KINKKU-MAKARONISALAATTI

Pastasalaatit ei oo oikein mun juttu. Ne vois olla, koska pastastahan mä tykkään, mutta jotenkin vaan, en tiedä, ne on usein niin mitään sanomattomia ja mauttomia. Vaikka olenkin kova juhlia järjestämään ja poikkeuksetta niissä on jonkinlainen ruokatarjoilu, isommissa juhlissa noutopöytä (jos olisin hävyttömän rikas, tai edes normaalirikas, järjestäisin mielelläni kyllä sadan hengen juhlat pöytiintarjoiluna, mutta se ei nyt taida olla millään muotoa mahdollisuuksien rajoissakaan), en ole koskaan ikuna tainnut laittaa pastasalaattia pöytään.

Projektilistalla on kauan ollut itseni rakastuttaminen makaronisalaattiin. Moni niistä tykkää hirveästi, joten jotain niissä täytyy olla. Jotakin mitä en vain itse ole vielä löytänyt. 

Ennen etätöitä olin päättänyt myös kunnostautua työeväsrintamalla. Tosi turhautuneena ympäristöni työpaikkalounaisiin ja siihen, että noihin saa helposti upotettua viisikymppisen viikossa (Musiikkiopiston kahvilan lounaisiin en kyllästy ikinä. Alusta asti tehty maistuva keitto, kotitekoiset tuoreet sämpylät ja tee tai kahvi, 5.50€, sopiva 5 min kävelymatka ulkoilmassa). Kannattaisi kunnostautua edellispäivän kotiruuan tähteistä kootusta  eväsannoksesta, tehdä mukaan kunnon sandwichit (mähän voisin elää pelkällä leivällä) ja jotain rouskuteltavaa hedelmää ja kasvista tai tehdä vaikka vartavasten burritoja (niitä voi tehdä ison satsin, pakastaa annoksiin ja ottaa aamulla lounaaksi sopivasti sulava burrito mukaan),  rakentaa kippoon lisää vesi- nuudelikeittoja (jotain vihannesta ja protskua mukaan, ei pelkkää pussinuudelia), tehdä salaatti ja salaatista eritoten huomioida PASTAsalaatit. Ainakin mun keho huutaa hiilihydraattia!

Pastasalaatti on siis todellinen moniottelija. Se sopii evääksi, lounaaksi, illalliseksi, noutopöytään, arkeen ja juhlaan. Se on riittoisa ja ruokaisa elikkä täyttävä. Lisäksi se on aivan loputtomasti muunneltavissa ja resepti on yksinkertainen pasta + lisukkeet + kastike. Salaatin voi helposti koostaa juuri niistä aineksista, joita on tarjolla. Jos ei oo kinkkua, olisko tonnikalaa jne. Pastasalaatti ei ole kuitenkaan vihannesten suhteen mikään hävikkihautausmaa (ellei niitä sitten paahda uunissa uuten olomuotoon) siinä mielessä, että jo vähän nahistuneet vihannekset kannattaa mieluummin upottaa keittoihin ja kastikkeisiin ja käyttää pastasalaattiin tuoreita ja hyvälaatuisia, sellaisia, joita mieluusti pistelisit poskeen myös paljaaltaan.

Pastasalaatinrakentajan muistilista:

