Pastataikuri

Mamma Mia! Siinä ne nyt kuivuvat keittiön puutuolin karmilla melkein kuin italialaisella Nonnalla. On tämä suomalainen Nannakin toki pastaa kotona ennen tehnyt, kaapissa on vanha turvallinen Atlas pastakone. Jotenkin se vaan jää niin helposti sinne kaappiin, koska onhan se aikamoinen operaatio, vaikkakin uskomattoman palkitseva, niin kyllä siihen joku leppoisa viikonlopun päivä tarvitaan kun ei ole kiire minnekkään.

Mutta vielä tälläisenkin päivän näin, että pöydälläni on kompakti Philipsin pastakone (sain koneen tetattavaksi Philipsiltä), jonne lisään jauhot ja nesteen/munat, painan käynnistyksestä ja muutamien minuuttien kuluttua kone alkaa suoltaa ulos valitsemani suuttimen mukaan joko spaghettia, fettucinea, penneä tai lasagnelevyjä. Mä oikeasti aivan liikutuin, kun kone alkoi työntää ulos täydellistä spagettia, siinä kaikessa oli jotakin niin helppoa ja ihanaa.

Maitotytön kanssa sunnuntai-iltapäivä vietettiin pastaa tehden ja kokkaillen. Ensiksi tehtiin tietysti perusspaghettia ja ronskisti se suurempi annos, josta olisi kyllä puolikaskin riittänyt meidän perheelle, nyt sekin tiedetään. Aamupäivällä oli meinannut lapanen jo lähteä kädestä kun mietin mitä ihania pastaruokia valmistan, kunnes tajusin, että nyt on pakko valmistaa jääkaappityhjäksi-ruokaa eikä ostaa ainuttakaan lisäelintarviketta. Pannulle spaghetin kanssa pääsi siis jääkaapista chorizomakkarat tomaattisessa kastikkeessa. 

Chorizo-tomaattikastike kotitekoiselle tuorepastalle

2 rkl oliiviöljyä
1 salottisipuli pilkottuna
1 sellerinvarsi silputtuna
2 valkosipulinkynttä pilkottuna
2 rkl tomaattipyrettä
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl punaviiniä 
3 chorizo-tuoremakkaraa
1 tl savupaprikaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1rkl kuivattua basilikaa
tuoretta timjamia ja basilikaa
suolaa, mustapippuria

Kuullota sipulit ja selleri miedolla lämmöllä pehmeiksi. Lisää tomaattipyre, -murska ja viini. Sekoita. Purista chorizomakkara kuorestaan kastikkeen joukkoon pikku pallukoiksi. Lisää savupaprika, oregano ja ja basilika. Anna porista hiljakseen ilman kantta n. 15 min. Mausta vielä suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita kastike tuorepastan joukkoon italialaiseen tyyliin, Mausta tuoreyrteillä ja raasta lautasella päälle vielä parmesania.

Laadukas kuivapasta (ja sitä ei välttämättä ole siellä marketin hyllyssä) on erinomaista ja helppokäyttöistä. Meidän sunnuntai-pastahetki oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka tuorepasta vaan kertakaikkiaan nostaa pasta-aterian uudelle tasolle. Isohookin alkoi jo haaveilemaan, että seuraavalla kerralla haluaisi pastaa pelkällä voilla (ette kai säikähtäneet, että IsoHoo ilmoittaisi voivansa jopa valmistaa pastaa)! Philipsin pastakone nyt vaan mullistaa koko pastanteon periaatteen. Kastikkeen tekoajan aikana sinulle valmistuu tuorepasta!

Koneen mukana tuli  tosi inspiroiva reseptikirja (sieltä löytyi esim. Dan danitkin) sekä erilaisiin pastoihin ja nuudeleihin että niistä tehtäviin ruokiin. Yksi pastakoneen parhaista puolista onkin, että voit tehdä eri makuisia ja värisiä pastoja erilaisia kuivamausteita tai -nesteitä lisäämällä. Myös jauhoissa voit varioida vaikkapa täysjyväjauhoilla tai gluteenittomilla. Siskot Kokkaa-blogin Nelle, joka on sielultaan paitsi tipin tarkka insinööri, pikkuusen eteläpohjalaasesti itsevarma kokeillaakseen vaikka mitä ja lisäksi mielettömän analysoivan makuaistin omaava on ehtinyt kokkailla jo vaikka minkämoista pastaa. Suosittelen lukemaan postauksen.

Uskokaa tai älkää -mutta totta tämä on- Maitotyttö painoi poskensa spontaanista vasten roikkuvia pastoja ja huokaisi "Mä rakastan pastaa"...

Sitä paitsi pastakoneeksi nimittäminen on kyllä lievä understatement tälle koneelle. Tällä onnistuu tietenkin myös vaikka ramen-, udon- ja vehnänuudelit, sekä kuoret wontoneihin ja jiazoihin, tuskin maltan odottaa ramenkeittoa kotitekoisilla nuudeleilla. My new best friend in Asian cooking!

Mulle tuli sitä spagettia tosiaan tuplasatsi, mutta ei hätää, se säilyy hyvin jääkaapissa, joten voin siitä pyörittää itselle ja lapsille jonkun nopean pastan viikolla. Ei me kuitenkaan maltettu olla kokeilematta Maitotytön kanssa myös pennejä. Likka halusi olla katkojamestari, mistä syystä meillä on nyt sekä  hyvin lyhyitä, että pitkiä pennejä. 

