SUKLAAMARENKI-KIRSIKKAKAKKU JA KENWOOD TITANIUM CHEF PATISSIER XL

Kaupallinen yhteistyö Suomen Sähkötuonti  Oy / Kenwood

Huh, huh mikä otsikko! Huh huh mikä kakku! Huh, huh mikä kone!

Älkää siis ihmetelkö, että olen hämmentynyt, mistä oikein aloittaisin.

Alku ehkä paras paikka:

Uutena vuonna tein meidän sisarusten nyyttäripöytään Natasiskon pyynnöstä dominikaanilaista syntymäpäiväkakkua (joka on kuulemma paras kakku ikinä), ja siihen piti valmistaa italialainen marenki.

No minähän sitten valmistin, reipasotteinen yleiskoneeni hurrasi valkuaisten kanssa, vähän siinä multitaskasin, enkä oikein tiedä mitä tapahtui, mutta joka kerran kun lisäsin kuuman sokeriliemen, koko marenki vetistyi. Ja kun sanon joka kerran, tarkoitan, että yritin valmistaa sitä kolme kertaa. Jonkun plan B:n keksin ja kakku tuli, ei ehkä ihan oikeanlainen, mutta kuitenkin.

Ja seuraavan kerran kun olin leipomassa korvapuusteja... yleiskoneeni ei inahtanutkaan. Kuollut. Dead. Poistunut kodinkoneiden ikuiselle hyllylle.

Yleiskoneen hankinta ei ole aivan yhdentekevä markettiin ja koriin hankinta kaltaiselleni heavy userille. Innolla aina luen Kitchen Aid, Ankkarsrum, Bosch (äitilläni ollut 70-luvulta, vielä pelittää), Kenwood käyttäjäkokemuksia. Salaa jo vilkuilin tätä Kenwood Titanium Chef Patissier XL :ää, ja kun sain koneen testiin, olin todella täpinöissäni. Mun alkuvuosi on ollut ihan kauhea, töiden, työmatkojen, harrastusten, harrastusmatkojen ja tietenkin jonkun next to death:ltä tuntuvan keuhkobronkiitin kanssa ja uusi yleiskone paketissa olohuoneen nurkassa odottamassa on vastannut varmaan lähimpänä kiinalaista kidutusta.

Mutta leivotaan ensin tämä kakku ja kerron sitten alkukokemuksia KTC:stä. Halusin tehdä heti kakun, jossa vatkataan kakkupohjan lisäksi marenkia, kermaa jne, eli monipuolista toimintaa. Yhden munkkitaikinan olin koneella ehtinyt pyöräyttää jo.

Tässä kakussa on siis suklainen, vähän mutakakkumainen pohja (mutta paistettu kypsäksi) ja pinnalla ihan suklaamarenkilevy. Väliin voi laittaa mitä haluaa, minä silasin kakkupohjan äitini keittämällä oman puun kirsikkahillolla jonka lisäksi väliin tuli kermavaahdon ja appelsiinirahkan sekoitusta. Ja kun tuota kakkua katselin, niin ei se kyllä kaipaa edes mitään koristelua pintaansa.

Kiitos koneen, täytteiden, pohjien vaiko jopa kakuntekijän...mutta tulipa älyttömän hyvää.

SUKLAAMARENKI-KIRSIKKAKAKKU

Marenkipohja

3 valkuaista

1, 25 dl sokeria

1 tl sitruunanmehua

50 g suklaata

Suklaapohja

100g sulatettua voita

2 munaa

2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 dl vehnäjauhoja

1/4 tl suolaa

Täyte 

2 dl (hapan)kirsikkahilloa 

1 prk appelsiinilla maustettua rahkaa

2 dl kuohukermaa

2 rkl sokeria

Valmista marenkipohja vatkaamalla munanvalkuaiset  valkoiseksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja jatka vatkaamista kunnes marenki on kiiltävää ja kovahuippuista. KTC :ssä (siis Kenwood Titanium Patissier Xl:ssä) on tähän ihan oma automaattiohjelma!  Lisää sitruunamehu (tai etikka) vatkauksen loppuvaiheessa.

Piirrä leivinpaperille kakkuvuoan kokoinen ympyrä. Lusikoi marenki keoksi sen keskelle. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa, anna jäähtyä hiukan ja valuttele 2/3 siitä sitten marenkin päälle. Nyt kun levittelet marengin ympyrän kokoiseksi, se saa mukavat suklaaraidat. Loput suklaat voit lirutella pintaan.