• Varioi pastalaatuja. Eri muotoiset pastalaadut saavat saman perussalaatin näyttämään aina uudelta. Pikkupennet, simpukat ja perhospasta ovat esimerkiksi oikein mainioita salaattiin. Väreilläkin saa leikkiä. Ja jotakin hävyttömän retroa ja houkuttelevaa on myös tuossa ihan tavallisessa pienessä kyykkymakaronissa, eikö olekin. Anna mielikuvituksen lentää.
• Koska pasta itsessään on niin pehmeää ja täyteläistä, vihannekset tuovat mukaan hyvää rouskua ja usein myös kaivattua särmää makuun, hapokkuutta ja raikkautta. Punasipuli, kevätsipuli tai purjo, eriväriset paprikat ja kurkku, tomaatit, parsa, parsakaali, kukkakaali, herneet, omena, maissi, varsiselleri. Miksei porkkana ja muutkin juurekset, halutessasi voit kevyesti ryöpätä niitä.
• Proteiiniksi sopii ((kylmä)savu)kinkku, broileri, vähärasvainen jauheliha, tonnikala, savukalat ja kaikki pavut ja linssit.
• Kapris, oliivit, aurinkokuivatut tomaatit, erilaiset chilit, suolakurkku ananas, yrtit, pähkinät ja siemenet, feta, sinihomejuusto, cheddar, savujuusto ja itseasiassa kaikki muutkin juustot ovat ihania maun täydentäjiä.
• Yksi tärkeimmistä asioista on kastike. Ellei tärkein. Kylmä pasta itsessään ei maistu oikein miltään, joten kastikkeen tehtävänä on luoda koko salaatille oikeanlainen luonne. Kastike ja pasta saisivat kylpeä toisissaan mielellään jo yön yli ennen tarjoilua. Kastikkeen päätyylit taitavat olla kirkas  ja kermainen:
•  Kirkas on öljypohjainen, johon tuodaan hapokkuus haluamallasi etikalla, sitruunalla tai limellä. Itse tykkään hurjan hapokkaista. Mausta kastike käyttäen suolaa, sokeria, (dijon)sinappia, yrttejä(myös kuivatut käyvät), valkosipulia jne. Muista hyödyntää esim fetapurkkien tai aurinkokuivattujen tomaattien öljyt, jos ne ovat hyviä. Ota äkkilähtö aasiaan ja mausta inkiväärillä, chilillä, valkosipulilla soijalla tai kalakastikkeella ja mirinillä.
• Kermainen kastike perustetaan  kermaviiliin, majoneesiin, jugurttiin tai ranskankermaan  tai niiden yhdistelmiin. Kirkkaan kastikkeen tavoin sekin tarvitsee happoa ja mausteita, suolan ja sokeriripauksen  lisäksi sillekin sopii hyvin dijon  ja valkosipuli (puhun nyt pienistä määristä, toki valkosipulia voi valkosipuliin hullaantunut laittaa rankemmallakin kädellä. Itse kyllä pidän tuosta kohtuukäyttäjän roolista. Melkein kaikkeen, mutta useimmiten aina niin, ettei se koskaan nouse dominoimaan. Tuoreet yrtit ovat ihania myös kermaisissa kastikkeissa.

Mulla on kyllä yllättävän paljon sanomista makaronisalaatista ihmiseksi, joka niitä harvoin syö. Ja kun näitä tähän kirjoittelin, niin oikein inspiroiduin ja tuli monta toteuttamisideaa mieleen.

Tässä reseptini perus kinkku- makaronisalaattiin. Siitä tuli oikein hyvä ja herkullinen. Hyvät ainekset ja hyvä kastike. Jaksoin syödä useampana päivänä hyvällä halulla.Voi olla, että arvioidut määrät ovat vähän sinneppäin, koska en kirjoittanut näitä  tehdessäni muistiin. Herneitä saattoi olla koko pussillinenkin eli 200 g. Mutta tehkää niin kuin silmämääräisesti hyvältä näyttää. Kannattaa muistaa, että kun on paljon erilaisia aineksia, niin niistä tulee yhteensä yllättävän reilu määrä.

Kinkku-makaronisalaatti

5 dl keitettyä makaronia
1 pieni punasipuli hienonnettuna
100 g pakasteherneitä
150 g hyvää savukinkkua, (kuutioitua, rouhetta, suikaletta)
1 pieni maustekurkku kuutioituna
1/2 punainen paprika kuutioituna.
1 dl silputtua ruohosipulia

Se kastike:
1/2 dl majoneesia
1/2 dl maustamatonta jugurttia
1/2 dl valkoviinietikkaa
 2 tl (dijon)sinappia
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Sekoita salaatin ainekset toisiinsa. Sekoita kastikkeen ainekset. Sekoita kastike salaattiin.

