About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keitot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keitot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. helmikuuta 2023

JOKA PÄIVÄ ON HYVÄ KALAKEITTOPÄIVÄ!


Ensi tiistai eli helmikuun toinen tiistai on nimetty kansalliseksi kalakeittopäiväksi.

Toivottavasti et oo unohtanut kalakeittoa ruokalistaltasi. Se on nimittäin yksi parhaimmista sopista ikinä. Kalakeitto sateenvarjon alle sopii mieletön määrä eri kaloista valmistettuja ja eri tyyppisiä  keittoja. 
Kirkas, kermainen vai tomaattinen liemi? Onko se herkullisin tehty lohesta vai jostain järvikalasta?  Yhdistätkö keittoon kylmäsavulohta vai tuunaatko sitä savujuustolla? Mä tykkään myös ihan siitä lapsuudesta ja koulusta tutusta pakastesei keitosta. Tai mieti klassista bouillabaisea...


Kalakeiton syöntiin on monta hyvää syytä: se on herkullista, nopeasti valmistuvaa, terveellistä, kevyttä ja kestävästi kalastettuna myös erittäin hyvä lisäys planetaariseen ruokavalioon.

Tänään jaan muutaman hyväksi havaitun kalakeittoreseptin  torstain ruoka-aukeamalla  ja oheisten lehtien verkkosivuilla (Reseptit löytyvät Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi).

Siitä nyt valitsemaan joku uusi suosikki. 


Esittelenkö oman suosikkini ensin? Se on ehdottomasti tämä herkullinen fenkoli-ahvenkeitto, johon ei tule muuten lainkaan perunaa. Keitto on täynnä makuja ja sopivasti happoa. Reseptin olen saanut seinäjoen yhdeltä kovimmista ruoka-intoilijoista, Somerkallion Mikalta. Kiitos Mika. Mun äitinikin tekee tätä usein ja se on yhdenlainen laadun tae kyllä!


Nyt kun on made-aika, niin mun suosikki saattaisi olla myös tämä fiini madekeitto, jonka aurajuustolisään sain aikoinaan vinkin eräältä kalastajalta. Se on yllättävä ainesosa, mutta aivan valtavan hyvä.


Pari vuotta sitten törmäsin Keisarinnan lohikeittoon. En ihan heti uskaltanut sitä kokeilla alkuperäisen reseptin mukaan, johon tuli mm. hunajaa. Mutta nyt koin, että oli aika päästää tämän keiton resepti omaankin pataani porisemaan.


Aivan turhaan ylenkatsottu on myös tämä maitoon valmistettu pakastekalakeitto, joka valmistuu helposti pöytään parissa kymmenessä minuutissa. Kannattaa hankkia omaan pakkaseen peruna- ja keittokasvikset ja joku pakastekalakuutio tms. niitä hetkiä varten kun pää lyö tyhjää.


Äläkä nyt soimaa itseäsi, jos et jaksa niitä kalaliemiä keitellä. Sitä varten on kalaliemikuutiot ja fondit.  Mutta sen sanoen, niin jos ostat vaikka kokonaisen lohen, niin kyllä se liemi kannattaa kasvisten kanssa perkeistä keitellä. Sinne menee pää ilman kiduksia, ruoto, nahka, ihan kaikki.
Ja jos et tunne itseäsi fileoinnissa ihan varmaksi, kyllä se tehdään sulle kaupan kalatiskillä ja pyydettäessä pakataan perkeet mukaan (muista nyt, että sä haluat ne!). ja jos kokonainen lohi on tarjouksessa, saatat joutua maksamaan euron kaks korkeampaakilohintaa kalamestarin fieointiveitsen käsittelyyn joutuneesta kalasta. Silti vielä kohtuullista.


Ja kysymys kuuluukin sitten lopuksi, että millainen on sinun lemppari kalakeittosi?

keskiviikko 25. tammikuuta 2023

KEVYT OLO KEITOILLA JA ENERGIAA PAISTETULLA KAURAPUUROLLA




Oon aina tykännyt kovin keitoista. Keitto ja pala tuoretta leipää (tai, noh, näkkileipä tai hapankorppukin on erinomaista)on yhdistelmä, jonka jälkeen jaksaa hienosti paiskia töitä vielä loppupäivänkin.

Olo pysyy energisenä, silti ne täyttää ja näin talvella myös lämmittää ihanasti.

Tykkään just siitä suomalaisesta perunapohjaisesta pääruokakeitosta, johon lisätään milloin lihaa, makkaraa, nakkeja, kalaa tai vihanneksia. Se on helppo tehdä ja helppo syödä.

Keitolla ruokit isommankin kökkäporukan tai se sopii juhliinkin ruuaksi, häista hautajaisiin.

Kyllä mä tykkään kaikista muistakin keitoista, tulisista ja eksoottisista tai sitten sosekeitoista, jossa pääraaka- aine pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Ihan vaikka porkkana-, bataatti-, maa-artisokka- tai kukkakaalikeitto.

Keitto on usein sopivasti kevyttäkin ruokaa, mutta nyt lähdin peräämään ohjeita, joilla saisi lautasellisen keittoa parilla sadalla kalorille tai alle.

Reseptit ovat tänään taas teidän ilonanne Lännen Median printti- ja verkkojulkaisuissa(Reseptit löytyvät Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi).



