SUPERNOPEA VIETNAMILAINEN PIZZA

Ainut mitä kadun vietnamilaisen pizzan kohdalla on se, etten ole tehnyt näitä aikaisemmin. Täydellisen helppoa ja nopeaa ja mielettömän herkullista. Näitä sanotaan  muuten myös vietnamilaisiksi riisipaperimunakkaiksi.

Syy on tietysti se, että tämä wanna-be-Vietnamin kävijä ei ollut näihin katukeittiön herkkuihin koskaan törmannytkään ennen kuin näin ohjeen ruotsalaisen Jennie Walldenin IG:ssä, jossa muuten tulee jatkuvalla syötöllä ihania reseptejä, jotka yleensä ovat kallellaan tuonne Aasian suuntaan.

En nyt aikaa ottanut, mutta jos sulla on raaka-aineet esillä, niin yksi munakas valmistuu siinä minuutissa. Pilkkoa ei tarvitse kuin kevätsipuli ja korianteri. 

Täytteitä voi tästä lähteä kehittelemään sitten oman maun mukaan. Kokeilin myös tonnikalalla, mutta ei ollut ihan katkarapujen tapaan voittaja. 

Kaikki koemaistajat tykkäsivät. Isäni pyysi tekemään vielä kolmannen. Hän muisteli, syöneensä näitä myös Kamputseassa pakolaisleirillä -80, jossa niitä paistettiin ulkosalla ja nostettiin pyykkinarulle "kuivumaan"  tuosta keskeltä taitettuna. Ihan en ole varma onko kyseessä samat munakkaat, mutta jotakin sinnepäin. Näitä kun ei nosteltu mihinkään narulle asettumaan! Mutta kuvamateriaalia kuulemma löytyy. Jostain. Mielenkiintoista.

VIETNAMILAINEN PIZZA AKA RIISIPAPERIMUNAKAS

Yhtä munakasta varten tarvitset

1 riisipaperin (spring roll wrap, saa ihan lähikaupasta)

1 muna

1 kevätsipuli hienonnettuna

2-3 rkl katkarapuja

2 rkl kuivattua sipulirouhetta

majoneesia

srirachaa

tuoretta korianteria

Laita paistinpannu keskilämmölle ja kuivalle pannulle kuiva riisipaperi. Vatkaa munan rakenne kupissa kunnolla rikki ja kaada sitten riisipaperin reunoille. Auta levittymään, ei haittaa vaikka vähän reunaa jää paljaaksi. Ripottele pinnalle kevätsipuli, katkaravut ja sipuli.

Nyt musta tuntuu, että tässä vaiheessa munakas on hyytynyt jo, eli liuta se lautaselle. Ruiskuta pinnalle maun mukaan majoneesia ohuena nauhana ja srirachaa, lopuksi reilusti tuoretta korianteria.

Ja ei kun heti syömään. Tässä on haarukat ja veitset kiellettyjä (sanon minä!). Munakas taitellaan kolmioksi (puoliksi ja vielä puoliksi), mutta yhtä hyvin se myös rullautuu rullaksi. 

NataSisko lupasi heti tehdä seuraaville Turun vieraille näitä. Nämä sopia aamiaiseksi, lounaaksi, iltapalaksi... ja ovat myös gluteenittomia riisipaperin ansiosta.

Tunnen oloni nyt varsin siunatuksi, amerikkalaiseen tyyliin, kun olen törmännyt kahteen uuteen helppoon herkkureseptiin (toinen oli paahdetut parmesaaniperunat) viikon aikana!

Tai törmäsin toki jo viime vuonna, mutta nyt on näköjään energiaa taas kokeilla uusiakin juttuja.

Kokeilkaa tekin! Ja ilmineeratkaa huikeat täytteet!

 

IHANAT, PIKAISET LOUNASNUUDELIT TOMAATIN JA KANANMUNAN KANSSA

Toisinaan joku resepti vaan hyppää silmille ja huutaa isoon ääneen, että pakko kokeilla mua! Niin kävi juuri tämän reseptin kanssa. Se löytyi ruotsalaisen tv-kokin ja keittokirjailijattaren Jennie Walldénin IG -feedistä, josta muuten löytyy paljon muutakin, usein vähän aasialaistyyppistä (ja korealaista!) inspiroivaa.

Meillä on varsinkin Maitotyttö ihastunut Mama-pikanuudeleihin, ja hyvähän se on, että osaa jotain itselleen laittaa, mutta vähän aina mietin, että voisihan siinä olla muutakin syömistä kuin liemi ja nuudelit. En ole saanut Maitotyttöä innostumaan nuudeleiden tuunauksesta.

Niin suosittuja kuin pikanuudelit ovatkin, niin  itsekeitelty pikateria nuudelien ympärille on kyllä niin herkkua, ettei voi puhuakaan samana päivänä pikanuudeleiden kanssa. Aikaa tämän annoksen tekemiseen ei saa tuhrattua 10 minuuttia kauempaa, jos nyt sitäkään.

Useinkaan en ole huomannut tomaatteja yhdistää nuudeleihin, mutta ne olivat supermehukas lisä. Kasvisversionkin saat helposti vaihtamalla kanaliemen kasvisliemeen ja korvaamalla munan vaikka tofukuutioilla.

NUUDELEITA, TOMAATTIA JA KANANMUNAA

1 syöjälle

1 hienonnettu valkosipulinkynsi

1 tl inkivääritahnaa tai raastettua inkivääriä

2 kypsää tomaattia lohkoina

4 dl kanalientä

80 g vehnänuudeleita

1 iso, vispattu kananmuna

1 tl seesamiöljyä

1-2 tl japanilaista soijaa

1 tl gochugaru- chiliä tai 1/2 tl paprikajauhetta + 1/2 tl chilihiutaleita tai 1/2 tuoretta punaista tai vihreää chiliä 

neutraalia öljyä paistoon

tarjoiluun kevätsipulia ja korianteria, pikkutomaatteja ja seesaminsiemeniä

Keitä nuudeleita 2 min ja siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä, jotta kypsyminen pysähtyy.

