuoda pöytään esim. fonduetelineen päälle. Laita padan pohjalle ensin tofukuutiot ja sitten muut reiluhkoiksi paloiksi leikatut vihannekset, jokainen siististi omaksi sektorikseen aseteltuna. Kaada kiehuva liemi vihannesten päälle ja anna porista pöydässä kunnes vihannekset kypsyvät, n. 15 min.

Jokainen syöjä ammentaa padasta omaan kulhoon vihanneksia. Vihanneksia voi lisätä pataan, mikäli kaikki eivät mahtuneet kerralla. Laita lopuksi liemeen udon-nuudeleita kuumenemaan, niin makuliemen saa hyödynnettyä viimeiseen tippaan. Hot potin lisäksi kannattaa aterialla tarjota kimchiä ja riisiä.

Kaupallisessa yhteistyössä Fine Foods

BAP - KOREALAINEN KEITTOKIRJA

Ihastuin korealaiseen ruokaan  vähän kiertäen kaartaen 2000-luvun alussa, kun vierailin Bangladeshissa töissä olevien vanhempieni luona. Dhakassa oli useita korealaisia ravintoloita ja ne hurmasivat meidät täysin. Ruokakypsennettiin ja jaettiin usein pöydässä, maut olivat ihania, vaikka en silloin(kaan) innostunut tilaamaan listalla olevia eksoottisempia ruhonosia, joita isäni oli kyllä aina valmis kokeilemaan.

Pari viime vuotta on ollut aivan superkoreaa aikaa, kun marketteihinkin on saatu Gochujangia, korealaista chilitahnaa, tuota yhtä korealaisen keittiön perusmaustetta. Oikeista raaka-aineista saa oikean makuista ruokaa.

Olin otettu saadessani kutsun Korean tasavallan suurlähetystöstä  Bap korealainen keittokirja:n julkistamistilaisuuteen Perhon Ravintolakouluun. Keittokirjalla haluataan avata suomalaisille korealaisen tapakulttuurin monimuotoisuutta ruuanlaiton näkökulmasta. Ja innostaa tietenkin suomalaisia kokeilemaan ruokia omissa kotikeittiöissään sekä madaltaa  kynnystä astua Suomessa korealaisiin ravintoloihin. Joita varmaan ja toivottavasti on lisääkin tulossa.

Kirja on mitä mainioin. Se paljastaa reseptiikan lisäksi myös ruokien oikien ääntämistavan ja ihania yksityiskohtia korealaisesta kulttuurista. Tiesitkö vaikka, että kun Koreassa kysytään Mitä kuuluu? sanotaan Oletko syönyt Babia? (Bap on pesty ja keitetty riisi tai muu vilja, tai myös koko ateria). Kiertoilmaus Koska teillä syödään nuudeleita? tarkoittaa Koska teillä vietetään häitä?, nuudeliruoat kun ovat usein juhlaruokaa.

Perhon opiskelijat olivat valmistaneet meille herkkuja kirjan resepteillä, minä tietenkin tunkeuduin valaistuun keittiöön saadakseni muutanman kuvan.

Aivan parasta kirjassa on myös se, että se on ilmaiseksi jokaisen ladattavissa netistä. Painetun version voi hakea myös ilmaiseksi Akateemisesta tai tilata postimaksua vastaan suoraan lähetystöstä. Ohjeet siihen löytyy kirjan facebook-sivuilta. Mulla on myös ylimääräinen kappale, jonka lähetän yhdelle halukkaalle kommentoijalle ( kommentit 29.10 mennessä). 

Sanoisin, että hieno ruokakulttuurin promo Korean tasavallalta!

Tutustukaa myös blogini korealaisiin resepteihin. Lisääkin on taatusti tulossa.

Gamja Jorim
Bulgogi
Korealainen Soppa
Korealaiset lihapullat
Kimchi
Kimchi Bokkeumbap
Korealainen grillattu kana