Ensimmäisenä esittelin teille munakanakeiton. En oikein tiedä miksi sitä kutsuisin, mutta halusin kuitenkin puhua tästä kiinalaistyylisestä
Egg Drop Soupista ihan suomen kielellä. Tämä keitto on nopea vaikka lisäsinkin siihen vielä broilerin jauhelihaa, joka tekee siitä vielä vähän ruokaisemman.


Sosekeitoista jo mainitsinkin. Usein niihin kehotetaan lisäämään kermaa tai tuorejuustoa, mutta kun on kyse tavallistakin keveämmistä keitoista, niitä ei tähän parsakaalikeittoreseptiin käytetä. Eikä kyllä tarvitsekkaan. Maku ja rakenne on täyteläinen ja pehmeä, kiitos mukana soseutettavan jauhoisen perunan.


Nuudelikeittoja voisi syödä kai päivästä toiseen. Ja sitten vielä  jo taas seuraavana päivänä... Tälläkertaa makoisassa liemessä yhdistyy kookosmaito ja umamiset sienet.


Sitten vielä keittelisin ison padallisen vegestronea. Se vasta on niin kevyttä, että lautasellinen kestää vielä ruokalusikallisen pinnalleen ripoteltua parmesaanilastua.


Jos olette seurailleet mun IG stooreja, tiedättekin, että olin juuri 4 vrk ruoka(messu)matkalla Berliinissä, jossa siis kerrankin sain hyvällä omalla tunnolla keskittyä vain siihen yhteen asiaan: ruokaan! (Ja vähän siihen, että löysin ryhmällemme aina sujuvimmat reitit paikasta A paikkaan B julkisilla kulkuvälineillä). Nyt onkin ihanaa, että mulla tämän reissua edeltäneen keittotehtailun jäljiltä on pariksi viikkoa keittolounaita pakkasessa. Keveitä keittolounaita. Tekee hyvää!


Ennen reissua musta ja Maitotytöstä tuli myös paistetun kaurapuuron ylimpiä ystäviä. Varsinkin pikkuisiin, söpöihin annoskuppeihin tehtynä. Nämä pikku aamiaisen energiapommithan on huippuja!


Olisko sun suosikki banaani ja suklaa?



Vai mustikka ja sitruuna (yllätin itseni rakastumalla tähän)?

 

Vadelmaa ja mantelia?



Osa syötiin vasta seuraavana päivänä mikron kautta, hyvin kestivät puurot tämänkin reitin. Paistetun puuron perusohje ja vinkit mukaviin makupareihin, löytyvät nekin torstain ruokaaukeamalta.







 

torstai 17. helmikuuta 2022

LASKIAISEN RESEPTIT: MAKEAT HERKUT JA KUUMAT KEITOT


Aurinko paistaa, hanget hohtaa ja hiihtolomakauden aloitus kurkkaa nurkan takana. Ennätysluminen talvi ja Pekingin talviolympialaisten hiihtomenestys on virittänyt tavallisen tallaajankin hiihtohalut huippuunsa. Laskiaissunnuntaita vietetään 27.2 ja laskiaistiistain pitkät pellavat lasketellaan viikolla 9, joka on meidän hiihtomaviikko, 1.3.

Näitä talven huippuhetkiä enteillen laadin Lännen Medialle ajankohtaisen ruoka-aukeaman, jota julkaistaan eri sanomalehdissä (Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi).

Tässä vinkit näistä herkuista tänne omaankin blogiin. Sitä mieltä olen, että perinteisiä herkkuja, laskiaispullaa ja pannareita täytyy ainakin olla, jos klassikkoon haluaa vaihtelua, voi kokeilla uusia versioita.

Hyvä kuuma keitto maistuu ulkoilun jälkeen. Ehkä paremmalta kuin mikään muu.

 
 
Tuonne hillo- ja nutellahyllyille on ilmestynyt jos jonkinmoista makiaa uutuuslevitettä. Biscoff-tahna on näistä yksi. Se on sellainen  paahdetun kinuskin tai wilhelmiinakeksin makuinen levite. Siitä sai mahtavan täytteen laskiaispulliin. Tervetullutta niille, jotka ei siedä mantelimassaa tai ovat totaalisen kyllästyneitä hilloon.



Hillot voi sitten säästää minipannareihin, joiden uusi muoto syntyy muffinipellin avulla. Hillot ja kermat pysyvät ihanasti kuppimaisten pannarien sisällä.


Itse lukeudun niihin, jotka rakastaa mantelia. Sen takia mantelisarvetkin maistuvat piirun verran paremmilta kuin pelkät tavalliset. Nämä sarvet valmistettiin siitä aukirullattavasta valmistaikinasta, joten valmistus vaikka aamiaisen makeaksi palaksi käy sutjakkaasti.



Innostuin myös tuomaan laskiaispullamakuja raakaleivontaan. Jostain syystä raakaleivonta on kuulostanut jonkin verran työläältä aina, mutta sitähän se ei ole. Nämä kardemumman makuiset pienet raakapullat on niin helppoja valmistaa, että homma sujuu vaikka lasten kanssa yhdessä.


Jos mikä keitoista kuuluu laskiaiseen, niin se on kyllä hernekeitto! Olen tosissani sitä mieltä, että purkkihernekeitto on  Suomen paras valmisruoka. Ja miksikö, koska se maistuu hernekeitolta, ei teolliselta. Hyvillä mielin vetelen siis purkkihernaria vatsaani, mutta annas olla kun sen hernekeiton valmistaa alusta asti kuivattuja herneitä liottamalla ja palvatusta sianpotkasta. Eihän voi parempaa olla!
Laivatyöaikoina opin lisäämään keiton päälle raa'an sipulin, ja sepäs vasta onkin herkkua ja tuo vähän rouskuakin muuten niin pehmeän koostumuksiseen ruokaan.