Paista valkosipulia ja inkivääriä kuumassa öljyssä muutama sekunti. Lisää tomaatit ja paista muutama minuutti.

Lisää kanaliemi ja valitsemasi chilivaihtoehto ja anna kiehahtaa.

Valuta mukaan vatkattu muna ympyrän muotoon, anna olla 20 sekuntia ja sekoita.

Mausta soppa seesamiöljyllä ja soijalla

Lisää lopuksi nuudelit ja anna niiden kuumentua läpikotaisin.

Nuudeliannoksen viimeistelet  makusi mukaan, tuoreella korianterilla, salaattisipulilla, kenties myös muutamalla halkaistulla pikkutomaatilla ja paahdetuilla seesaminsiemenillä.

NYHTÖSIENI, NYHTÖTATTI, NYHTÖSIENITACO JA NYHTÖSIENI BAO BUN...

 

Loppuelämäni toive on, että tulispa lisää tällaisia sienisyksyjä, jolloin saan kerätä puhtaita herkkutatteja, jotta voisin valmistaa nyhtösientä. Jos olette kuulleet nyhtötattikehuja joltain, niin voin kertoa, ne eivät ole mitenkään liioiteltuja. Nyhtösieni on nimittäin aivan syntisen herkullista!

Minä inspiroiduin  nyhtösienihommiin tietenkin bloggaajaystävieni mallista. Se on nimittäin sellainen juttu, että kun tietyt ihmiset huutelevat, niin minä likka kuuntelen. Nyhtötatti -reseptejä, aina pienellä omalla käsialalla löytyy Sauvajyvänen -, Ripaus tryffeliä -, ja Kokit & Potit -blogeista (ja Sillä Sipuli IG!).

Nyhtösienen tekoon ei ihan kaikki sienilajit sovellu, jos nimittäin haluaa todella "nyhtöä", joka on sekä tekstuuriltaan että ulkonäöltään, jopa maultaan (lihaisa ja umaminen) hyvin nyhtölihan kaltainen, on siihen paras vaihtoehto herkkutattien puhtaat jalat.Ne nimittäin, tuon kuvan kaltaisesti, nyhtääntyvät ihan raakana pitkiksi säikeiksi. Toki mukaan voi siivuttaa lakit myös, mutta koska minulla oli hyvin jalkoja, käytin vain niitä.

Ulkomaisissa resepteissä näkyy käytettävän osterivinokasta (tai kuningasvinokasta). 

Sitten vähän paistetaan, maustetaan ja uunitetaan ja nyhtösieni on käytettävissä burgerissa, hodarissa, tacossa, bao bunissa, tai ihan vaan voi haarukoida sellaisenaankin. Tämä on kyllä mahtava vaihtoehto kasvissyöjän ja vegaanin proteiiniksi, meidän perheen lihansyöjätkään ei taitaneet edes huomata, että tämä ei ole lihaa.Yritän tässä sanoa, että tämä ei ole mikään vegaani vaihtoehto, vaan oikeasti herkullinen mahdollisuus kaikille ( puheet meni ihan ristiin, mutta kyllä te ymmärrätte).

NYHTÖSIENI

n. 1 kg tatin jalkoja (voit myös tehdä vähemmän, mulla nyt sattui olemaan tämä määrä)

2 rkl öljyä

1 sipuli, hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1-2 tl juustokuminaa, savupaprikaa, jauhettua korianteria (vähän chilihiutaleita tai cayenneä)

1 -2 dl valmista BBQ-kastiketta (tykkään itse Sweet Baby Ray's)

0,5 dl soijaa

mustapippuria ja tarvittaessa suolaa

Nyhdä tatin jalat haarukalla. Voit myös käyttää lakit, tee niistä silloin pitkää ohutta suikaletta.

Kuumenna öljy ja miedolla lämmöllä pehmittele sipulia n. 10 min.

Lisää valkosipuli ja paista vielä pari minuuttia.

Lisää sienet ja kuivamausteet ja paista aika kuiviksi. 

Lisää lopuksi BBQ soosi ja soija mukaan hyvin sekoittaen. Maista, pippuroi ja tarkista suola. 

Tähän asti voit esivalmistaa ruuan ja laittaa vaikka jääkaappiin odottamaan seuraavaan päivään. 

Levitä sienet leivinpaperin päälle uuninpellille ohueksi matoksi. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Sienet saavat ottaa itseensä hiukan rapeaa paistopintaa. Alla olevan kuvan jälkeen paistoin vielä seuraavlla kerralla kauemmin ja nyhtö pysyy mehukkaana vaikka se vähän "kuivaa". 

Nyhtö on nyt valmista käytettäväksi haluamallasi tavalla.

Itse herkuttelin nyhtötatteja ensimmäisenä päivänä Bao Bun -höyrysämpylöiden ja lisukkeiden kanssa kanssa. Bao Bun sämpylät kannattaa muuten kuumentaa höyrykattilassa, tulee mikroa parempia. 

Olivat aivan mielettömän hyviä, jäi harmittamaan lähinnä se, etten huomannut laittaa väliin vielä Kimchiä!

Seuraavana päivänä oli sitten nyhtösienitacojen vuoro. Kuumensin Santa Marian pienet vehnä-maissitortillat pannulla ja kääräisin nyhtösienen lisukkeineen tacon sisään. T-O-D-E-L-L-A hyvää myös!

Sattuneesta syystä käytin molempiin ruokiin samoja lisukkeita,en jaksanut myöskään alkaa pikkelöimään, mutta sellaisetkin tänne olisivat sopineet, varsinkin bao buniin.