Anna maustua ainakin muutamia tunteja, mieluummin yön yli.

Olipa helppoa!

ÄITI ANSAITSEE PAREMMAN SALAATIN

Kaupallinen yhteistyö Apetina.

Kin. Salaatinkin. Äiti ansaitsee paremman salaatinkin.

Äitit ansaitsevat kaikkea kaunista ja hyvää, ihan joka päivä. Ja ihan siitä syystä, että jokainen äiti tuntee joskus riittämättömyyttä ja kädettömyyttä omien lastensa edessä. Useimmat äidit myös kuulevat jossain vaiheessa elämäänsä olevansa paska - tyhmä - ainä sä rageet - mitään et ymmärrä - äiti, joten kompensaatio kunniaan ja vähän ekstrahyvää syömistä kohtelua välillä (oman lapsen halausta parempaa extrahyvää ei kai olekaan).

Näyttää siltä, että äitienpäiväksi saadaan grillauskelit, joten jos on odotettavissa lihallisia iloja, niin kylkeen menee mainiosti tämä houkuttelevan tuore, suolaisen makea marjakauden salaatti. Myöhemmin kesällä kun varsinainen marjakausi  käynnistyy,  kannattaa  muistaa tämä salaatti, jonka kruunaa hurmaava mansikkavinaigrette unikonsiemenineen. Nyt haetaan kaupasta pensasmustikkaa ja mansikat.

Tämä äiti pakkailee helaviikonloppuun koiraleirikamppeita ja muonituksia, pakkaa lapset ja koiran autoon. Maitotytöllä ja Urho13v:llä on kaksoisleiritys, ensimmäiset pari yötä koiraleirillä kesäsiirtolassa äitin kanssa josta siirrän leiriläiset sujuvasti pikaluisteluleirille Ähtäriin. Tiedossa siis 4 päivää ulkoilua, seuranpitoa, järveä, saunaa, lämpöä ja vanhojen merkkien mukaan myös kyitä (sekä äidillä edestakaisin autolla husaamista ja leiriläisten muonitusta).

Äitienpäivälounaalle aion istua valmiiseen pöytään luisteluleirin puolella kun haen lapset kotiin, eikun koiraleirille vielä muutamaksi tunniksi.

Resepti salaattiin ja huikeaan kastikkeeseen löytyy täältä Apetinan sivuilta. Hups! Se olikin Zomerse bessensalade eli sama hollanniksi (täällä näytetään olevan aivan luistelumoodissa).

Suomenkielinen resepti siis täältä, olkaa hyvät!

Kaupallinen yhteistyö Apetina.

KATKARAPU-ANANAS-PALMUNSYDÄNSALAATTI JA HUNAJA-KANELIKASTIKE

Huh, olipa siinä nimellä komeutta ja pituutta! Itse salaatti on vähän vaatimattoman kalpea ulkonäöltään, mutta juuri sopivan kepeä alkupalaksi. Varsinkin kun pääruoaksi oli tuhtia Feijoadaa. Mauissa löytyy kyllä hauskaa eksotiikkaa, parsanmakuiset palmunsydämet olivat ainakin omassa keittiössäni uusi raaka-aine ja koskas ootte tehneet viimeksi salaattiinne hunaja-kanelikastiketta?  

