MARRY ME! -KANA

 
Eihän nyt vaan käynyt niin hassusti, että törmäsin netissä juuri omaan Igorinkanaani: Heti kun näin tämän reseptin, olin aivan että tämän täytyy olla hyvää! Ja niinhän se toden totta olikin.

Tässä maailmassa ei oo koskaan liikaa hyviä ja nopeita, puolessa tunnissa pöytään -kanaruokareseptejä,  broisku kun on koko perheelle kelpaava nopeasti valmistettava raaka-aine. En ehkä kehtaa kertoa, mutta kerron kuitenkin silläkin uhalla, että menetän silmissänne viimeisetkin vakavasti otettavan ruokavaikuttajan elkeet, että meidän arkipäivän nopea dinneri perustuu aivan liikaa nykyään hunajamarinoituihin broilerinsuikaleisiin, koska lapset tykkää niistä (oi miksi, miksi koskaan avasinkaan Pandoran lippaan päästämällä nuo suikaleet pannulleni?). Siksi oon aina pakahtua onnesta kun keksin tehdä jotain aivan muuta.

En oo mikään varsinainen kermalla läträäjä, mutta jos nyt silloin tällöin sallitaan, niin ehdotan, että laitatetaan se kerma tähän. Ohjeessa on muutenkin simppelit ainekset, näitä mulla on aina kaapissa. Käytin tuoretta timjamia, mutta mainiosti onnistuu myös kuivatulla. Ja sitten tässä on aurinkokuivattuja tomaatteja, niitä mulla on aina öbaut 5 purkkia jemmassa, osa avattuina, osa avaamattomina, joten olen tosi ilahtunut uudesta sijoituskohteesta. 

Ihan sivuhuomautuksena, että olen muuten selvittänyt yhden universumin suurimman mysteerin: Minne katoaa sukkaparin toinen sukka? 

Ne muuttuvat puolisyödyiksi aurinkokuivattu tomaatti -tölkeiksi!

Marry Me! -kana on ameriikan versio,  avokado- ja panopastan tyyliin, mutta minäpä olinkin radikaali ja keitin sille kaveriksi  täysjyväriisin, mutta toki se menee pastan tai perunankin kanssa. Ja ensimmäinen jolle annoin maistiaisen lupasi mennä naimisiin mun kanssa, pienenä esteenä se, että olen jo naimisissa eikä hänkään ollut aikaisemmin harkinnut naispartneria. Että vaikuttavan hyvää!

Vielä yksi juttu tulee tästä reseptistä mieleen, se Ellinooran laulu. Mulla meni vuosia kun en tajunnut mikä se juttu siinä laulussa oli.  En keksinyt mitään muuta kuin, että ehkä se oli joku kunnianosoitus Juicelle, joka aikoinaan kyseli Marilyn, Marilyn, milloin riisut jumpperin?.Vai miksi se Ellinoora lauloi: Mä en tahdo olla enää Carrie, huutaa Marilyn, joka hiton nurkalla...

Ei mitään järkee!

MARRY ME -kana

4:lle

2 rkl oliiviöljyä

600 g broilerin rintapaloja, tai ohuita rintaleikkeitä tai paistileikkeitä

suolaa

mustapippuria

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 rkl tuoretta tai 1 tl kuivattua timjamia

1 tl punaisia chilihiutaleita

2 dl kanalientä

1,5 dl kermaa

1,5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna

1 dl parmesaaniraastetta

tuoretta basilikaa

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Kuumenna öljy, suolaa ja pippuroi kanapalat molemmin puolin ja ruskista niihin molemmin puolin kaunis väri. Nosta pois pannulta. Paras pannu on muuten sellainen, jonka voit nostaa myös uuniin.

Alenna lämpö miedolle ja freesaa valkosipulia minuutin verran, varo polttamasta.

Lisää kanat pannulle yhdessä kanaliemen, kerman, timjamin, chilihiutaleiden ja aurinkokuivattujen tomaattien ja parmesaanin kanssa. Sekoita ja käänetele kanat kastikkeen joukkoon

Laita uuniin kypsymään vartiksi jos ohutleikkeitä, 30 min jos rintapaloja.

Viimeistele ruoka tuoreella basilikalla ja parmesaaniraasteella, pintaan voi ripotella myös hienonnettuja aurinkokuivattuja tomaatteja.

Tarjoa vaikka täysjyväriisinkera, tai kaura- tai ohralisukkeen kanssa.

Jos ette vielä oikein hoksanneet, niin tämä on sellainen iigorinkanaresepti, että huokeutensa (ja nopeutensa takia se on oivallinen arkiruuaksi mutta myös mahtavaa pyhäruokaa herkullisuutensa takia. Ja tämän onnistuu valmistaa suuremmallekkin joukolle vaikka pieneen buffetpöytään.

Muistakaa tulla kertomaan innostuittek yhtä lailla kuin minä!

Ja, siis, olen jo naimisissa. Sikäli turha resepti.