Hernekeitto on helppo valmistaa myös kasvisversiona. Senkin pidän aika simppelinä. Lihan sijaan herneitten kaveriksi pääsee porkkana ja sipuli ja maku on tutun hernekeittoinen. Mutta sitten kun halutaan irroitella  niin hernekeitto valmistuukin kikherneistä, pienellä linssilisäyksellä ja lähi-idän maustein.Kaunis keltainen väri keittoon tulee yhdistelmästä punaiset linssit ja porkkana.  Kyllä on hyvää!



Jos hernekeitto pitääkin miehen ladulla, niin gulassikeitto vie minut aina suoraan aurinkoisille alpeille ja mutkamäkeen. Välillä on aivan hämmentävää lusikoida kotoista gulassikeittoa ja ihmetellä, kuinka tämä voikin maistua näin oikealta. Jauheliha ei ole se perinteisin gulassikeiton raaka-aine, mutta nopeuttaa valmistusta ja suomalaiselle tuttuna raaka-aineena maistuu myös Eino Ennakkoluuloiselle.
Jostain syystä hän on aika usein nähty vieras ruokapöydässämme...

Mutta, jos lopetan tämän vähän sillälailla urheilijafiiliksin, että näihin kuviin ja tunnelmiin!Nauttikaa Suomen talvesta. Vielä ei kuulu olla kevät, nyt on talvi. Ihana talvi!




keskiviikko 26. tammikuuta 2022

HERKULLINEN LOHIKEITTO

 
Tässä päivänä muutamana tuli yhtäkkiä sellainen lohisopan himo, että keiton keittoon oli pikimmiten ryhdyttävä.
Samantein keitin oikein ison kattilan, vähän syystä, että kun oli  kilon pussi keittoperunoita, niin käytettiin sitten kaikki pois kerralla.IsoHoota olin pyytänyt tuomaan lohenpalan keittoa varten ja kun hänkin toi 500g ja halusin maustaa keittoa myös pakkasessa olevalla superherkullisella Kalaliike Eljas  Sannan  (tulevat aina silloin tällöin Seinäjoen Rekoon, jossa ostan) kylmäsavulohella niin teinkin sitten kunnon kokoisen annoksen, tästä riittää varmasti 8:lle, isot annokset.

Kermainen lohikeitto pakkaa aina olemaan herkullista, tässä siihen toi ihanan makuvivahteen erityisesti tuo kylmäsavulohi. Mutta olipa siellä toinenkin valttikortti, nimittäin maustekurkkukuutiot, jotka sopivat sinne hitsin hienosti. Tähän sain idean tällaisesta erinomaiseksi haukutusta Keisarinnan lohikeitosta, tällä kertaa nappasin siitä mukaan vaan kurkun, en arvannut alkaa sitruunaa, hunajaa ja valkosipulia lisäämään. Vaikka kyllä taidan antaa Keisarinnan lohikeitollekin vielä ihan oman mahdollisuuden.


HERKULLINEN LOHIKEITTO

8:lle
1 kg perunoita
2 porkkanaa
kalaliemikuutio/fondia
vettä
1 rkl sipulijauhetta (tai mieluummin 1 iso sipuli hienonnettuna)
2-3 laakerinlehteä
6-8 maustepippuria
500 g lohta
150-200 g kylmäsavulohta
2 dl kermaa
1-2 dl maustekurkkukuutioita
suolaa
reilusti tuoretta tilliä
(kimpale voita)

Kuori keittoperunat ja lohko ne  reiluiksi suupaloiksi. Kuori porkkana ja leikkaa niistä lantteja tai puoliskoja. Heitä kaikki kattilaan ja päälle vettä niin paljon, että reilusti peittyvät.

Lisää kalaliemikuutio (tai mikä vielä hienompaa, käytä veden ja kuution sijaan itse keitettyä kalalientä. Kun ostat kokonaisen lohen, joka usein edullista, saat siitä perkeet liemenkeittoon, kalasoppavärkit ja miten nyt haluat, yhden uunifileen, graavikala-ainekset jne.Kokemuksesta voin sanoa, että hyvää tuli kuutiollakin) ja mausteet. Tykkäisin käyttää aitoa sipulia, mutta kun eräs meistä on kehittänyt viha-vihasuhteen keitossa olevaan sipuliin, taivun käyttämään tuota jauhetta. Laakerilehdet, maustepippuri mukaan ja tässä vaiheessa voit tarkastaa myös, että suolaa on tarpeeksi.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljoilleen kunnes perunat lähes kypsiä.Lisää kema ja kuumenna.

Poista lohesta nahka ja pilko lohi suupaloiksi. Pienistä kylmäsavulohi vähän pienemmäksi pilpuksi.Nosta kalat keiton pinnalle, kansi päälle ja kypsytä vielä 5 min.
Lisää maustekurkkukuutiot (kuutioi itse kokonainen maustekurkku tai valuta ja käytä valmiita maustekurkkukuutioita).
Sekoita kerran, maista suola, lisää tarvittaessa. Pinnalle reilusti hienonnettua tuoretta tilliä.

Minä en ainakaan voi vastustaa kruunata keittoa lopuksi kimpaleella voita, sen keltaiset juovat kermaisessa keitossa jotenkin kuuluvat lohikeittoon.