Minäpäs tein nyt, kun houkuttelevalta kuulosti. Sain sopivasti Urtekramilta uusia mausteita kokeiluun. Mikä yhteensattuma, että sieltä tuli sekä  tässä reseptissä tarvittavaa sinappijauhoa, että kanelia. Tuo Aito kaneli on nyt todellakin sitä "oikeaa" ceylonin kanelia, eikä cassiasta valmistettua, mitä lähes kaikki myytävät kanelit ovat. Aidon kanelin kumariinipitoisuudet ovat vähäiset verrattunat cassiasta valmistettuun kaneliin. Ja kumariinihan on, jos nyt oikein hysteeriseksi ruvetaan, myrkkyä, googlailkaa itse lisää. Maku oli myös mahtava verrattuna maustekaappini muihin kanelipurkkeihin (joo, mulla saattaa olla useita, viimeksi kun etsin jotain, löysin mm. 5 erillistä pussia jauhettua korianteria, ilmeisesti suosikki kun luulen sen aina olevan loppu).

Muutenkin laitan isot peukut Urtekramin luomumausteille, purkitkin on sopivan ruffeja ja tuolla pimeässähän ne mausteet parhaiten säilyy. Vaikka mausteet on kyllä tarkoitettu käyttöön, ei säilytykseen!

Brasilialaisista vielä sen verran, että alkupaloiksi sopivat pilkkupurtavat on usein brasilialaisessa keittiössä kaikkia pikku piiraita ja uppopaistettavuuksia, joten ilahduin kun löysin tämän lisukesalaatin, jolla aloitettiin brasilialainen teemaruokailumme.

Huomatkaa pöydässä myös kukot, nuo Brasilian kansallislinnut!

No ei kai, kun oli vaan pääsiäinen.

KATKARAPU - ANANAS - PALMUNSYDÄNSALAATTI
4 annosta
1 pieni ananas kuutioituna
250 g keitettyjä, valutettuja jättikatkarapuja
400g purkki palmunsydämiä, valutettuina ja ohuesti viipaloituna,
kourallinen mintunlehtiä silputtuna
kourallinen lehtipersiljaa silputtuna
iso kourallinen rucolaa

HUNAJA-KANELIKASTIKE
 2 rkl juoksevaa hunajaa
1 tl jauhettua kanelia
1 tl sinappijauhetta
1/2 tl merisuolaa
1/2 tl mustapippuria
4 rkl siiderietikkaa
4 rkl Auringonkukka/rypsiöljyä

Aloita kastikkeesta. Vatkaa hunaja, kaneli, sinappi, suola ja pippuri paksuksi tahnaksi. Vatkaa vaiheittain ensin etikka ja sitten öljy joukkoon.
Kokoa salaatti  sekoittamalla ananas, katkaravut, palmunsydämet, minttu ja persilja isossa kulhossa. Lisää rucola ja puolet kastikkeesta hellävaroen. Jaa annoksiin ja lisää loput kastikkeesta. 

 Ohje mukailtu Brassiruokaa grillistä ja sen vierestä-kirjasta

Ja nyt, ohjetta tässä sisälukiessani hoksaan, että minähän tein kastikkeen aivan päin pyllyä. Laitoin vain kaikki ainekset kannelliseen lasipurkkiin ja ravistin, mikä on muuten lemppari keittiömetodini. Olisikohan niin, että tuolla reseptissä kuvatun lailla vaiheittain etikan ja öljyn lisäämällä kastike emulsioituu eri tavalla? Ohps... 

No ei se mitään, hyvää oli näinkin, melko tujua kyllä kun etikkaa saman verran kuin öljyä. Ja sen AIDON kanelin muuten maistoi!

Kuvissa olevat Urtekramin  uutuus-luomumausteet saatu tuotenäytteinä.

Salaatissa tärkeintä on kastike

Yhtenä päivänä teki mieli jotain ruokaisaa salaattia ameriikan tyyliin. Jotakin niinkuin Chef's Salad tai Cobb Salad.  Mutta eihän mulla ollut pekonia tai kanaa ja avokadokin paljatui edesmenneeksi, joten lopulta tein kotoa löytyvistä aineksista ruokaisan salaatin ameriikan malliin. Ilman sen kummempia nimiä ja rajoituksia.