Paista 1,5 h 100 asteessa.

Anna jäähtyä.

Valmista suklaapohja vaahdottamalla (KTC hoitaa homman!) sokeri ja munat valkeaksi vaahdoksi. Lisää yhteen sekoitetut kuiva-aineet ja lopuksi hiukan jäähtynyt voi.

Tasoita taikina n. 22-24 cm irtopohjavuokaan(voitele reunat, pohjaan leivinpaperi) ja paista 15 min 175 asteessa, tai kunnes taikina ei tartu tikkuun. 

Anna jäähtyä kokonaan.

Kokoa kakku levittämällä suklaapohjan pintaan kirsikkahillo.Vaahdota kerma ja mausta tarvittaessa sokerilla. Sekoita mukaan valmis appelsiinirahka ja lusikoi kermarahka hillon pintaan.

Aseta lopuksi marenkipohja kermarahkan pinnalle.

Et oo hetkeen saanut mitään näin hyvää! (Ainakaan minä ollu saanu.)

EKA KERRAN KOKEMUKSET KENWOOD TITANIUM CHEF PATISSIER XL :STÄ

• Tukeva, painava, stabiili, kuten heavy duty koneen tulee ollakin. Tämä ei ole kone, jota heilutellaan koko ajan kaappiin ja takaisin vaan se ansaitsee paikan, josta käsin sitä voi myös käyttää. Tyylikäs ulkonäkö ja muotoilu kestää kyllä katseet keittiön tasolla.
• Vatkaimet, kulhot ja roiskesuoja menevät kaikki helposti paikoillaan. Tämän asian kanssa takkusin edellisen koneeni kanssa (olen kyllä edelleen surullinen, että onnistuin saamaan sen hengiltä, kone ei ollut Kenwood). Myös vatkainten kiinnityskohdat ovat hyvin suojatut, tämän tärkeyden olen huomannut pulla- ja leipätaikinoiden kanssa, joissa taikina alkaa usein kiivetä taikinakoukkua pitkin.
• Voi että mitkä tehot!
• Ihanat perusvarusteet. Kaksi teräskulhoa (7 l ja toinen vähän pienempi)vispilä, taikinakoukku, K-mela ja kumireunainen mela esim. kreemeille (ihanaa, ei enää koneen sammutusta ja voin kaapista nuolijalla reunoista kesken vatkauksen.) Tähän koneeseen tulen hankkimaan ainakin lihamyllyn ja raastimet. Ehkä mehustimen? Lisäosia on parikymmentä.
• Olen aina halunnut koneen, jonka kulhoon tulee ompelukoneen lailla valot. Nyt on.
• Ja sitten se high tech. Aloitetaanko siitä, että voit punnita ainekset suoraan kulhoon! Mä usein ylenkatson grammareseptejä (vaikka oikeasti nehän vasta ovat tarkkoja) kun en jaksa punnailla erikseen va'alla. Mutta tässä sä saat punnittua samalla kun lisäät aineita. OMG!
• Eikä tässä vielä kaikki: tässä on piru vie  (nyt on ihan pakko kiroilla) lämmitystoiminto. Vaikka nyt suklaan sulattamiseen. Tai sen italialaisen marengin tekoon. En vielä ehtinyt testata, mutta kerron kyllä...
• Tässä on myös ohjaava näyttö, jossa on esiasetut, neuvovat toiminnot vaikka nyt kakkutaikinalle tai sille italialaiselle marengille. Mä katsastelin sitä ihan tyytyväisenä englanniksi, mutta jumatsuka kielivalikoimastahan löytyi  myös suomen kieli!
• Tuo toiminto ohjeisti muo myös käyttämään K-melaa sokerin ja munien vaahdottamiseen kakkutaikinassa. Mähän en oo koskaan käyttäny kun taikinakoukkua tai vispilää ja oon aina ihmetellyt, että onko se mela johonkin lihapullataikinan sekoitukseen. No ei o! Se on ihan perus kaikkeen!
• Mä oon kova lukemaan ohjekirjaa, mutta sellaisiahan ei oo oikeasti enää olemassa, kaikki löytyy netistä. Aina vähän pelkään kaikki automaattitoimintoja, että kuinka niitä osaa käyttää, mutta KTC on kyllä helposti lähestyttävä, eikä ollenkaan pelottava ja uskon ja että saan ja haluan ottaa siitä kaiken mahdollisimman irti. 