Et varmasti epäile: Herkullista oli!






keskiviikko 3. marraskuuta 2021

SOPA DE TROMPETAS DE LA MUERTE


Ihastuin tämän sienen dramaattiseen nimeen niin, että oli pakko tehdä sitä eiliselle dia de muertos(kuolleitten päivä 2.11 Meksikossa) - päivälle. Mustatorvisienikeitto siis, sama ruattiksi (svart trumpetsvamp) ja englanniksi  Horn of plenty (britit on aina niin postiivisia!) mutta romaanisissa kielissä se ihana draama vasta tulee. Trompetta dei morti italiaksi ja trompetta de la mort ranskaksi, ja no, saksaksikin ovat intaantuneet nimeämään Die Toten Trompete, vaikka siinä on kyllä hienoinen ero espanjan  trompetas de la muerte, koska saksaversio taitaa olla kuolleet torvet kun romaanisten kielten versio kääntyy suomeksisiis kuoleman torviksi. Mustatorvisieni kuulostaa melko lällyltä sen jälkeen.

Törmäsin italialaiseen nimeen tuolla sieniryhmässä ja siitä se ajatus sitten lähti. 

Mustatorvisienihän on aivan mahdottoman herkullinen pannuvalmis sieni. Tänä syksynä sitä on ollut tarjolla runsain esiintymin, olen nähnyt kuvia ihmisten löydöksistä, mutta tokikaan itse en ole törmännyt. Niitä etsiessä pitää ikään kuin etsiä mustia aukkoja maasta ja sitten niitä alkaa näkemään. Kerran olen Lapualta löytänyt.

Mutta onneksi on sieniystäviä, vaikka Jari Lahdesta (sain tämän kuulostamaan aivan tinderikytkökseltä, mutta Jari on siis rakkaan ystäväni Merjan aviomies), jolta olen saanut ison rasian kuivattuja mustatorvisieniä pari vuotta sitten, mutta eipä nuo miksikään mee. Olen huono käyttämään kuivattuja sieniä, omani useimmiten pakastan, ja unohdan kuinka käteviä kuivatut ovat. 

Kun ne ennallistaa vedellä, niin nehän ovat kuin tuoreita (no vähän veltompia). Huomasin sen siitäkin, että liotin ensin vahingossa kuivattuja suppiksia ja huomasin siis liotuksen jälkeen, että nämä tosiaan on suppiksia ja menin kaappiin etsimään toista purkkia, josta löytyi sitten mustat torvet.

Ylipäätään purkkien, pakasteiden jne. nimikoiminenhan on niin turhaa..

 


Mustatorvisienikeitto kuivatuista mustatorvisienistä

4:lle

3-4 dl kuivattuja mustatorvisieniä
1 rkl voita
1rkl öljyä
1 keltasipuli hienonnettuna
1 l vettä
1 kana- tai kasvisfondi
100g sulatejuustoa
1 dl kermaa
0,5 dl marsalaa, sherryä tai konjakkia
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl sienten liotusvettä (ja loputkin, ellei sitä nyt ihan mahdottomasti ole)
hienonnettua persiljaa
suolaa tarpeen mukaan

Laita kuivatut sienet pieneen kulhoon ja vettä sen verran, että peittyvät. Ennallistaminen kestää vajaa 30 min.

Nosta sienet vedestä, purista kuivemmiksi (säästä vesi) ja pilko pienemmiksi.

Kuumenna voi ja öljy kattilassa ja kuullottele sipulia ja sieniä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia.

Lisää vesi ja fondikuutio, anna kiehua hiljaa 10 min. Lisää kuutioitu sulatejuusto ja sekoita kunnes juusto sulaa mukaan. Lisää kerma ja sekoita. Lisää alkoholi. 
Sekoita jauho hyvin n. desiin sienten liotusvettä ja kaada ohuena nauhana keittoon. Keittele vielä 5 min, jotta keitto hiukan suurustuu ja jauhot kypsyvät.

Maista tarvitseeko lisää suolaa, tai ripauksen sokeria.

Lisää pinnalle persilja. Keittonne on valmis tarjoiltavaksi.

Innostuin tässä näköjään rikkomaan kaikki omat sääntöni sienikeittojen suhteen. Ei sulatejuustoa, ei jauhoja... mutta hyvää kyllä tuli!


tiistai 23. maaliskuuta 2021

KETOON: VIIKKO 2 JA KAKSI KEITTOA SIENISTÄ

 

Ketoon, ketoon baby, ketoon -juttuni herätti sen verran paljon kiinnostusta ja kun oma maailma juuri nyt pyörii tiukasti tämän ketoruokavalion ympärillä, harppaus kun on melkoinen tällaiselta hiilihydraattien rakastajalta, että otan teidät mukaan tälle jännittävälle matkalle. Kiitos tosi paljon kaikista mahtavista (ja pitkistä) tsemppiviesteistä, joita oon saanut eri kanavien välityksellä.

Muistakaa nyt sitten, että en ole ketoilun asiantuntija (ja mitään mitä sanon ei toivottavasti käytetä minua vastaan), vaan pikemminkin ketokokeilija.Muistakaa myös, että  ette seuraa mua ja ketogeenista ruokavaliota in general vaan FitFarmilta ostamaani 7 vk Ketovalmennusta ja omaa kokemustani siinä. Juttu on aika kompleksi, enkä yritäkkään kopioida kertoa teille kaikkea.Tämä on aika tiukka ruokavalio, tässä ei käytetä maitotuotteita (poikkeuksena 3-10 % juusto yhtenä proteiinilähteenä), ei perunaa, bataattia, porkkanaa, viljoja, marjoja, hedelmiä etc. Valmennuksessa on eri ruokavaliota aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan, yksi myös vegaaneille. Itse noudatan sekaruokavalio 2:sta. Ensimmäinen viikko oli vähähiilihydraattinen laskeutuminen ketoon ja toivon mukaan nyt ketoosi on hyvällä mallilla käynnissä (mulla ei ole mitään mittareita), kun elän jo viikkoa kolme. Mutta tässä kakkosviikon fiiliksiä.