Pikku luksusta salaattiin sain pyöräyttämällä pannulla itse  tuoreet maistuvat krutongit. Muuten mulla taisi olla sielä kaapissa jäävuorisalaattia ja jotain toista, olisko vuonankaalta, kurkkua, tomaattia, punasipulia, keittokinkkua, yksi keitetty muna (jonka murustin salaattiin kun ketuaisen ympärillä oli rumasti mustaa, onneksi murut ei näy edes kuvissa) ja sitten ne krutongit.

Salaatista tuli näilläkin värkeillä tosi hyvää, koska kastike oli aivan ihanaa, just sellaista tangya, josta pidän (usein nimittäin syön salaatin jopa ilman kastiketta, inhoan huonoja kastikkeita). Salaatinkastikkeeni oli toki rumaakin rumemman näköistä, vihertävänharmaata ja möykkyistä, mutta aah niin hyvää! 

Urho otti mulle käsikuvia. Halusi välttämättä otttaa vinoja kuvia, mikä ei mun mielestä ollut hyvä idea.

 Eli kerää omalle salaatipedillesi salaatit, vihannekset ja sitten vähä jotain protskua, kalaa, kanaa, pekonia, kinkkua tai munaa. Ja päälle krutongit ja kruunuksi tämä helvetin ruma mutta niin hyvä kastike.

Krutongit

Paista kuutioitua paahtoleipää pannulla voissa timjamin ja parin valkosipulinkynnen kanssa.

Ruma mutta hyvä salaatinkastike

1dl öljyä
0,5 dl punaviinietikkaa
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 rkl Dijon sinappia
75 g sinihimejuustomurua
suolaa 
maustepippuria


Laita kaikki aineet lasiseen kannelliseen tölkkiin ja ravista vimmatusti. Kaada runsaasti salaatin päälle ja nauti.

Tiristetyn kapriksen endiivisalaatti

Oikiasti kylläkin Jamie'n 30 minute meals -lisukesalaatti, mutta ohje oli niin koukuttava - kuten oli makukin - että kokeiluun meni.

Salaatti on ihanan suolaisen, karvaankirpeän etikkaisen rapsakka. Suomessa suositaan noin niinkun streotyyppisesti aika makeita ja raskaita salaatinkastikkeita, mutta muhun kyllä on aina vedonnut tämä keskieurooppalaisen tyyppinen etikkaisuus. Usein syön salaattini myös ilman kastiketta.

Salaatinkastike ei oo mulle siis mikään ongelma. Tai sitten on, mistä suunnasta sitä nyt katsoo. Tässä salaatissa kastikkeella on tasavahva osa trion muiden (kapris, endiivi) osapuolien kanssa. Sitäpaitsi, mikään salaatti jonka saa syödä sormin ei voi olla huono. Kunhan muistat, että endiivi on melko karvaan makuinen, sen takiahan ne belgialaiset haudutteleekin sen kinkun ja valkosoossin kanssa.

Minä kyllä sanon, että koukuttava maku, tämän kastikkeen ja ihanien öljyssä paahdettujen kapristen kera.

Endiivisalaatti tiristetyillä kapriksilla

2 belgialaista endiiviä eli salaattisikuri
2 punasikuria tai muutama retiisi (mulla ei ollut näitä, salaatti olisi kuvassa vielä kauniimpi jos olisi)

kourallinen pieniä kapriksia (ei niitä varrellisia)

1 puntti basilikaa
4 anjovisfilettä tai sardellia öljyssä
1 tl Dijon-sinappia
2 rkl maustamatonta jugurttia
3 rkl punaviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi
suolaa ja pippuria
vettä
oliiviöljyä

Trimmaa endiivien päät ja ripottele irronneet lehdykät tarjoilulautaselle (tai viipaloi retiisit). Nypi basilikapuskasta lehdet ja ripottele pienimmät endiivien päälle.