Eli jatkoa seuraa. Kysykää, jos jotain tulee mieleen. Verkkokauppa.comista näitä löytyy, kuten myös esim. Stockmannilta, jossa pääsee sitten oikein hipelöimään. Tämä on pitkäaikainen investointi, eli kannattaakin varmasti tutustua mitä odotettavissa jo etukäteen.

Taikinakoukku on todella paksu ja tukeva.

Vispilä on vähän pisaranmallinen.

Sen aikaansaama marenki oli niin vahvaa, että olis voinut tehdä siitä lumiukon!

Tämä on se kuuluisa monikäyttä K-Mela. K niinku Kenwood.

Eikä monimutkaista miljoonan säätimen käyttöpaneelia. Display ja tuo kierrettävä/painettava säädin.

Meistä tulee kyllä parhaat kaverit.

Mutta nyt: leipokaa kakkua!

JÄÄKAAPIN JUHANNUSSIIVOUS

Kaupallinen yhteistyö Maku Kitchen Life

Minä oon imenyt itseeni jossakin suvun äidinmaidossa, että kaks kertaa vuodessa pitää tehdä suursiivous, jouluna ja juhannuksena. Se nyt ei kyllä ole yhtään toteutunut kohdallani, tai ainakin jäänyt hyvästi puolitiehen. Lähinnä siitä on jäänyt riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunne ja nostalginen kaipuu siihen kun kaikki ikkunat oli tosiaan pesty ja lattialle levitettiin puhtaat matot ja oli imuroitu kattoja myören, kaapeista nyt puhumattakaan. Saipi tulla juhannus ja joulu.

Nykyään on jo viisaampaa väkeä, eikä varmaan omatuntokaan soimaa enää kaikkia näin ankarasti. Hyvä viikkosiivous ja ylläpitosiivous ja kodin organisointi, niin on siistiä joulun ja juhannuksen väleissäkin. Näinhän se on etevimmillä.

Täytyy olla iloinen kun jonkun nurkan saa järjestykseen joskus. Ja tällä kertaa se nyt oli meidän jääkaappi.

Inspiraatio tarvitaan aina, ja tällä kertaa ne olivat nämä 5 kipaletta Maku Kitchen Life jääkaappisarjan kirkasta laatikkoa, 2 kapeaa ja kolme leveää. Olen näitä jo kattellut aikaisemmin ja tuuminut, josko niillä saisi aikaan järjestystä kaaokseen.

Jääkaapin ovestani puuttuu yksi hylly, miksi hemmetissä ne aina rikkoontuvat niin helposti. Tarvisisin sen hyllyn. Mutten enää jaksa tilata 14 v vanhaan jääkaappiin, koska se hylly olisi varmasti kallis ja kun saisin sen paikoilleen, jääkaappi luultavasti kuolisi vanhuuteen.

Ongelma jääkaapissani on miljoonat maustetahnat ja purkit ja putilot, toinen ongelma ruuantähteet, joita aina sinne säilön ja unohdan. Itseasiassa tuo jääkaappikuvani ei ole niin paha kun se voisi olla, koska viime kesänä sain varastoon toisen jääkaapin, ja nykyään säilön sinne kauppareissusta osan maidoista ja juomista, vihanneksista ja lihoista. Pysyy keittiön kaappi hiukan väljempänä.

Silti sitä on aivan tarpeeksi hankala käyttää. Viime viikolla etsin yhtä fetaa, jonka tiesin takuulla siellä olevan, enkä löytänyt kuin vasta kolmen päivän päästä. Ja näin käy usein. Ostan uusia kapriksia ja aurinkokuivattuja tomaatteja ja dijonsinappia ja currytahnaa, kun en löydä niitä avattuja kaapista.

Tyhjäsin kaapin, pesin kaikki hyllyt ja seinät ja sen ihanan vedenpoistoaukon, josta pitää poistaa vanupuikolla jotain ektoplasmaa, tarkistin päiväykset ruuista ja JÄRJESTIN JÄÄKAAPIN!

