MUNAKOISOA, SARDELLIKASTIKETTA JA BURRATAA

Tykkäättekö munakoisosta? Se taitaa olla yksi noita kasviksia, jotka vähän jakaa mielipiteitä. On ihmisiä, jotka väittävät, että ovat saaneet tuskin koskaan mitään hyvää munakoisosta.

No minä väitän kyllä aivan muuta. Ja nautin jokaisesta suupalasta. Kiva välillä kokeilla uusiakin reseptejä ja tämän sain repertuaariinin nyt heinäkuussa, kun espanjantuliaisenivieraani Feli mulle tämän opetti. 

Joo joo, mä puhun burratasta, mutta kuvassa on ihan vaan tavallista mozzarellaa, koska meidän kylässä burratan saatavuus on ilmeisesti nolla.

Tekotapa on  mukavan näyttävä, munakoisot hiilostetaan avotulella ihan pinta mustalle hiilelle ja samalla sisus kypsyy ihanan savuiseksi. Mä pistin ihan puut palamaan mun kamadoon, jotta sain liekit käyttöön.

Sardelleista tulee ihanan suolainen kastike munakoisolle ja juustolle. Eilistä vaaleaa leipää sopii paahtaa ihan näkkäriksi uunissa ja sitten lusikoit tätä herkkua leivän pinnalle.

On hyvää.

Grillattu munakoiso sardellikastikkeen ja burratan kera

2 munakoisoa
1 pieni purkki sardelleja öljyssä
2 rkl voita
1lihava valkosipulinkynsi
1/2 sitruunan mehu
2 palloa burrataa / tai ainakin yks
Tuoretta korianteria tai persiljaa

Tarjoile uunissa rapeaksi paahdetun leivän kanssa

Paahda munakoisot grillissä liekillä 12- 15 min ihan hiiltyneiksi. Anna jäähtyä.

Kuori jäähtyneistä munakoisoista hiiltynyt kuori. Ota talteen munakoisoista tuleva neste. Leikkaa/revi paloihin.

Kastike tehdään soseuttamalla sardiinit öljyineen, valkosipuli, sitruunamehu, voi. Lievennä kastiketta savuisella munakoisoista tulleella nesteellä.
Mausta mustapippurilla.

Asettele munakoisot laakealle vadille ja valele kastikkeella. Revi burrata päälle tai reunoille ja lopuksi pintaan yrtit.

Tämän kanssa tarjotaan perinteisesti ihan rapeiksi paahdettuja leivän siivuja.

Ai niin, ja mä pilkoin tuohon komian tähden myös punaista chiliä... joka tykkää tlesta, niin siitä vaan.

 

VALKOSIPULINEN MUNAKOISOPAISTOS PERSIASTA , MIRZA GHASEMI

 

Yksi mulle tosi rakas maailman ruokakulttuureista on Lähi-idän keittiö. Se on myös ihanasti edelleen se suuri ja tuntematon, se mistä kerta toisensa jälkeen löytyy uutta kokattavaa. Rakastan myös sitä miten se aina vaan idemmäs kuljettaessa alkaa pikkuhiljaa muuntua aasian keittiöksi.

Suuri tuntematon, edelleen, vaikka teinivuosina Saudi-Arabiassa vietetty aika opasti sen verran syvälle Lähi-idän keittiöön, että kun näen kuvia, tai maistan tiettyä makuja, alkavat aistit täydentää kuvaa automaattisesti, kuulen musiikiin ja arabialaisen puheensorinan, haistan ympäristön hajut, hiekan, kuumuuden, soukin, ja näen ne soukin pikkukadut ja putiikit silmissäni. Iholla pyörii kuuma ja kuiva aavikon tuuli tai taivaalta vaatetuksen läpi porottava aurinko.

Monet mielenkiintoisimmista keittokirjoistani ovat tuolta alueelta ja kun otin uudelleen selailuun Sabrina Ghayourin Persiana- kirjan, tuli itselle merkattua taas kovin monta uutta reseptiä. Eli ei kun töihin.

Tiedän, että teitä on siellä monta munakoison rakastajaa, ja monta, jotka voisivat lähteä sille tielle, mutta munakoisoa tulee käytettyä aina muutamaan samaan reseptiin. Joihin yllättävästi saattaa sitten kyllästyä.