Laita suuurimmat lehdet jonkun sortin blenderiin tai korkeaan astiaan missä voit huoletta huristella bamixillä yhdessä anjovisten (ja loraus niiden öljyä) sinapin, jukurtin, punaviinietikan, ja valkosipulin kanssa. Lisää saman verran oliiviöljyä ja pikku loraus vettä ja huristele kastike sileäksi. Tarkista suola ja pippuri ja happoisuus. Laita vihreä kastike söpöön pikku kannuun ja aseta jääkaappiin odottelemaan.

Paistinpannulle sitten loraus oliiviöljyä ja paistat kourallisen  valutettuja kapriksia rapsakoiksi. Ne ikään kuin vähän räjähtävät auki. Valuta kaprikset taalouspaperin päällä ja ripottele salaatin päälle.

Salaatin viimeistelee päälle valutettu viileä kastike.

Toimii.

Vietnamilainen broileri-minttusalaatti

Tiedä häntä sitten kuinka vietnamilainen tämä salaatti on, ohje on nimittäin Nigellan "Syötävän hyvää" -kirjasta. Mutta Nigellahan saa pienet kivetkin kuulostamaan herkullisen rapeilta, ja niinpä tämäkin salaatti hyppäsi toteutukseen kirjastosta lainatun opuksen sivuilta.

Ja tehtiin heti kahteen otteeseen samalla viikolla, sen verran näppärän helppo oli toteuttaa. Kuvittelen myös, että sellaista sopivan kevyttä, saa rouskutella vähän enemmänkin, vaikka yrittäisi painoaan tiputellakin. Säilyy jääkaapissa pari päivää, eli oikein hyvä tälläiselle kotiäidille napata vaikka lounaaksi.

Niin ja tärkein pointti oli tietysti, että myöskin hitsin pitsin herkullista. T-o-d-e-l-l-a. Ja sen verran kivan näköistäkin, että kyllä vois kutsua naapurin äiditkin lounaalle. Mutta nythän tässä tulee tämä resepti, niin voivat tehdä ihan itte... ;)

Nyt kun eletään vielä ihanaa kaaliaikaa, niin tässä yksi tapa hukata kaalinkerä toisensa perään.  Originaali resepti kuulutti kypsän broilerinrinnan perään, eli tähän käy siis kaikki  broilerinlihatähteet. Minulla ei kummallakaan kerralla noita ollut, joten toisella kertaa paistoin vain marinoimattomia broilerinleikkeitä ja  toisella kertaa Saarioisten  yrtti-valkosipulimarinoituja  broilerin sisäfileitä, ja sitten vaan siivutin ne poikkisyin.
Hyvää tuli molemmista. Mutta en tekisi ehkä ihan suikaleista, tai sitten ne pitäis ainakin pilkkoa vielä kypsänä paloiksi, tässä pitää lihankin olla pientä.

Mutta nyt kokkaamaan:

Vietnamilainen broileri-minttusalaatti
2-4 annosta

1 chilipaprika, mieluiten tulinen thaichili, poista siemenet ja siivuta malto
1 muhkea valkosipulinkynsi kuorittuna ja hienonnettuna
1 rkl sokeria
1 1/2 tl riisiviinietikkaa
1 1/2 rkl limen mehua
1 1/2 rkl vietnamilaista tai thaimaalaista kalakastiketta
1 1/2 rkl kasviöljyä
puolikas keskikokoinen sipuli ohuina viipaleina
mustapippuria maun mukaan
200g valkokaalia suikaleina
1 keskikokoinen porkkana suikaleina
muhkea nippu minttua tai korianteria varsineen hienonnettuna
suolaa

Yhdistä kulhossa chili, valkosipuli, sokeri, etikka, limenmehu, kalakastike, öljy, sipuli ja mustapippuri.
Siirrä syrjään makuuntumaan, mielellään puolisen tuntia.

Mulla on muuten kätevä meksikolainen härveli limen puristamiseen.

Sipulista saa ihanan ohuita zipaleita mandoliinilla. Mulla on vaan sellainen  parineuron muovimalli, mutta kyllä sekin toimii.