Nyhtösienen lisukkeet:

• retiisinversoja
• kuutioitua tomaattia
• punasipulia
• viipaloitua retiisiä
• hienonnettua korianteria

Tacosta löytyi myös juustoa ja tietenkin puristus limelohkosta kaiken kruunuksi.

En kyllä osaa sanoa, kumpi oli parempi, nyhtösieni bao bun vai nyhtösieni taco...

Ehkä nyhtösieni!

JJAPAGURI ELOKUVASTA PARASITE

Kävin hiihtoloman alun kunniaksi katsomassa parhaan elokuvan (ja parhaan ohjauksen, parhaan käsikirjoituksen sekä parhaan kansainvälisen filmin) Oscarin voittaneen korealaisen Parasiten. Ja mikä muukaan siellä iski kuin ruuanhimo. Eräässä elokuvan  piinaavimmista kohdista taloudenhoitaja saa 7 minuuttia aikaa valmistaa jjapaguria ennen perheen saapumista. Jos ette ole kuulleet koskaa jjapagurista aikaisemmin, ei hätää, ei ollut nimittäin taloudenhoitajakaan. Jjapaguri on sekoitus kahdesta eri instant nuudelista, joiden kanssa elokuvassa tarjottiin erittäin arvokasta korealaista Hanwoo härän sisäfilettä, joka vielä tarjoiltiin supervauraan perheen kodissa joltakin huippukalliilta designlautaselta. Koko ruokalaji peilaa yhtä filmin keskeistä teemaa, köyhyyttä ja rikkautta, halpisnuudelihybridi yhdistetään kalleimpaan saatavissa olevaan lihaan. Tiettävästi myös elokuvan ohjaajan Bong Hoon-jo´n  lempiruoka on jjapaguri.

Vähän nuudeleista

Jjapaguri  (lausutaan tsapaguri)on hyvin simppeli ja nopea ruoka valmistaa, puhutaan ehkä viidesta tai seitsemästä minuutista. Jjapaguri (joskus myös chapaguri), joka englanninkielisessä tekstityksessä on käännetty ram-don'iksi (ramen + udon ja luojan kiitos suomen tekstittäjät ovat pysyneet alkuperäisessä nimessä vaikka jättivätkin pois ohjeistuksen käyttää juuri Hanwoo härkää...onneksi puhun sujuvaa koreaa...), on siis yhdistelmä kahdesta halvasta instant nuudelipaketista. Tämä sekoitus  ei ole mikään perinneruoka (siksi taloudenhoitajakin ihmetteli, että mikä helvetin jjapaguri), vaan nuudelifirman keksintö joskus v. 2013, joka on sen jälkeen levinnyt suureen suosioon. Ja nyt siis valloittaa elokuvan myötä koko maailmaa, ja lujaa. Ainakin minä sain heti jjapaguri virustartunnan!

Chapagetti on ns. kuiva nuudeli, eli sitä ei tarjoilla liemessä, se maustetaan mustapapukastikkeella (tai jauheella siis) ja tämän instant nuudeli on tehty siis mallaamaan jjangmyeon'ia joka taas on hyvin perinteinen mustapapunuudeliruoka Koreassa, oikein sellainen lasten lohturuoka, meidän makaroonilaatikon korealainen vastike. Ruuassa on pikkuisen happamuutta ja pikkuisen makeutta, mikä selittänee nuudeleiden suosion (kun tehdään perinteistä jajangmyeon'ia, ruokaan lisätään aina pikkuisen sokeria taittamaan mustapaputahnan karvautta). Chapagetti on muuten Korean toiseksi myydyin nuudeli.

Neoguri taas on keittonuudeli. Tulinen ja täynnä merellisiä makuja sekä myös niin muodikasta kombua. Ensi kuulemalta yhdistelmä chapagetin kanssa saattaa kuulostaa oudolta, mutta hitto vie se on koukuttavaa, sanon minä ja muutama miljoona korealaista.

Enemmän elokuvasta

En ole mikään elokuvakriitikko, enkä pahemmin mikään elokuvien suurkuluttajakaan nykyään, kun ei vain ehdi, enkä koskaan ole ollut sitä mieltä, että Titanic on paras elokuva ikinä.

Parasite oli kuitenkin aika raikas tuulahdus, vaikka monikerroksisen elokuvan kuorista saattoikin ensinäkemältä jäädä joku avaamatta.
Olisin ottanut Urho15v. mukaan (K-16) mutta hän ei halunnut lähteä katsomaan jotain japania puhuvaa elokuvaa. Sääli, sillä olisi varmasti tykännyt.

Elokuvan genre on jotenkin hämmästyttävä sekoitus komediaa, draamaa, thrilleriä ja lopulta ihan silkkaa, melkein oksettavaa kauhua. Tavallaan juoni ja tapahtumaympäristö oli todella simppeli, kaikki tapahtui kahden perheen, köyhän ja rikkaan  ja heidän kotiensa välillä, välillä henkilöt tuntuivat stereotypioilta ja sitten seuraavassa hetkessä hahmosta paljastui jotenkin aivan arvaamatonta.

Suomessa ollaan totuttu teksteihin (luojan kiitos elokuvia ei täälä lastenversioita lukuunottamatta dupata), joten koreankielinen dialogi ei tuntunut ollenkaan haastavalta. Itse asiassa sitä kuunnellessa jotenkin herkistyi imemään erilailla koko elokuvan tunnelman ja kaiken sen vieraan kulttuuriympäristön, kuin jos tämä sama olisi esitetty englanniksi. Natasiskoni ja minä saimme (kielitieteitä opiskelleina) myös ihan omat kicksit poimimalla korean kielestä englanninkielisiä  lainasanoja. Toki henkilöt käyttivät myös enkkufraaseja välillä ja antoivat toisilleen esim. angloamerikkalaiset nimet, eli tavallaan ameriikka oli todella pop. Ei kuitenkaan niin paljon, etteikö samasta aiheesta olisi saanut myös elokuvan parhaimmat naurut, tai ainakin (ja myös ainoastaan) meidän penkkirivi (sisko, veli + vaimo) röhähti ääneen nauramaan eräässä kohdassa. Arvaako kukaan elokuvan katsoneista mikä kohtaus on kyseessä?