Persiana- kirjasta löytyi Mirza Ghasemi, joka on peräisin Pohjois-Iranin Gilanin maakunnasta. Munakoiso paahdetaan ja siihen lisätään valkosipuli-kurkuma-tomaattiseos, lopuksi mukaan sekoitetaan vielä kananmunaa. Jos haluat tehdä vegaanin version, kananmuna  voi kyllä jättää pois ja makuelämys on silti huippu.

Kirjassa ruokaa kokataan kuudesta isosta munakoisosta, mutta päädyin pienentämään ohjetta ja vähän muokkailin sitä googlen ystävällisellä avustuksella. Kahdesta isosta munakoisosta saa ihan hyvän aterian perheelle kun lisukkeina iso vati riisiä ja mielellään ihanaa arabileipää. 

MIRZA GHASEMI

3-4:lle
2 isoa munakoisoa
(oliivi)öljyä
6 lihavaa valkosipulinkynttä
1 tl kurkumaa
2-3 isoa, kypsää tomaattia
1 reilu rkl tomaattipyreetä
1/2 tl sokeria
1/2 tl mustapippuria
1 tl suolaa
1-2 kananmunaa
Koristeeksi laitoin korianteria, vaikke se tähän kuulukaan.

Jos mahdollista, paahda munakoisot kokonaisina, grillissä tai kaasuliekillä/avotulella kunnes niiden pinta kupruaa ja mustuu ja malto tuntuu pehmeältä.

Tai paista niitä 200 uunissa folion päällä n. tunti. Silloin jää pikkuisen puuttumaan sitä savun makua, jota tässä haetaan. Mutta hyvä vaihtoehto näin talvella.

Tee kypsiin munakoisoihin viilto ja kaavi pehmeä sisus lusikalla odottamaan kulhoon. Jos tulee "paloja" hienonna veitsellä.

Paina valkosipulinkynsiä veitsen lappeella hiukan murskaksi, poista kuoret ja viipaloi. Kuullota valkosipulinkynsiä keskilämmöllä varovasti, älä anna ruskistua.Kun viipaleet alkavat kypsyä, sekoita mukaan kurkuma.

Lohko tomaatit ja lisää ne pannulle. Muhita 20 min, kunnes lohkot ovat hajoavan kypsiä. Lisää sitten munakoisojen liha,  tomaattipyree ja loput mausteet. Kypsennä 6-8 minuuttia.

Tee seokseen kolo ja kaada sinne haarukalla sekoitettu kananmuna, anna hyytyä ja sekoita sitten munakoisopaistokseen. 

Tarjoile leivän ja/tai riisin kera. Minä valitsin ja.Tietenkin.

Jotta sädekehäni kasvisruuan valmistamisen suhteen ei ala ketään häikäistä, tunnustan, että paistoin vielä lisäksi curryllä maustettuja kanan fileekuutioita, ihan vaan, että jokainen ruokailija pöydässä saisi varmasti tyydytettyä nälkänsä.

Mirza ghasemia aion tehdä seuraavan kerran pääsiäisenä kun saan pöydän ääreen sisarukseni ja vanhempani, jotka kenties laillani nauttisivat tällaisesta Lähi-idän kattauksesta. Vähän kypsää lammasta, hummusta, oliiveja ja kenties juhlan kunniaksi Za'ataria leivän päälle!

SIMPPELI MUNAKOISOPASTA

Pastan parhaita puolia on se, että sen saa nopeasti pöytään,se on loputtomasti varioitavissa, herkullisen makuista, täyttävää ruokaa, jolla jaksaa pitkään ja edullistakin se on vielä. Ainut haittapuoli, jonka keksin on se, että se ei ole peruna (varsinainen vitsiniekka tänään)!

Pasta on myös erinomainen pohja kun haluat lisätä kasvisten syöntiä. Pikaisesti freesatut kasvikset öljyssä tai tomaattipyreessä on jo kastiketta kerrakseen.