Saan syödä kolme ateriaa päivässä, aamiaisen ja 2 samanarvoista ateriaa.
  • Ateria 2&3 koostuu
  • x g liha /kana/ kala ( rasvaa alle 10%) tai x g juustoa (5-10%) tai x g valkuaista
  • x g öljyä/pähkinää,/mantelia siemeniä + öljyä
  • x g avokadoa/majoneesia /oliivia
  • x g kasviksia sallittujen kasvisten listalta (esim tomaatti ja punainen paprika sallittu vain pienessä määrin)

Ja tässäpä  se haaste, mitä syödä? Jos pilkot kulhoihin proteiininlähteen ja kasvikset, kaadat päälle hirveän määrän öljyä ja valitset lisäksi vielä avokadon, majon ja oliivien välillä, se on sitten siinä.

Meitä ihmisiä on montaa tyyppiä ja osa tykkää syödä juuri näin. Minä ja (Natasisko, jonka kanssa tätä noudatetan) ollaan ehkä liiankin rakastuneita syömiseen ja ruokaan ja haluamme syödä vaihtelevasti, monipuolisesti ja siten, että ateriamme tyydyttävät kaikkia aisteja, joten öljyshotit ei oo vaihtoehto (Tänään kyllä vedin aamiaisen pellavarouheen veden kanssa, kun en enää tienny mihin olisin sen tunkenut). 

Oon yrittänyt tsempata siskoa ja luvannut olla luovat aivot meidän aterioidemme takana, vaihtelevalla menestyksellä. Jaan tosi mielelläni omat tai muilta omaksumani niksit maistuviin ruokiin.


SIENET

Jos olette ihmetellyt näitä suppiksen kuvia, se johtuu siitä, että ne ovat osoittautuneet lottovoitoksi, kun tarkoituksena on tehdä maistuvia keittoja. Onneksi syksyllä tuli pistettyä pakkaseen (muttei syötyä). Sienet käyvät kuitenkin  hyvin 1 listan kasviksista, eli niistä, joiden kanssa ei tarvitse alkaa laskemaan hiilareita.

Vielä tärkeämpää on se, että sienissä on paljon umamia eli makua! Mausteita saa kyllä käyttää, hiukan myös soijaa ja etikkaa, mutta maustaminen näissä aterioissa on jostain syystä haasteellista vaikka maustaminen itse asiassa on avain herkullisiin ateroihin myös ketossa! 

Sunnuntaina onnistuin tekemään tuon ylemmän kuvan todella herkullisen sienigulassin. 

SIENIGULASSI
suppilovahveroita pakkasesta
tomattimurskaa
hiukan kesäkurpitsaa puolikuu siivuina
naudan filettä kuutioina
(chili)öljyä
suolaa, mustapippuria, savupaprikaa (hot), valkosipulijauhetta, sipulijauhetta

Paista pilkotut suppilovahverot pannulla/padassa, lisää öljyä ja ruskista lihakuutiot.  Mausta. 
Lisää tomaattimurska, kesäkurpitsa ja vettä keiton vaatiman määrän ja anna porista hellästi vartin verran. Maista välillä ja lisää tarvittaessa mausteita, gulassissa saa olla pikkuisen takapotkua.

Loput aterian öljyt lorautin sekaan lautasellani ja  laitoin vielä pinnalle x määrän majoneesia (eli n. 1 rkl), niin sain kaikki aterian ainekset käytettyä. Hyvä, täyttävä ja lämmin keitto.

En laita näihin tarkkoja ainesmääriä, kun se riippuu ruokavaliosta,mutta toivottavasti idea välittyy. Aloitan nämä sienikokkailut niin, että punnitsen paljonko mulla on sieniä, yleensä niitä on 100 g /annos,  tomaattimurskaa ja kesäkurpitsaa sitten niin paljon että tarvittava kokonaispaino (tässä 200g.) kasviksia täyttyy. Tomaattia kun ei saa olla mielinmäärin.


Ensimmäinen sienikeitto kokeiluni oli hiukan aasiaan kallellaan. Se valmistui jauhelihasta ja oli myös ihanan makuista. Kiitos sienten!
Seuraava keitto on kahdelle ja se sisältää 400g kasviksia ja  x g proteiininlähdettä.

AASIALAINEN SIENI-JAUHELIHAKEITTO
317 g suppilovahveroita (koska sattui olla tuo määrä)
10 g öljyä
1/2 sipuli eli x g
x g varsiselleriä pilkottuna
reilusti korianteria
1-2 rkl soijaa
1 tähtianis
hiukan chilihiutaleita
valkosipulijauhetta
seesamiöljyä
x g naudan tai broilerin jauhelihaa

Punnitse sipuli, korianteri ja varsisellerin määrät niin, että saat tarvittavan määrän (400 g) kasviksia yhdessäsienten kanssa. Sipuli on tomaatin tavoin kasvis, jota ei voi olla kuin pieniä määriä sen hiilhydraattisuuden takia.
Paahda pilkotut sienet pannulla, lisää öljy ja jatka kuullottaen sipulia, lisää varsiselleri ja vetta niin paljon, että saat keiton. Pudota keittoon 1 tähtianis, chilihiutaleita ja valkosipulijauhetta. Keittele nätisti vartin verran. Ruskista jauheliha, mausta hyvin ja lisää joukkoon.
Tarjoillessa pinnalle seesamiöljyä ja hirmusti korianteria.