Ja nyt se resepti

Olin vähän kuin tulisilla hiilillä, että mistä saan oikeat aineet, eli nämä tietyt nuudelit. Katselin tamperelaisen huippuhyvän East Asian Marketin verkkokauppaa, jossa nuudelit näyttivät ei oota varastossa. Soitin perään ja eivät ainakaan olleet tilaamassa lisää lähiaikoina. Kannustin kovasti tekemään tilauksen, kerroin, että kohta KAIKKI haluaa tehdä tätä, mutta en sitten tiedä olinko tarpeeksi vakuuttava. Sitten soitin helsinkiläiseen Vii-Voaniin, jonka valikoimista olen kuullut myös pelkkää hyvää. Heillähän löytyi molempia, mutta ei löytynytkään toimitusmahdollisuutta, vaikka yritin kanssa vonkua, että nyt on ihan ainutlaatuinen tapaus kyseessä (ja ettekö tiedä kuka minä olen). Mutta onneksi on ystävät: Virpi, kultainen Virpi, kävi mulle ostosreissulle ja laittoi nuudelit postiin: Kiitos!

Jjapaguri 쇠고기짜파구리
2:lle
1 pkt Chapagetti pikanuudeleita
1 pkt Neoguri pikanuudeleita
100 - 200 g kuutioitua hyvälaatuista häränlihaa, sisäfilee tai entrecote 
suolaa ja pippuria
hiukan öljyä ja voita paistoon
halutessasi pari kevätsipulin vartta (oma lisäys)

Kiehauta n. litra vettä kattilassa. Avaa nuudelipussit ja nosta nuudelit veteen ja avaa sitten molempien pakettien vihanneshiutalepussit ja laita nuudeleiden perään. Sekoittele nuudeleita pihdeillä tai puikoilla ja anna kypsyä n. 3 min.

Siivilöi nuudelit ja säästä samalla 2 dl nuudelien keitinvettä. Pistä nuudelit takaisin kattilaan (tai wokkiin) veden kanssa (ensin 1 dl, lisää tarvittaessa) ja sekoita  niihin chapagettin tumma papukastikejauhe, sekä neoguri-paketin tulinen  maustepussi. Käytä sitä vain korkeintaan 2/3 , se on oikeasti tulista. Sekoita kaikki hyvin yhteen ja lisää lopuksi neoguri-paketin öljypussi

Vasemmalta: Chapagetti vihanneshiutaleet, ylhäällä pieni öljypussi, sitten mustapapukastikejauhe , neoguri tulinen merenelävä-mausteseos ja vihanneshiutalepussi

Nyt sulla on valmiit Jjapaguri- nuudelit ja voit hyvin syödä ne näin, ilman lihaa. Hittiruuan lihallinen versio on kuitenkin se hitti.

Eli nyt sitten samanaikaisesti kun olet valmistanut nuudelit, olet  toivon mukaan paistanut öljyssä ja voissa kuutioidut ja suolalla ja pippurilla maustetut lihat haluamaasi kypsyyteen.

Käytin anttia eli entrecoteeta

Laitoin lihan ohjeeseen vähän epämääräisesti 100-200g. Korealainen tekee koko annoksen 100 g mutta suomalainen helposti haluaa sen 100g per nuppi.


Eli sitten vaan nostelet nuudelit lautaselle ja pinnalla lihat ja halutessasi vähän kevätsipulia.

Ja kyllähän tämä oli hyvää, pikkutulisen koukuttavaa ja suoraviivaista ja jotenkin niin TUORETTA vaikka pikanuudeleista tehtiinkin.

Suosittelen. Sekä elokuvaa että nuudeleita (nuudelit maksaa sen euro jotain per pussi, kotimainen sisukka pikkasen enemmän).

KURKKU - MAAPÄHKINÄSALAATTI

Tämä salaatti ei aineosien lukumäärällä mällää. Siltikin siinä on sopivasti kaikkea ja se on ihanan erilainen maultaan ja ulkonäöltäänkin. Sitä kun yllättäen tulee tehtyä koko kesä niitä perussalaatteja tai sitä yhtä ylitse muiden suosikiksi nousevaa.

Viime kesänä rumppasin ihanaa nektariini-mozzarellasalaattia joka grillauksen kylkeen ja onpa sitä tällekin kesää tullut tehtyä.

Mutta perussetti se on meilläkin perussetti ja kyllähän sitä suomalaisten suosikkia fetasalaattia tulee tehtyä tämän tästä. Tykkään omaani kutsua horiatikiksi ja sillähän mennään kerta toisensa jälkeen aina Kreikan tunnelmiin. Fetasalaattia, jossa mauttomia kumikuutioita ja jäävuorisalaattia ei mun keittiöstä pihalle lähde. Tänään muuten katoin salaatin ulos buffettyyliin kun meillä oli yökylässä kummipoika veljensä kera vanhempien osallistuessa häihin Turun linnassa. Siinä kun yks ei syö tomaattia, yks kastiketta ja kolmas ilmoittaa olevansa paprikalle ja kurkulle (?) allerginen, tuntui tämä tarjoilutapa parhaimmalta. Sitä paitsi se on aina kivaa kun saa koota oman annoksen.