Munakoiso on monen suosikki, niin minunkin. Joten pistetään tulille munakoisopasta. Alla Norma -tyyppinen munakoisokastike tomaattipohjassa on herkkua, mutta oikeasti, munakoison herkullisuus tulee esiin vieläkin yksinkertaisemmassa muodossa. Joten tänään unohdetaan tomaatti.

MUNAKOISOPASTA

4:lle
n. 280 g haluamaasi pastaa, esim spaghetti, tagliatelle tai penne
2 pienehköäa munakoisoa
1/2 dl (oliivi)öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 tuore chili tai hyppysellinen chilihiutaleita
1 puska lehtipersiljaa
1 tl suolaa
1 tl oreganoa
pinnalle raastettua parmesania, puristus sitruunasta on myös hyvää 

Aloita pastan kypsennys keitto-ohjeen mukaan.
Kuutioi munakoiso n. 2 x 2 cm kuutioiksi. Lämmitä öljy ja aloita munakoison freesaaminen keskilämmöllä. Lisää mukaan hienonnetut valkosipulinkynnet, mutta varo polttamasta niitä. Lisää hienonnettu chili tai chilihiutaleet. Hienonna persilja ja lisää pannulle mukaan puolet yhdessä oreganon ja suolan kanssa.

Valuta al dente kypsennetty pasta, säästä kupillinen keitinvettä (älä siis suolaa keitinvettä liian suolaiseksi) ja lisää pasta sekä vesi (ensin vähemmän ja lisää sitten tarvittaessa. Sekoita pasta ja anna makujen liittoutua vielä muutama minuutti. Lisää loppu persilja.

Nosta pasta pöytään, raasta pinnalle runsaasti parmesaania ja nauti.

Green Monday ja tiukka korsetti

Tajusin juuri, että eiliseen mennessä viikon ainut lihaa sisältänyt ateria oli torstain spaghetti carbonara, johon upotin peräti yhden paketillisen pekonia. Kukaan ei ole valittanut, kukaan ei ole kiinnittänyt asiaan huomiota, en minäkään. Toki olemme syöneet kalaa poikkeuksellisen monena päivänä tällä viikolla ja leikkelettä kuluu aamupalalla, mutta itse pääruuat ovat olleet lihattomia.

Voisi se olla muuten taktiikka tämäkin. Aina kehotetaan lisämään kasvisten syöntiä niiden kiistattomien terveysvaikutusten takia. Yksi keino on eräänlainen piilosyöttö; yritetään lisätä kasviksia pilkottuna vähän joka paikkaan, niinkuin nyt vaikka makaroonilaatikkoon. Jostain syystä homma ei pelitä hyvästä tarkoituksesta huolimatta ainakaan meillä, kun väki toivoo, että lisäisin sinne makaroonilaatikkoon mieluummin vaikka pekonia. Ja kaikkein mieluiten, mother: Älä ala tuunaamaan sitä makaroonilaatikkoa ollenkaan, piste.

Oma kokemukseni siis lihansyöjäperheessä on, että parhaiten kasvisruuat uppoavat, kun ne ovat reilusti kasviksista tehtyjä pääruokia. Siinä on sitten vaikeampi haarukalla sörkkiä kasviksia eroon lihanpaloista kun koko herkkuateria koostuu kasviksista. Riikka Sukulan ja Alex NiemisenVege-kirjasta löytyi ihana, helppotekoinen intialaishenkinen munakoisocurry, suosittelen.

Munakoisocurry

1 tl korianterinsiemeniä
1 tl juustokuminansiemeniä eli jeeran siemeniä
2 tl kookosöljyä
2 1/2 cm pala  tuoretta inkivääriä kuorittuna ja raastettuna
1 vihreä chili
1 valkosipulinkynsi
1 tlk /400ml kookosmaitoa
 1 rkl kivetöntä tamarinditahnaa kuumaan vesitilkkaan liuotettuna*

1 iso munakoiso

lisukkeeksi basmatiriisiä, tässä kurkumalla ja sitruunalla maustettuna

*olin ilmeisesti evännyt tamarindipurkin pitkän oleskeluluvan jääkaapissani, koska sitä ei ainakaan mistään löytynyt, joten puristin mukaan hiukan limen mehua sen sijaan

Riko siementen rakenne kevyesti morttelissa ja kuullota öljyssä n. 1 min. Lisää inkivääri, chili ja valkosipuli, jatka kuullottamista. Lisää kookosmaito, tamarinditahna (lime) ja anna kastikkeen hautua 15-20 minuuttia miedolla lämmöllä.