Seuraavaksi ladot kaikki loput suikaloiduit ainekset isoon vatiin. Kaalin suikaloin aivn vaan juustohöylällä halkaistusta kaalista vetelemällä. Porkkanat oli tosi nopia tehdä sellaisella pienellä kuorimaveitten näköisellä julienneleikkurilla. Mutta onnistuu toki perinteisesti veitselläin, aikaa taitaa vaan kulua hiukan enemmän.

Kuvassa julienneleikkuri, kuva kylläkin toisen ruuan valmistuksesta niin siinä on niinkun kesäkurpitsaakin, jos ihmettelette.

Mutta siis tavarat vadille.

Noin. Ja sitten päälle kirpakka kastike ja oikein hyvin sekoittelua, että kastike maustaa joka ripenen. Lopuksi sekoitetaan tuore minttusilppu mukaan tai korianteri. Mulla ei ensimmäisellä kertaa ollut minttua ja siksi laitoin ikisuosikkiani korianteria. Molemmat on ihania, raikkaita ja teemaan sopivia, mutta ymmärrettävästi erimakuisia....tarkista suola ja pippuri.

Ja mitäs mä vielä valehtelisin  sanoisin? No ainakin sen, että kannatta heti tuplata tai triplata ainaskin tämä annos. 200g kokonaisesta kaalinpäästä on nimittäin ihan turhan pieni siivu. Kanaa ei nyt välttämättä tarvitse olla aivan samassa suhteessa lisää. Laitoin tuohon nyt kumminkin nuo originaalit määrät. Söin kyllä itse tuon koko annoksen samana päivänä yksin. (no...mulla ON liian suuret annoskoot, tiedetään, tiedetään...).

Mutta tämä oli vaan niin hyvää ja kevyttä

Nektariinisalaatti

Kesän ehkä onnistunein omatekemä-salaattikokemus on tämä simppeli nektariinisalaatti. Sen salaisuus on epäilemättä kastikkeessa, joka nosti nektariinin ja melonin raikkauden (ja mozzarellan mauttomuuden...) uusiin sfääreihin. Pitäisi kai enemmän panostaa noihin kastikkeisiin, ne kun sitten lopulta ovat se mikä tekee sen loppusilauksen salaattiin. Tunnetusti olen kyllä onneton kastikkeen tekijä, ja itselleni riittää kastikkeeksi suihkaus öljyä ja toinen balsamicoa, mutta myönnettäköön, että ehkä joskus kannattaa satsata.

Ohje on Maalaisunelma erikoisnumerosta KESÄRUOKA (2010), jossa muuten oli monta monituista kokeilemisen arvoista reseptiä. Tämän kesän paras ruokalehti oli.Sen verran muuntelin, että omassa versiossani en käyttänyt alkuperäisversion parsaa, sitä kun oli samaisena päivänä jo tarjolla grillattuna.

Nektariinisalaatti

4-5 nektariinia
2 pussia mozzarella-helmiä (a 125g)
5dl vesimelonikuutioita
Rucolaa

Kastike

1 punainen chili
1 valkosipulinkynsi
0,5 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1 limen mehu ja raastettu kuori
0,5 dl oliiviöljyä
runsaasti sileälehtistä persiljaa hienonnettuna

Puolita hedelmät ja poista siemenet, lohko ne. Sekoita kaikki ainekset isolla vadilla. Sekoita kastike ja kaada salaatin päälle.

Ylläoleva kuva on juuri tästä hetkestä. Siis kastike kaadettu salaatin päälle, vaan ei vielä sekoitettu.

Alkuperäisessä ohjeessa näemmä hedelmätkin oli grillattu, mutta kuulkaa hyvät ihmiset, ihan hyvin meni näinkin. Voihan sitä kokeilla grillattunakin  joskus, varmasti taas uudet nyanssit. Mutta kuten sanoin, tuona kesäkuisena päivänä grillissä valmistui  monenmoista kasvista ja entrecoteeta, niin en kokenut enää tarpeen salaattia grillailla.