Siispä lohkotut tomaatit, kurkut, paprikat, punasipuli ja feta kaikki omiin pikkukippoihinsa, viereen suola- ja pippurimylly, oliiviöljy ja etikka. 

Ja pikkukipot on ihanii! 

"Kaikki ottaa sitten jotakin vihanneksia"- nootin kera salaatti tarjoiltiin vastapaistettujen lihapullien ja uusien perunoiden kanssa. KAIKKI män.

Myytävänä taisi olla kuitenkin tämä kurkkusalaatti. Siinä on hintsusti aasialaisuutta ja se on niin simppeli valmistaa. Ja on siinä salainen ainesosakin, kokonaiset juustokuminan siemenet. Maistuu toki ilmankin, mutta jos vimpan päälle teet, niin laita!

KURKKU-MAAPÄHKINÄSALAATTI

1 kurkku
1/2 punasipuli
1 rkl neutraalia öljyä
1 rkl juustokuminansiemeniä
1 dl maapäkinöitä (mulla paahdettuja ja vähän suolattuja
1/2- 1 limen mehu
1 tl sokeria
1tl kuivattuja chilihiutaleita
suolaa 
reilusti tuoretta korianteria

Puolita kurkku ja viipaloi. Ei ihan hengettömän ohuiksi ja veteliksi siivuiksi, vaan sellaisiksi, joihin jää vähän rouskua.

Viipaloi punasipuli. Yhdistä kurkku ja sipuli ja purista limen mehu päälle.

Kuumenna öljy keskilämmölle ja paahda siinä juustokuminaa muutama minuutti. Rouhi maapähkinät ja lisää ne juustokuminan sekaan. Kun öljy alkaa kuplia, nosta jäähtymään.

Sekoita jäähtyneet maapähkinät kurkkuihin. Lisää sokeri, chilihiutaleet ja suolaa sen mukaan onko niitä maapähkinöissä. Eli maista. Älä jätä pois sokeria, koska se tasaa limen hapokkuutta, kenties haluat sitä jopa enemmän?

Lopuksi hienonnat korianterin ja sekoitat sen mukaan.

Hip, hei, hurraa, ihana kurkkusalde on valmis!

Ja jotta kellekään ei jäisi harhaluuloja reseptinkehittelemisneroudestani, niin mainittakoon reseptin lähteenä Feedfeed instagramTV -feedi, jossa näkemäni video  tämän salaatin valmistuksesta jäi vainoamaan mieltäni. Aikalailla yks yhteen mennään.

Nää jutut on tehty jaettaviksi!

KOREALAINEN TARTAR

En ehtinyt talviolympialaisia katsomaan, paitsi miesten 500m pikaluistelun. Sen sijaan instagrammailin, ihan vaan for fun ja rakkaudesta ruokaan, melkein joka päivä jotakin korealaista olympialaisten hengessä. Koska ei ole talviurheilun voittanutta! Ja korealainen ruoka on hyvää!

Eikä oo tartarinkaan voittanutta. Olen katsellut hyväksyen ravintoloissa pyörivää tartar-buumia ja syönyt viime vuosina monta todella herkullista annosta.  Minä, joka olin parikymmentä vuotta sitten vielä ihan "Haluan pihvini kypsänä, kiitos" -tyttö (sinäkin voit siis vielä parantua...). Carpaccioon taisin ensin ihastua ja sitä kautta tuli tartar pöytään.

Ennen koin sen jotenkin suunnattoman vaikeana ruokalajina, yhdistin sen raakaan jauhelihaan ja ajattelin, että kaupan valmiista sitä ei kannata valmistaa ja kellä on vehkeet tai viitseliäisyyttä jauhaa itse. Kunnes tajusin, että itse asiassa parasta taitaa tulla terävän veitsen kanssa työskennellessä. Liha siivuiksi ja sitten minikuutioiksi. Ja se on siinä.

Tartarin valmistuksessa on tärkeää ensiluokkainen liha.  Sain Atrialta kokeiltavaksi heidän vastikään lanseeraamaansa Antibioottivapaata  Atria Luomu Takuumurea Naudan Sisäfilettä, valtavan 3kg  sisäfileen ja tiesin heti, että tästä ensiluokkaisesta lihasta tehdään nyt tartaria. Kyllähän siitä riitti myös moneen muuhun herkkuun, mutta siitä lisää myöhemmin.

Eli minulla oli suunnitelma, ensiluokkainen liha ja tekniikka. Niiiiiin hyvää siitä tulikin. Tein jo viime syksynä omissa ruokabileissä naapureille korealaista tartaria ja se oli niin hupsun herkkua, että vaikka se ei kaikille maistunutkaan silloin, niin tiesin, että se ei ole ruuan mausta kiinni vaan syöjän ajatustyylistä. Me jotka sitä söimme, söimme sitäkin enemmän ja hartaammin.

Muutama pointti vielä tartarista. Se valmistetaan yleensä vasta lähellä syöntihetkeä, koska tietenkin kun liha pienitään (tai jauhetaan), sen pinta-ala moninkertaistuu ja bakteerithan ovat juuri siinä pinnalla. Liha myös tarjotaan perinteisesti viileänä, ei huoneenlämpöisenä. Korealaiset käyttävät  tartarissaan eli yukhoessa aasialaista omenapäärynää, jota meillä ei taida olla käytössä. En lähtenyt korvaamaan sitä tavallisella, koska käsittääkseni aasialainen päärynä on kiwihedelmän ja ananaksen lailla myös lihaa mureuttava. Yukhoe leikataan paperiohuiksi viipaleiksi, mutta minä kuutioin perinteiseen tartar tyyliin, joten mikään autenttinen korearesepti tämä ei ole. Mutta superihanat maut tässä ovat. Mielestäni parhaimpia ikinä syömiäni tartareita.