Leikkaa munakoiso pitkittäin n. 1 cm paksuisiksi siivuiksi. Öljyä pinta kevyesti ja paista kypsäksi molemmin puolin, jos sinulla on parilapannu, niin käytä sitä, saat kivat raidat. Reseptin mukaan nämä valmistettiin "grillivastuksen alla molemmin puolin", mutta oma paistinpannu-metodini toimi mielestäni paremmin kuin hyvin.

Tarjoa munakoisot pihvimäiseen tyyliin kastike päälle kaadettuna. Viereen aromaattinen riisi. Ruoka oli hyvää, tosi täyttävää, mutta olo ei jäänyt raskaaksi.

Tiedän, että te olette nyt jääneet miettimään tuota otsikon tiukkaa korsettia ja miten se minuun liittyy? Ihmiseen, jolla ei edes hoikkuuden huipussaan koskaan ole ollut varsinaisesti uuman kavennuskohtaa nimeltä vyötärö.

Kaikessa epäurheilijamaisuudessani minullakin kuitenkin on elämässäni 2 liikuntaharrastusta; ratsastus ja laskettelu, jota tuskin kehtaa listata tähän enää, koska se rajoittuu vain 1-2 lomaan talvella, joissa yleensä rajoittaa 30 asteen pakkanen. Ratsastus sentään on ja pysyy. Vaikka yhdellä viikottaisella tunnilla on hankala saada itsestään irti kehitystä, pidetään kuitenkin taitoja yllä ja kyllä vaan, opitaankin joka kerta jotakin, itsestä, hevosesta, joskus jopa ratsastuksesta.

Tallillamme vuorottelemme tasapuolisesti este- ja koulujaksoin. Juuri alkaneella  koulujaksolla on nimittäin korsetti kovilla (ja tällä hetkellä myös kipeä). Keskitymme nyt treenaamaan lisättyä käyntiä, ravia ja laukkaa, mikä kahden viimeisen askellajin kohdalla tarkoittaa paketin eli hevosen oikeanlaisen muodon pitämistä kasassa  samalla kun se huomattavasti pidentää askeltaan lennokkaammaksi (valitettavasti se tarkoittaa myös huomattavasti kovempaa vauhtia). Ratsastaja tekee suurimmen työn istunnallaan, pystyäkseen ylipäätään istumaan lennokkaassa menossa on ratsastajan oltava yhtäaikaa sekä rento, mutta erityisesti hallitsemaan keskivartalonsa eli sen "korsetin", pitämään sen tiukkana, sillä se on se kohta mistä lähtee koko ratsukon liike ja yhteistyö. 

Korsettini tiukkuudessa lienee vielä paljon parantamisen varaa. Ratsuni Ilpo oli kuitenkin ensimmäisellä tunnilla todella liekeissä, lisätyn laukan lennokkuutta vaimensi vain hiukan ratsastajan päänuppi, joka sai vartalon autonomisesti himmaamaan vauhtia. Korsetti oli kuitenkin liekeissä seuraavana aamuna!

Ratsastuksenopettajani Katja kiitteli minua linkistä  ja vinkistä kokeilla Yoogaian syvävenyttelyjä. Talliyrittäjälle on suunnaton etu kun voi itse valitsemanaan aikana, vaikka iltatallin jälkeen, avata ruudun ja valita tallenteilta sopiva tunti. Tuntien nautinnollisutta ja tehokkuutta kuvaa sekin kuinka 60 min kuluu jopa nopeammin kuin ratsastustunnilla. Liikkeet ovat juuri oikeanlaisia, lukkoja  ja kireyksiä avaavia, joiden suoritus pitäisi laittaa pakolliseksi jokaiselle liikuntaharrastajalle ja ylipäätään 35+ ihmisille kun ketteryys alkaa perääntyä.