 MIKÄ OLO? 

2. viikkohan oli vasta ensimmäinen varsinainen ketoviikko ja ketoflunssa vaanii nurkan takana toden teolla. Natasiskolla taisi olla rankka viikko, sitä oksetti, oli päänsärkyä, ärtyisyyttä(sanon minä!), ruoka lähinnä etoi, motivaation puutetta, väsymystä jne. Yksi hiihdetty hiihtolenkki veti lihakset aivan maitohapoille. Nyt, viikko kolmosella alkaa elämä hymyillä hälläkin, ihanaa.

Mulla ei ole ollut ensimmäisten viikkojen kanssa ongelmia. Viime viikolla olin kyllä tolkuttoman väsynyt, mutta liittynee siihen, että nousin tekemään aamu viideltä töitä kolmena päivänä. Oli niin kiire,etten ehtinyt kiinnittää kamalasti huomiota olooni. Oon leiponut paljon ja tehnyt ruokaa perheelle, eikä se ole ollut ollenkaan vaikeata. Lauantaina vedin jopa livekokkailun, ja vaikka bruschetat, kampasimpukkarisotto, zabaglionehedelmät ja lasi kylmää valkoviiniä kuulostaakin taivaalta, ei niiden ohittaminen tunnu vaikealta. Nälkä ei oikeastaan ole. 
Liikkunut en ole erityisesti, mutta kävin mä nyt 3 x ratsastamassa ja muutamia kertoja koiran kanssa lenkillä.

Ai niin, ja näin puolihuolimattomasti sanon tähän loppuun, että ensimmäisen kahden viikon saldo oli -5 kg. En tiedä mitä nestehöttöä se oli, pääasia, että on poissa. Viisasta tai ei, aloitin tämän valmennuksen tähtäimenä painonpudotusshokki, joka  motivoisi minut sitten jatkamaan aloitetulla tiellä lopun elämää, ensin jatkaen painonpudotusta ja sitten ylläpitäen se. En vielä ainakaan ole kypsä hylkäämään perunaa/pastaa/riisiä/leipää kokonaan, mutta toivon herääväni uudenlaiseen kohtuullisuuteen ja tasapainoon  ruokavalinnoissani.

Ja vielä sienistä: Tuoreet herkkusienet ovat osoittautuneet yhdeksi suosikiksen kun paista kasviksia aterialle!

lauantai 30. tammikuuta 2021

WONTON-KEITTO


Se on kuulkaas yks ihana asia maailmassa, että vaikka joka päivä kokkaa, aina löytyy itselle ennenkokkaamattomia reseptejä. Löysin itseni yks päivä katselemasta Merituuli Lindströmin IG-TV:tä , jossa hän valmisti suursuosikkiaan wonton-keittoa. Tajusin heti, että nyt olen jäänyt jostain paitsi ja otin heti paketin wontonkuoria sulamaan.


Näitä ohuen ohuita kuoria saa ostettua aasialaisten kauppojen pakastealtaista, näitä oli tässä sellaiset 40 kpl. valmiista taikinakuorista wontonit valmistuvat näppärästi. Olen minä tuota taikinaa tehnyt itsekin, mutta se on työlästä ja vaikea saada niin ihanan tasalaatuista kuin nämä valmiit, että suosittelen kyllä niitä.


Wontonit ovat siis kiinalaisia nyyttinyssyköitä jotka tarjoillaan mausteisessa liemessä (tai Merituuli sanoi kyllä, että hyvin laimeassa vrt. tiskivesi). Valmiskuorista valmistuvat siis näppärästi, tästä saa ihanan alkukeiton tai meillä syötiin kyllä ihan lounasruokana. 

IsoHoo rankkasi wontonit luokkaan "pirun hyviä". Niin minäkin. Tällaista yksimielisyyttä kohtaa perheessämme vain äärimmäisen harvoin.


Merituulen ohjeita löytyi myös googlaamalla, omani perustuu niihin pienillä säädöillä.


Wontonien teossa ei kannata olla turhan tarkka (ellei ole insinööri tai 20 vuotta näitä vääntänyt kiinalainen), hyviltä maistuvat myös hiukan muotopuolet. Kaksi tärkeintä juttua on kuoren reunojen kastelu vedellä, jotta saat liimattua ne kunnolla kiinni ja ilman poistaminen täytteen ympäriltä. Kun kasassa pysyvät niin se on pääasia, silmät menee kiinni näitä syödessä kumminkin.

Meidän perheen lapset sai wonton-keittopäivänä myös makaronilaatikkoa (sinänsä tämä on ihan koko perheen ruoka kyllä), tuli joku verenkiertohäiriö (aivopieru kuulostaa niin ikävältä ruuanlaiton yhteydessä) ja aloin ruskistaa ensi töikseni täytteen jauhelihoja, kunnes tajusin, että hitsi, täyte laitetaan sisään raakana. Ei kun jauhelihakauppaan uudestaan ja rinnakkaisruokalajin makaronit kiehumaan...