Korealainen tartar

200 g hyvälaatuista naudanlihaa

2 kevätsipulinvartta hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 rkl soijaa

1 rkl seesamiöljyä

1 tl gochujang - chilitahnaa

1/2 punainen chili hienonnettuna

ripaus suolaa

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 keltuainen/syöjä

Laita liha tunniksi pakkaseen. Sen voi leikata siivuiksi ensin, niin se on helpompi sitten hienontaa kuutioiksi.

Sekoita sitten yhteen hienonnetut, valkoiset osat kevätsipulista, valkosipulinkynnet, soija, seesamiöljy, gochujang, chili, 2/3 osaa seesaminsiemenistä ja suola.

Hienonna kylmä liha pieneksi kuutioksi ja sekoita siihen mausteseos. Määrät ovat suuntaa antavia, maista haluatko lisää suolaa, seesamiöljyä, valkosipulia tai chiliä.

Muotoile tartar pihveiksi, muotoile keskelle syvennys, johon asetat keltuaisen. Ripottele pinnalle loput seesaminsiemenistä ja kevätsipulin hienonnetut varret. Mähän ripottelen päälle myös tuoretta korianteria, koska se sopii tähänkin. Annoksesta tulee 2 isoa tartaria, mutta alkupalaksi riittää kyllä 4:llekin. Senkin olen nimittäin huomannut, että tartar maistuu parhaimmalta silloin kun sitä syö juuri sen verran, että vielä tekis lisää mieli. 

Hyviä tartareita!

Postauksessa mainittu liha on näyte Atrialta.

KOREA(LAINEN) KEITTIÖ

Talviolympialaiset 2018. Pyeongchang. Kuinka supernoloa, jos kirjoitin sen väärin! 

Lapsuudestani muistan, kuinka tärkeää oli vahdata ja jännittää joka ikinen hiihtomatka, koulussakin oppitunnit saivat väistyä tämän tärkeimmän tehtävän tieltä. Myös mäkihyppy ilman muuta ja taitoluistelu olivat erityisseurannan alla. Jossain Lahden MM-kisojen surullisenkuuluisissa katastrofitunnelmissa ravistelin kuitenkin penkkiurheilijan viitan harteiltani lähes kokonaan. Mitäpä noista.

Vaan kyllä se olympiahuuma taas nousee. Erityisjännitettäviä on kaiken lisäksi kaksi oman seuran pikaluistelijaa; Elina Risku ja Pekka Koskela. Onhan se nyt aivan eri asia  jännittää Elinan puolesta kun Maityttö starttaa tänä iltana Seuran Mestaruuskisoissa Elinan ensimmäinen kisapuku yllään, tai  hurrata Pekalle, joka viime kaudella tsemppasi Urhoa just oikeassa paikassa tahmeasti kulkeneen startin jälkeen. Ja Suomessa on nämä pikaluistelupiirit sen verran pienet, että Mika Poutala on tietysti meidän perheen mitalisuosikki numero 1. Jopa yli rajojen täytyy hiukan tsempata, koska Puolan pikaluistelijajoukkueen valmentaja on meidän oma Niemisen Tuppu, Urhon idoli hänkin. JaUrhon Pirjo-valmentaja teki 10 vuotta töita Elinan kanssa.

Mutta kuten mulle pakkaa tyypillisesti käydä, olen vähän sivuraiteilla näissä olympiajutuissakin. Esimerkkinä, että olen ottanut selville kuinka Pyeongchang oikeasti lausutaan ja  harjoitellut sitä. Korealainen ruoka taas on  yksi mun tuoreemmista ruokarakkauksista, kylläkin jo usean vuoden ajan, joten kun mietittiin tämän kevään Lännen Median ruokasisältöjä ja itselle oli sopivasti osunut tämä 8.2, jossa olisi kyllä hienosti voinut linkittää  sivut myös laskiaiseen tai ystävänpäivään, niin ehdotin, että kai me nyt kuitenkin korealaista, olympialaisten kunniaksi.

Tänään saatat törmätä siis sanomalehtesi sivuilla  Nyt on koreaa! ruokasivuun, jossa kuvat ja teksti Nanna Rintala. Sieltä löytyy nyt resepti Japchae'hin, josta tuo ylin kuva. Annos on herkullinen ja kaikin puolin vegaani. Alkuperäinen tehdään läpikuultavista bataattinuudeleista, kerropa jos olet törmännyt niihin jossakin aasialaisessa kaupassa. Tässä ne on korvattu lasi eli glassnuudeleilla, joka valmistetaan mungpavun tärkkelyksestä. Näitä löytyy kyllä tavallisesta kaupasta.

Tuossa yllä on Dakdoritang, eli korealainen kanapata. Korean persoonallisessa keittössä onkin hauskaa, että muista aasialaisista  poiketen niistä löytyy myös perunaa. Tai no, onhan sitä esim, intialaisessakin kokkauksessa ja sillä suunnalla. Ainakin gochujang-chilitahnasta tuleva maku on jäljittelemätön.

Korealaisessa keittiössä viehättää  myös se, että usein ruoka valmistetaan  pöydän keskellä paistolevyllä tai hot pot-kattilassa. Mikäs sen sosiaalisempaa. Pöydästä voi koota sitten lempilisukkeensa, tuossa ylhäällä Pajeori, kevätsipulisalaatti ja ssamjang-kastiketta.

Samgyeopsal-gui, paistetttua porsaan "raitalihaa", on just tälläinen koko jengin ajanviettoruoka.

Toivottavasti vakuutuitte mun korealaisesta ruokarakkaudesta. Tämän päivän Lännen Median lehdissä siis kyseiset reseptit ja vähän asiaa korealaisen keittiön ainksista muutenkin. En väitä olevani mikään korealaisen ruuan expertti, innostunut vaan, ja välillä mutkia joutuu vähän reseptien kanssa oikoa, että ne onnistuisivat kotonakin. Mutta kysykää ihmeessä jos joku asia  tai esim, jonkun aineksen askarruttaa. 