Green Monday- postaukset on toteutettu yhdessä Yoogaia: n ja Vege-keittokirjan kanssa. Haluamme luoda positiivista pöhinää sekä terveellisemmän ravinnon, että liikunnan ympärille. Facebookissa voit seurata viime hetken vinkkejä ja tunneille osallistumalla osallistut myös viikottaisiin Vege-kirjan arvontoihin.

Sinulle halusimme, rakas lukija, (ja minä niin PAKOTTAISIN sinut tähän, jos kykenisin, koska tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin) tarjota välitykselläni mahdollisuuden kokeillaYoogaia- verkkopalvelua 2 viikon ajan veloituksetta koodilla NANNA2015.
Ole hyvä vaan, kaikki kokeilleet ovat tulleet kiittelemään. Jopa IsoHoo pyysi koodia golfkaveriaan varten....

Ilmaisen koejäsenyyden voi lunastaa kuka tahansa, mutta vain kerran. Sivustolla kaikki pääsevät luomaan oman koodin viikoksi, mutta NANNA2015 koodilla pääset tunneille siis kahden viikon ajan. Seuraa siis ohjeistusta: Mene sivustolle Yoogaia.com. Klikkaa aloita ilmainen kokeilu. Rekisteröidy joko Facebookin kautta tai ilmoittamalla nimi, sähköposti ja keksimäsi salasana. Klikkaa eteenpäin, lukikohan siinä luo ilmainen tunnus tai jotakin. Rekisteröistyäsi pääset sivulle, jossa lukee YOOGAIA- tilini. Tietojesi alla on lunasta kampanjakoodi- linkki jota painamalla pääset syöttämään NANNA2015 -koodin ja saat pidennettyä viikon koejäsenyyden kahdeksi.

Yhteistyössä Yoogaia ja Green Monday

Munakoiso-Lasse

Jos tämä olisi oikeasti lasagnea, tässä olisi varmasti valkokastiketta. Tai valkokastikkeen kera ja pikkuisen eri mausteilla olisi kyseessä moussaka. Nimesin tämän nyt Lasseksi koska se kuulostaa niin hauskalta ja antaapa ehkä aavistuksen minkä tyyppisestä ruuasta on kyse; vuoka, paistos tai laatikko olisivat varmaan ajaneet saman asian, mutta niistä nimistä puuttuu se pieni pilke.

Ruualla on itseasiassa esikuvakin, se on dominikaanilainen pastelón de berenjenas, karibian lempeät maut sopivat hyvin ruuaksi koko perheelle ja vuoka nostaa pääosaan laadukkaan jauhelihan, josta se on valmistettu. Länningin tilan Luomuherefordeista leikattu ja jauhettu liha oli raaka-aineena Kotitila.fi  Lihaa Parhaimmillaan -reseptikisan 3. osakilpailussa. Useasta blogista jo luinkin kehuja lihan mausta ja siitä kuinka se ei paistettaessa vuoda pannulle ylimääräisiä nesteitä. Laadulla ja laadulla on eroa siis tässäkin, mikä tuli koettua valmistaessa itsekin. Koko syöjäsakki kehui kilvan myös lihan makua. 

Munakoiso-Lasse
 4:lle

2 munakoisoa
500g Luomunaudan jauhelihaa
2rkl öljyä
1 vihreä paprika kuutioina
3 salottisipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä murskattuna
500g tomaattimurskaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl kuivattua basilikaa
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
150 g mozzarellaraastetta

Paista kuumalla pannulla 1rkl öljyä jauheliha, sipuli valkosipuli ja paprika. Lisää oregano ja basilika sekä tomaattimurska ja paista kunnes neste on haihtunut. Suolaa ja pippuroi Lassen täyte maistellen.

Leikkaa munakoiso pituussunnassa n. puolen sentin paksuisiin levyihin ja lado ne vierekkäin valitsemasi öljyllä voidellun uunivuoan pohjalle. Kaada päälle jauhelihatäyte ja levitä tasaiseksi.Lado pinnalle toinen kerros munakoisoviipaleita. Peitä vuoka tiukasti foliolla ja paista 200 uunissa n. 40 minuuttia. Poista folio, lisää pinnalle juustoraaste ja gratinoi uunin ylätasossa kullaruskeaksi.

Anna vetäytyä hetken ja tarjoile rakkaillesi raikkaan vihersalaatin kera.