Nuo Maku jääkaappilokerot on helposti pestäviä, kirkkaita (näkee sisällön) kovanmuovisia laatikoita, jotka todella auttoivat organisoinnissa. Pistin suolaisia juttuja yhteen, toiseen kaikki hillot, kolmanteen inkiväärit, chilit, sitruunat yms, joista juuri nyt oli vähän pulaa (ja nämä kuvat on ennen kauppareissua) neljänteen juustopussit yms ja yhteen aamiaisleikkeleet. Laatikot on helppo vetää reunakahvasta ja pääsee käsiksi esim. kaikkiin purkkeihin ilman koko hyllyn purkamista. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan...

Lopputulos on mitä järjestelmällisin jääkaappi. Jopa tilava. Mikä suuri muutos mahdollista pienellä investoinnilla! Mulle tulee juhannus sittenkin.

Keittiööni saapui myös ehkä maailman ihanin lottusankoo, eli biojäteastia. Siinä on tiivis kansi ja jonkinmoinen hajunsyöjä juttukin siinä kannessa, ainakin se siltä näyttää.

Olen hieman nolona, että mulla ei ole kompostia, en ole omakotitaloasumisaikana vaan ikään saavuttanut sitä tilannetta, että olisi ollut ylimääräistä lämpökompostorin ostoon, vaikka mieli olisi tehnytkin. Ja jätehuollon piiriin pitää olla useamman talon kimppa, eikä kukaan muu ole ollut oikein kiinnostunut.

Uuden jätelain myötä tämänkin pitäisi lähiaikoina muuttua ja biojätteelle tulee vihdoin ihan oma jäteastia kotipihaan.

Mulle on nyt sitten maailman kaunein biojäteastia oottamassa.

ELÄMÄN SUOLA

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin ja Tabascon kanssa.

Alussa oli tyhjä pöytä kortteliterassilla. 

Ja paljastan heti mitä oli lopussa: Oli joukko varhaiskesäillan juovuttamia nauravaisia ihmisiä, jotka olivat juuri nauttineet pitkän kaavan mukaan hyvästä ruuasta ja juomasta, pistäneet itsensä likoon niin aterianvalmistuksessa kuin drinkkitehtailussa, nauraneet ja jutelleet ja voimaantuneet ylikäyneestä uuden ja vanhan ystävyyden aallosta.

Täydellisimmät ja mieleenpainuvimmat juhlat syntyvät usein lähes sattumalta, silloin kun sattuma yhdistää juuri oikeat ainesosat iloiseksi happeningiksi. Tällä kertaa kokoontumisesta (ja kylläkin viimeiseen pisaraan onnistuneesta ja huolellisesta tapahtumasuunnittelusta) sai kiittää Maldonin ja Tabascon kokkikoulua.

Ilta alkaa drinkkiopastuksella ja upealla Bloody Maryllä (joka muuten sattuu olemaan yksi lempirinksuistani) Red Snapperillä. Oliko Baarimestari Juri Kauton itse keittelemä Tabascolla maustettu tomaattimehu niin ylivertainen, että vasta nyt tätä kirjoittaessani tajuan, että mehän valmistimme sen giniin! Mitä ihmettä? Minä vouhkasin koko ajan Bloody Marystä, mutta ginillähän siitä tulee superdrinkki nimeltä Red Snapper.

Mutta niin hyvää se oli ja oli mukava tarttua  ainakin yli 20 vuoden jälkeen boston shakeriin. Edellisestä kerrasta on aikaa, niin baarimestarin vaimo kuin olenkin (tai toisaalta, tarviiko baarimestarin vaimon ylipäätään KOSKAAN tarttua boston shakeriin?).

Tomaattimehu

1 l kaupan tomattimehua

1,5 dl soijaa

1,5 dl punaviinietikkaa (luomu)

1,5 dl Luomusokeria

3 kpl fermentoitua valkosipulinkynttä

2 kpl fermentoitua chiliä

Suola

Pippuri

Tabasco Chipotlea 8-10 topakkaa tippaa

Punaista Tabascoa oman fiiliksen mukaan maistaen

Keitä 20 välillä sekoittaen

Anna jäähtyä, siivilöi ja mehu on valmis tarjottavaksi

Ennen sormien amputointia tulee sormet mahdollisuuksien mukaan jäädyttää tuntohermon lamaannuttamiseksi...vitsi vitsi...Ihailin kuitenkin suuria jääpaloja, jotka eivät laimentaneet juomaa.