WONTON-KEITTO

4:lle
liemi
1,5 l vettä
2 rkl soijaa
1 kanaliemikuutio
3 valkosipulinkynttä
peukalonpituinen pätkä inkivääriä
1/2 punainen chili ilman siemeniä
1 rkl seesamiöljyä
2-3 kevätsipulinvartta
(paksoita tai jäävuorisalaattia)

wontonit
1 pkt eli n.40 wontonkuorta (pakasteena aasialaisista kaupoista)
400 g possun jauhelihaa (maun takia pitäis olla possu)
1 dl sulatettuja ja valutettuja katkarapuja
2-3 kevätsipulinvartta
2 rkl inkivääriä raastettuna
2 rkl soijaa
2 rkl kiinalaista shanxi etikkaa, tai kuivaa sherryä
valkopippuria ja suolaa

Ota wontonkuoret sulamaan jo edellisenä päivänä, ne on ohuita ja hauraita, pitää sulaa kunnolla, niin irtoavat kyllä hyvin toisistaan.

Laita liemi porisemaan kattilaan: lisää veteen soija ja kanaliemikuutio, viipaloi kuorimaton (pesty) inkivääri muutamaksi palaksi mukaan ja samoin leikkaa valkosipulinkynnet muutamaan osaan. Lisää myös chili. Kiehauta ja käännä sitten miedolle lämmölle ja anna porista hiljalleen. Ennen käyttöä siivilöi mausteet pois.Mausta seesamiöljyllä.
Jos sulla on vaikka paksoita niin voit hiukan ryöpätä sitä liemessä viimeisillä minuuteilla.

Valmista wontonien täyte sekoittamalla jauheliha ja hienonnetut katkaravut, hienonnettu kevätsipuli, kuorittu ja raastettu inkivääri, soija, kiinalainen etikka ja mausteet tahnamaiseksi seokseksi.

Sitten wontonkoulu pystyyn. Niitä kannattaa tehdä sarjatyönä pienissä erissä.

Levitä esim 16 kuorta työpöydälle ja jokaiselle pieni teelusikallinen täytettä. Ota viereen vesikippo ja suti ja sudi aina esim 3 wontonkuoren reunat vedellä ( jos teet kaikki, ne ehtivät vain kuivua tarttumattomiksi) ja painele kiinni kolmioiksi.Yritä saada ilmat täytteen ympäriltä pois.

Käännä sitten kolmion alaosan nurkat taakse ja nistä yhteen. ikään kuin tekisit tortellineja. 

Luultavasti tämä ei ole oikea tapa tehdä niitäkään.

Ehkä kuva havainnollistaa:


Laita nyytit kostean keittiöpyyhkeen alle odottamaan. Kun olet tehnyt 1/2 kuorista voit alkaa halutessasi multitaskata eli laita isoon kattilaan paljon vettä ja vähän suolaa ja kun vesi kiehuu, heittele nostele wontonit varovasti  veteen ja keitä n. 4 minuuttia kunnes wontonit nousevat pinnalle. Nosta reikäkauhalla pois.

Jatka toisaalla kuorien täyttöhommia ja ennen kuin huomaatkaan, sulla on kaikki tehtynä. Jos täytettä jää yli (voi jäädä ihan pikkuisen) niin pyörittele muutama lihapulla ja keitä nekin.

Nostele nyt  kypsennetyt wontonnyytit annoskulhoihin (ja liemessä ollut +paksoi, mutta hyvää oli ilmankin) kaada liemi päälle ja viimeistele runsaalla silputulla kevätsipulilla. 









 

torstai 28. tammikuuta 2021

IHAN VAAN KAALIKEITTO

 

Tai ei suinkaan mikä-vaan-ihan-vaan kaalikeitto vaan herkullinen ja perinteikäs arkiruokasoppa. Jos kaaliruuista puhutaan tai ainakin perinteisistä, kaalilaatikosta, -kääryleistä ja -keitosta, niin omat pisteeni menevät juurikin keitolle. Laatikon ja kääryleiden siirappimaisuus on aina näyttäytynyt minulle jotenkin tunkkaisena, mutta kevyesti lusikoitava keitto solahtaa alas lämmittäen ja energisoiden. 

Se iänikuinen kaalisoppa-laihdutuskuuri puhe lienee tehnyt tehtävänsä ja tuntuu aina, että kovinkin keveästä keitosta puhutaan, mutta onhan tässä nyt jauhelihaa ja perunaakin, kyllä tällä pärjää.

Ja omaani tykkään tosiaan laittaa perunaa, mutta sen voi poiskin jättää. Kasvisversioon vois jauhelihan tilalle laittaa vaikka paprikaa, fenkolia tai enemmän juureksia. Tai papuja! Kaali-linssikeittokin kuulostaa toteutettavalta idealta. Ja hapankaalikeitto on kokonaan kokeilematta. Täytyy heittää se kaali nyt edes kerta viikkoon ostoskärryyn. Koska keittojen lisäksi se on upeaa salaateissa ja paistettuna siitä tulee hieno lisuke vaikka mille, sopii myös kaikkiin wokkeihin... 

On myös edullinen raaka-aine.Tämän postauksen kaali oli vissiin 0,63€ kilo ja kun tuo jauheliha oli 2.99 tarjouspaketti niin kyllä jää maukkaalle annokselle edullinen hinta.