"You are like the Ambassador of Korean Food in Finland", sanoi minulle Korean suurlähettilään  kutsuilla kerran joku (korealainen).

Tämän talletin sydämeeni.

Netissä on myös ilmaiseksi ladattavissa suomenkielinen tosi kattava BAP korealainen keittokirja, jonka on julkaissut Korean Tasavallan suurlähetystö täällä Helsingissä. Oikea kulttuuriteko! 

Tästä blogista löytyy myös lisää korealaista tai sinnepäin reseptiikkaa: 

Korealaiset lehtikaalipannukakut

Korealainen kasvis Hot Pot

Korealainen soppa

Gamja Jorim - korealaiset ryppyperunat

Bulgogi

Korean Fried Chicken

Gochujang hirvi-hampurilainen

Pika-Kimchi

Murskatut kurkut-salaatti

korealaiset lihapullat

Kimchi Bokkeumbap

Pika-Bo ssäm

Siinä tusinan verran testailtuja reseptejä. Blogistaniasta löytyy myös Pöytä koreaksi- blogi, jolla lienee sanansa sanottavana, autenttisen korealaisen valmistuksessa.

맛있게 드세요

(se on hyvää ruokahalua, mutta ei aavistustakaan kuinka se lausutaan...)

SUOMALAINEN SIKA KIINASSA

Kaupallinen yhteistyö:Atria

No ei, tämä postaus ei käsittele lomamatkaa(ni) Kiinaan, otsikosta huolimatta. (Koska a) it nevö häppend b) suomalaiset ei sikaile.) 
Pääsin fiilistelemään kiinalaista iltaa täälä kotimaassa Atrian vieraana ja aivan parhaassa seurassa. Siinä kuulkaa pannut kuumeni suit sait kun alettiin wokkailemaan.

Kiinasta meille rahdataan yhtä sun toista tilpehööriä ja tingelitängelia. On aivan hyvä, että paluupostissa Suomesta lähetetään jotakin myös takaisin. Ja se joku on kuulkaa nurmoolaanen sika. Ihan vartavasten kiinalaisille leikattuna, kaikkine gurmee-paloineen; kiinalaiset arvostavat kokonaisia sianpäitä, sorkkia ja saparoita. (Tiesittekö muuten, että esim eu-sialta on saparo katkaistu jo pikkupossuna? Asian kieltävästä direktiivistä huolimatta, sitä noudattaa ilmeisesti vain Suomi ja Ruotsi).

Kiinalaiset syövät puolet koko maailman tuotetusta sianlihasta, 54 miljardia kiloa vuodessa. Atria sai vientiluvan Kiinan viime vuoden lokakuussa, ensimmäiset lihat lähtivät kohteeseen elokuussa ja loppuvuonna viennin arvioidaan nousevan yli 3 miljoonaan kiloon. Suomalaiset arvot, puhtaus, laadukkuus ja luonnollisuus puhuttelevat myös kiinalaista, laatutietoista kuluttajaa.

Sika on tärkeä ja arvostettu eläin kiinalaisessa kulttuurissa. Siitä kertoo jo sekin, että kiinalainen, kotia tarkoittava merkki koostuu kahdesta osasta: katto ja sika. 

Me pääsimme virittäytymään kiinalaiseen tunnelmaan kalligrafian kautta. Oppaanamme toimi Saana Virtanen joka on opiskellut niin kiinankieltä kuin kalligrafíaakin paikan päällä.

Huopakankaan päälle levitetty riisipaperi, paksut pensselit ja mustekupit aseinamme kuuntelimme tarkasti missä järjestyksessä viivat tulee vetää ja missä kulmassa kyynerpään kuuluu olla, tai pensseliä pitävien sormien. Sen voin sanoa että jos joku pitää puikoilla syöntiä vaativana, niin pensseliä pitävän käden ote se vasta onkin kiinalainen!

Kaikki, jotka ovat kuulleet, kuinka sujuvasti puhun tanskaa, huolimatta etten kyseistä kieltä varsinaisesti puhu sanaakaan, saattavat arvata etten malttanut olla kysymättä kuinka esimerkkilauseemme oikein lausutaan. Ja perään tietysti kokeilemaan. Ihan kuulosti melkein oikealta!

Kiinalainen ruokakulttuuri sitten. Tutustumisen arvoinen ja sellaisena ehtymätön, niin paljon enemmän kuin pelkkä  geneerinen kiinalainen buffet lounasravintolassa. Olen aina tykännyt kiinalaisesta ruuasta, vaikka en sitä kovin syvällisesti ole tutkinutkaan. Seinäjoella on jo parinkymmenen vuoden ajan muuten toiminut erinomainen kiinalainen ravintola Shuang Long. "Mikä ruoka?", on  se melko reippaasti lausuttu tervetulotoivotus, jonka jokainen paikan päällä käynyt varmaan muistaa. Ollaan tultu vuosien saatossa tuttavallisiksi ihanan omistaja-rouvan kanssa ja nykyään kysymystä seuraa myös ystävälliset tiedustelut kuinka lapset voivat, onko mies merillä ja kenties kohteliaisuus uudesta kampauksesta (tästä voisi päätellä, että käyn ainoastaan yksin syömässä kiinalaisessa?). 

Viime vuosina olen löytänyt mm. sichuaninpippurin, sen maku on erityinen, polttava ja koukuttava yhtä aikaa. Hoisin -kastike on lemppariani ihan perus grilliribsien päällä, kuivakaappini haaveilee enää oikeastaan kiinalaisesta mustasta viinietikasta ja shaoxing-riisiviinistä. Sitten voisin valloittaa koko kiinalaisen keittiön!