Mutta nuavvaan onnistui nelivuotiaalta apuriltakin!

Suuret kiitokset annan myös koneessa kiinteästi olevalle säilytyslokerolle, jossa suuttimet ja puhdistimet pysyy tallessa. Sillä se on yks mitä mä koneissa vihaan. Aina joudun ettiä vispilöitä, teriä sun muita kun alan tekemään jotain. Kun on paljon tavaraa, niin on paljon hukassakin ( ja tämä on ihan mun oma sananlasku).

Niinkun rivien välistä voitte lukea, niin monenmoista keittiötarviketta löytyy ja aina pitää miettiä uusien tarpeellisuutta. Mutta Pastamaker on kyllä for keeps!

Mun oma pastataikuri!

Yhteistyössä Philips. 

ARVONTA: Sveitsiläinen timantti!

Se muutti meille kotiin joulukuun alussa, eikä ole sen koommin ehtinyt hellalta kaappiin lepäämään. Pannu on joutunut elämänsä testiin; sillä on ruskistettu, paahdettu, lämmitetty ja paistettu, freesattu ja sulatettu. Pannulla on känyt niin hirven, lampaan possun, naudan ja kananlihakin, on ollut häntää ja potkakiekkoa, silakkaa ja tonnikalaa, sipulin karamellisointia ja sokerin sulatusta piparitalon kokoamista varten. Siementen ja pähkinöiden paahtoa. Ai niin ja kananmuna paistoa, lähes päivittäin, munakastakin. On tehty risottoa ja lättyjä kiinalaisista kotimaisiin. Parsakaalta, paksoita ja ruusukaalia.

Swiss Diamond on paikkansa lunastanut meidän keittiössä. Olin kuullut  ja lukenut pannusta kehuja  (mm.Kari Aihinen ja Pekka Terävä) ja olin innoissani päästessäni testaamaan 26" pannua. Täytyy sanoa, että se ihan aluksi meinasi muutaman kerran tehdä tepposet. Pannun lämmönsiirtokyky on niin huikea, että tuntui kuin keraaminen lieteni olisi yhtäkkiä muuttunut induktioksi ja te iduktiota käyttävät/käyttäneet/kokeilleet varmaan muistatte ensikokemukset sen ärhäkkyydestä.  Nyt olen oppinut käsittelemään kaunokaista, ja pystyn vain ihailemaan sen nopeaa, päättäväistä toimintaa ja tasaista paistoa.

Vuohenjuuston paahtoa leivinpaperin läpi. Ei se kyllä muutenkaan  tartu kiinni.

Pannut ovat olleet murheenkryynini. Hyvä valurautapannu minulla on, mutta olen sitä mieltä, että taloudessa tarvitaan myös kunnollinen pinnoitettu pannu, sitä tulee eniten käytettyä. Olen kahlannut läpi useita aika arvokkaiksikin kokemiani pannuja ja pettynyt useimpien hintalaatusuhteeseen. Sen takia olen viime aikoina melkein mieluummin ostanut edullisen pannun, kun en ole ominaisuuuksissa ja kestossa löytänyt perusteita  50- 100 euron hintaerolle. Esimerkiksi Lidlistä olen hankkinut monen kelpo pannun. 

Silti on sanottava, että kun käteensä saa kovanluokan ammattilaisen, sen kyllä huomaa.

JA NYT SE ARVONTA:
Sain blogini lukijoiden kesken arvottavaksi samanlaisen pannun kuin mitä itsekin olen päässyt testaamaan. Arvontaan osallistut  jättämällä kommentin , jossa kehut minua, jossa kerrot mitä aiot ensimmäiseksi paistaa uudella pannullasi. Laita kommentteihin myös sähköposti-osoite, ellet muuten ole tunnistettavissa tai jäljitettävissä. Onnea arvontaan! Arvonta-aikaa on 1. 2 kello 24 asti. Uusi pannu lähetetään sinulle suoraan Mastermarkilta, kunhan ilmoitan sinne osoitteen.

 Ihan ensimmäisiä omia kokkauksiani olivat tonnikalapihvit, joita tein syntymäpäiväni kunniaksi itsenäisyyspäivän tienoilla. Veljeni kävi siinä sanomassa jo. että pitäiskö kääntää ja pihvit olivat hädintuskin ehtineet pannulle, Ja niinhän siinä kävi, että ehtivät lähes kypsiksi... Syötiin kuitenkin hyvällä ruokahalulla runsaan lime-chili-korianterivoin hyväillessä pihviä.

Minä olen melko tarkka pannuistani. Tai niin tarkka kuin huithapeli nyt pystyy olemaan. Kaksi ehdotonta sääntöä, huolimatta mitä pannun valmistaja lupaa, on se, että en pese niitä tiskikoneessa enkä käytä teräviä  metallilastoja tai veitsiä, vaan aina puisia tai silikonisia/muovisia. Yksi tärkeimmistä pannun elonpidentäjistä taitaa olla sen altistamattomuus lämpöshokeille. Ei siis  lämmmintä pannua huuhteluun kylmän veden alla, tai pannun kuumentamista yksinään liedellä tulikuumaksi.  Swiss Diamond muuten tekee työnsä vaikka lieden volyymit eivät olekaan kaakossa!

Hei, onnea arvontaan (ohjeet ylempänä)! Olen melkein kateellinen, että kohta sinulla voi olla käytössäsi upouusi jalokivi; Sveitsiläinen timantti!

Voittajan arvonta

Yhteistyössä Swiss Diamond/Mastermark