Laitetaanpas kuva myös Kulinaari-Kimmon tyylikkäästä tyylinäytteestä...Kulinaari-blogissa kun taitaa vastaavasti löytyä oma hetkeni baaritiskin tuolla puolen. (Siellä kannattaa muutenkin vierailla, varsinkin kun voit sieltä käsin osallistua trendikkään Tabasco- grillitynnyrin arvontaan 10.7 asti?)

Maldon & Tabasco kokkikoulun pitopaikaksi oli valikoitunut tosi keskeiseltä paikalta, Sofiankatu 3:sta löytyvä melko tuore ravintolamaailman tulokas,  Gohan Wine Bar. Syynä ei liene pelkästään trendikäs habitus tai tuo erinomainen sijainti tai sopivan intiimi tila vaan se, että paikan omistaja, Marcos Gois on toiminut jo useamman vuoden Tabascon lähettiläänä Suomessa. 

Tykkään, kun ravintolassa on ajateltu pienimpiäkin yksyiskohtia. Leena Kouhian Raaka Rå - astiat on mielettömiä ja natsaavat hyvin yhteen Arabian vanhan kunnon Ruskan kanssa, joka myös käytössä.

Marcos tulee olemaan mulle aina merkityksellinen ihminen, me kun kokkailimme pari vuotta sitten Makuja - televisiosarjassa yhdessä. On aina mahtava nähdä ja vaihtaa kuulumiset. Hän on myös superlahjakas ja ahkera ja mukava nuori mies.

Siispä pakollinen selfie. Gohan Wine Bar on muuten ehdottomasti mun bucket-listalla tänä kesänä, koska edellä tekstissä mainittujen attribuuttien lisäksi olen vakuuttunut, että myös erinomainen ruoka.

Tällä kertaa Marcos oli suunitellut meille upean menun. 

Tartar luomukaritsasta tai punajuuresta Tabascolla, isomaksaruohoa, samettikukkamajoneesia ja rapeaa lehtikaalia

xxx

Hiillostettua makrillia ja uutta sipulia 

Mätimajoneesia

Villiyrttisalaattia

sekä

Jalotofutortelliineja

Pecorino-lientä,

Fermentoitua tomaattia ja karhunlaukkaa

xxx

Crack-Buns - tuulihattuja ja Raparperi-Tabasco "froyo" & ketunleipää ja keto-orvokkia

Pääsin bloggaajatoverieni kanssa pääruoan valmistus ryhmään.
Tinskun keittiössä Tinsku paljastui uskomattoman näppäräksi fileoijaksi, makrillit fileoituivat tuosta nuavvaan, on kuulkaa takana satoja (vai tuhansia?) fileoituja ahvenia mökiltä.

Oli muuten hienoa päästä käsittelemään ihan uutta kalaa. Tai siis, seuraamaan vierestä... 

Makrillit suolattiin tekeytymään hetkeksi. Sitten ne leikattiin fileesoiroiksi ja lopuksi grillattiin yksinkertaisessa japanilaisessa hiiligrillissä.

Mätimajoneesi ja villiyrttisalaatti kruunasivat kesäisen villin ruokalajin.

Sain itse tutustua ravintoloitsijan salaiseen aseeseen, Thermomixin ihmeelliseen maailmaan ja hurautin sillä niin tortelliinitäytteen kuin pecorinoliemenkin. Se oli muuten mahtava maun antaja tortellini-annokseen.

Pecorinoliemi

Ainekset:

500ml vesi
250g pecorino
1tl Maldon suolaa

Valmistus Thermomixissä

Pilko pecorino pieniksi n. 3cm x 3cm paloiksi, lisää veden kanssa Thermoon ja sekoita 5min /60c, siivilöi ja mausta suolalla. Tee ”kakkosvesi”, lisää pecorinomassa thermoon ja 100ml vettä

Valmistus kattilassa

Raasta pecorino hienoksi, kiehauta vesikattilassa. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita pecorino ja suola joukkoon. Anna tekeytyä 5min ja siivilöi. Keitä tortelliinit "al dente" ja keitä loppuun toisessa kattilassa pecorinoveden kanssa.

Tarjoile tortellinit fermentoitujen tomaattien ja karhunlaukkaöljyn kanssa. Raasta päälle vielä hiukan pecorinoa.