No luultavasti en tämän elämän aikana. Kantonilainen sanonta kuuluu, että kaikkea mikä kävelee, lentää tai ui voi syödä. Kiinan monimuotoisen ruokakulttuurin voi jakaa karkeasti ilmansuuntien mukaan neljään toisistaan poikkeavaan alueeseen: Kantonin, Pekingin, Sichuanin ja Sanghain keittiöihin.  Yhteistä kaikille on maun, hajun ja ulkonäön yhdistäminen harmonisesti jokaiseen annokseen. Raaka-aineet paloitellaan kauniisti nopeasti kypsyviksi tikuiksi. Kotitalousopettaja Kati Lindfors oli suunnitellut meille ihan kunnianhimoisen menun, jota pääsimme kokkailemaan. Se taisi noudattaa kiinalaista perinnettä tarjota aterialla yhtä monta ruokalajia, kuin pöydässä on vierasta?

Kiinalainen illallinen

Rapeaksi paistettua lihaa ja vihanneksia

Kanaa Kung Pao

Rapeaksi paistettuja ruskeita noodeleita ja possunsuikaleita

Kevätsipulileipäset

Kiinalaiset nyytit

Lihapullia tahmeassa riisissä

Kiinalaisittain keitetty riisi

Friteeratut hedelmät

Jasminitee

Pääsin wokkaamaan ja kokkaamaan possua ja noodeleita. Bambukorissa höyrytetyt lihapullat menevät täälä kotona kokeiluun, samoin kevätsipulileipäset, ovat minulle aivan uutta. Ihan ylpeänä voin sanoa, että ruoka valmistui Atrian koekeittiössä nuavvaan, kun me paikalle kutsut bloggaajat käärimme hihat ja köytimme essut ympärille. 

 
PAISTETTUJA RUSKEITA NUUDELEITA JA POSSUSUIKALEITA

250 g munanuudeleita

400 g possun ulkofilettä tai kassleria

6 kuivattua kiinalaista sientä liotettuna

1,5 dl maapähkinä- tai maissiöljyä

4 hienonnettua valkosipulinkynttä

5 kevätsipulia 2,5 cm:n vinoviipaleina, valkoiset ja vihreät osat erikseen

1 paksoi

180 g (1 pussi) pavunituja

marinadi:

1 tl suolaa

1 tl sokeria

1,5 rkl soijaa

mustapippurirouhetta

1 rkl puolikuivaa sherryä

1/2 rkl perunajauhoa

2 rkl vettä

kastike:

1 rkl perunajauhoa

3 dl lihalientä tai sienten liotusvettä

1/2 tl suolaa

2 rkl soijaa

1 rkl osterikastiketta

1. Keitä 7 dl vettä ja keitä nuudelit siinä kypsiksi (noin 4 minuuttia, tarkista kypsennysohje pakkauksesta). Laita sienet veteen likoamaan.

2. Valuta nuudelit siivilässä ja jäähdytä kylmällä vedellä. Jätä nuudelit kuivahtamaan. Voit leikellä nuudeleita hieman lyhyemmiksi, se helpottaa ruoan tarjoilua. 

3. Leikkaa possunliha tulitikkumaisiksi suikaleiksi ja laita kulhoon. Mittaa päälle marinadin ainekset ja sekoita niin, että marinadi tarttuu kauttaaltaan lihojen pintaan. Marinoi 15-30 minuuttia.

4. Ota sienet pois liotusvedestä (Säästä liotusvesi) ja purista ne kuiviksi. Leikkaa sienet mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.

5. Tee kastike: sekoita perunajauhot ja tilkka lihalientä kulhossa. Lisää loput aineet, myös loput lihaliemestä ja sienten liotusvettä niin, että kastiketta on yhteensä 4 dl.

6. Kuumenna 0,5 dl öljyä suuressa paistinpannussa. Lisää nuudelit ja paista niitä sekoitellen pari minuuttia. Kaada nuudelit pediksi tarjoiluastialle.

7. Kuumenna pannu taas kuumaksi ja lisää 2 rkl öljyä. Lisää valkosipuli ja kohta perään sipulin valkoiset osat. Sekoita muutaman kerran. Lisää lihasuikaleet, sekoita ja kääntele, kunnes ne vaalenevat. Lisää viini ja jatka sekoittamista. Lisää sitten sienet ja puolet sipulin vihreistä osista. Kääntele hyvin sekaisin ja siirrä odottamaan.

8. Lisää loppu öljy ja kuumenna pannu taas kuumaksi. Laita pannulle paksoi ja pikapaista pari minuuttia. Lisää sitten pavunidut ja jatka paistamista vielä pari minuuttia. Siirrä lihasuikaleiden kanssa odottamaan.

9. Alenna lämpöä ja kaada pannuun hyvin sekoitettu kastike. Keitä sitä hiljalleen minuutin verran. Lisää kastikkeen joukkoon lihasuikaleet ja kasvikset. Kun kaikki ainekset ovat kuumenneet hyvin, kaada seos nuudeleiden päälle.

Ihana Peggy leipoi ja paistoi meille kevätsipulileipäset

Ruoka maistui ja juttu lensi. Taisi siinä olla puhetta jo seuraavasta kerrastakin, lupasimme olla mukana Voita ja Suolaa -Mikan kanssa jos Atria innostuu isännöimään bloggareita paikan päällä Nurmossa (vaihtoehtoisesti saatan myös suopua Kiinan-matkaan...)!

Juttua löytyy myös muiden paikallaolleiden blogeista:
52 weeks of Deliciousness
Peggyn pieni punainen keittiö
Voita ja suolaa
Kulinaari

Kiitos Atria! Always a pleasure!

Mun taidon - tai taidottumuuden- näyte. Sana on ONNI