KAALIKEITTO

reilusti kuudelle
1 rkl öljyä
400 g jauhelihaa
1 sipuli
2 porkkanaa
800 g kaalia
6 perunaa
1-1,5 l vettä
kasvis- tai lihaliemikuutio
6 maustepippuria
2 laakerinlehteä

Ruskista jauheliha öljyssä kattilassa tai padassa. Lisää loppuvaiheessa kuorittu ja pilkottu sipuli mukaan pehmenemään. Poista kaalista kova kanta ja paloittele/suikaloi. Lisää silputtu kaali ja kuoritut, pilkotut porkkanat ja vesi sekä mausteet. Anna kiehua hiljalleen 20 min, lisää sitten kuoritut ja lohkotut perunat ja keitä kunnes ne kypsyvät.

Tarkista vielä suola. Hienonnettu persilja tekee aina terää keiton pinnalla.





tiistai 15. syyskuuta 2020

KAKSI KEITTOA LAMPAANKÄÄVÄSTÄ


Mulla se jatkuu tämä kuherruskuukausi lampaankäävän kanssa.

Tein kahdenmoista keittoa, tyyliin mitä jääkaapista löytyi sienten lisäksi (eikä löytynyt kovin paljon). Tuloksena aasialainen nuudelikeitto, joka aina bueno (tai pitäiskö sanoa mieluummin 好吃极了) ja sitten ihanasti perinteisen kermaisen, tällä kertaa kylläkin smetanasta. Ja ihan muutamalla aineksella mennään siinäkin.

Mutta kun niissä sienissä on niin valtavasti sitä umamia. Moitin ehkä jolle kulle lampaankääpää maultaa liiankin miedoksi (olen vähän sellainen rouskuja ja sipulia -ihminen), mutta avot kuinka tuo smetanainen sienikeitto oli ihan täydellistä!

Keitto kantaa taas palavasti "ei jauhoja keittoon"- lippua. Mikä se on mulla noissa vehnäjauhoissa ja sienikeitoissa on? Rakenne oli ihanan täyteläinen kun lopussa semisurvaisee sienet vielä sauvasekoittimella.

SMETANAINEN SIENIKEITTO LAMPAANKÄÄVÄSTÄ

2:lle
1/2 litraa tuoreita lampaankääpiä kuutioituna (tai pakkasesta vähän vähemmän)
1 sipuli
1 rkl voita tai kasviöljyä
5 dl kasvislientä (vettä ja kuutio)
1 prk (140 g) smetanaa

pinnalle ruohosipulia tai persiljaa hienonnettuna

Heitä  kuutioidut sienet keskikuumalle pannulle sihajamaan. Kuori ja hienonna (iso) sipuli ja heitä perään. Pehmittele kunnes sienten neste haihtuu ja heitä perään voipala ja anna senkin kauniisti kadota joukkoon. Tässä vaiheessa sipulitkin ovat jo varmasti läpikuultavan pehmeitä, tässä ei tarvitse ruskistella mitään, joten tarkkana lämmön kanssa.
Lisää kasvisliemi ja smetana ja anna pienesti pulppuilla 10-15 min.
Survaise sauvasekoitin keittoon ja aja rouhean sileäksi (Tässä poistuu perheen mahdollinen sipuliongelma samalla).

Tarkista tarviiko suolaa ja pippuria, usein ei.

Ruohosipuli pintaan.





No se aasialainen osuus sitten. Nuudelikeitto on aina ihanaa ja helppotekoista ja ihan hyvin tässä vois sotkea sienet instant nuudeleiden sekaan ja maustepussi päälle. Mä nyt kuitenkin tein nuudelit kun oli, tähän voit käyttää mitä haluat: udon-, sopa-, muna-, riisinuudelia tai hätätapauksessa vaikka spagettia (tai sitä makaroonilaatikkoa varten ostettuamakaronia, sitähän kaikilla on AINA kaapissa) kaikki käy, varsinkaan jos kukaan ei oo kattomas, eikä tartte näyttää niin aasialaiselta. Mun jääkaapissa ei ollu mitään vihreää keittoon pantavaa, ei lehtikaalia, pinaattia, paksoita tai edes kukkakaaliinlehtiä, nämä kaikki olis ihania keitossa. Onneksi oli edes korianteria, chiliä, porkkanaa ja kevätsipulia.


AASIALAISHENKINEN LAMPAANKÄÄPÄKEITTO

1/2 1 tuoreita lampaankääpiä
nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan valistettuina
2-3 kevätsipulinvartta suikaloituna
paljon, paljon hienonnettua korianteria

liemi:
1 rkl öljyä
5cm pätkä  tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 porkkana lantteina 
1l kasvis- tai kanalientä
1 rkl soijaa
1rkl kalakastiketta
1rkl riisiviinietikkaa
ripaus seesamiöljyä

Paloittele sienet. Lampaankäävästä voi tehdä kauniita isompiakin siivuja, minä nyt olin vaan innostunut kuutioimaan kaiken.
Paista pannulla, kunnes neste häviää.

Valmista nuudelit ohjeen mukaan.

Liemi: Freesaa inkivääriä ja chili, valkosipulia ja porkkanaa öljyssä. Jätä vähän chiliä pinnalle. Lisää kasvis- tai kanaliemi, soija, kalakastike ja riisiviinietikka. Anna porista 10-15 min. Voit heittää sienet sekaan niiden valmistuessa. Viimeinen voitelu piskauksella seesamiöljyä.

Laita kulhon pohjalle nuudelit ja lusikoi päälle sieniä ja lientä. Hukuta pinta korianterisilppuun ja chiliin.

Kumpaa teet ensin?