Ehdin mukaan pyöräyttelemään myös itse tortelliineja.

Alkuun tarjoiltu Karitsantartar oli upea, enkä vieläkään ole oikein päässyt yli tuosta huikeasta samettikukkamajoneesista: erityisen vivahteikas maku ja  kaunis väri. Sekä toimi loistokkaasti annoksessa!

Samettikukkamajoneesi
pari samettikukan vartta
2,5dl öljyä
1 luomu kananmuna
2 dl isomaksaruohoa
1/2 sitruunan mehu
2 rkl Maldon suolaa
3 rkl Tabasco original -kastiketta

Sekoita samettikukan varret/vihreät rypsiöljyn kanssa (2dl) hienoksi öljyksi ja valuta siivilän läpi.
Riko kananmuna sauvasekoittimen mentävään lasiin, lisää 1tl Maldon -suolaa, ja 2dl samettikukkaöljyä. Sekoita sauvasekoittimella, kunnes seos on emulgoitunut majoneesiksi. 

Jälkiruokaryhmäkin pani parastaan ja tuloksena oli upea Crack bun -tuulihattu viileällä täytteellä. Mikä aterian lopetus!

Ihan pakko mainita vielä illan ihanan emännän, Idan, karitsalle mätsäämä punkku, Humo Blanco Grand Cuveé Pinot Noir Organic 2015 -luomupunaviini.  Tykästyin todella tähän helposti lähestyttävään, mutkattomaan mutta laadukkaaseen chileläiseen Pinot Noiriin! 

Mietin pitkää otsikkoa tälle  jutulle. Elämän suola siitä sitten tuli. 
Illassa yhdistyi niin paljon asioita, juuri sellaisia jotka tuovat maustetta elämään: Hyvät ystävät, yhdessäolo, iloinen puheensorina ja raikuva nauru,  ruoka ja juoma, jotka tarjosivat uusia makuelämyksiä ja inspiraatiota tulevaakin kokkailuun.

Lienee paikallaan vielä mainita illan sponsorien huikeat tuotteet. Maldon suola on mulla jokapäiväinen luottotuttu ja tuo savustettu suola tuo ihanista lisäboforttia kesän grillailuihin.

Maldon 

Maldon-suolaa on valmistettu  jo  vuodesta  1882  ja  se  valmistetaan  Englannin  Maldonissa  edelleen samoin perinteisin käsityömenetelmin, joita on vaalittu jo sukupolvien ajan. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka  virtaa  Maldonin  kaupungin  läpi.  Maldonin keveys  piilee  suolakiteiden muodossa; jokainen suolakristalli on pyramidin mallinen. 

Kotiin muutti myös täydellinen Tabasco-perhe. Olen aika merkkiuskollinen tietyissä asioissa ja Tabasco edustaa mulle  perinteitä ja laatuvarmuutta vaikka se vastaan tuleekin myös joka huoltoaseman maustekorissa. Hyvä niin, sillä ei ole yks eikä kaks kertaa kun Tabascolla on pelastettu vaikka mauton pizza!

Sormet syyhyä kokeilla tuota Buffalokastiketta wingseihin.

...oli muuten ihana luvan kanssa kehdata anastaa käsilaukku täyteen noita ihania miniatyyritabascopulloja ja peltisiä pikkusuolarasioita (lentokoneruokafriikki herää eloon). Voitte vaan kuvitella.

Tabasco

TABASCO® valmistaa McIlhenny Company,  joka  perustettiin  vuonna  1868  Louisianan  Avery  Islandille.  Tehdas on edelleen samalla paikalla.  Perhelegendan mukaan yrityksen perustaja Edmund McIlhenny sai tulisia chilinsiemeniä Keski-Amerikassa käyneeltä matkailijalta, joka oli vastikään tullut Louisianaan.  McIlhenny istutti siemenet Avery Islandille ja testasi chilikastikkeita, kunnes keksi reseptin, johon oli tyytyväinen. 

Kannattaa käydä hakemassa inspiraatiota myös omaan kokkailuun Maldonin ja Tabascon yhteisiltä sivuilta Helposti maukkaampaa.

 Kiitos ystävät, kiitos Gohan, kiitos Foodlover, kiitos Ida, Marcos ja Juri. Ennen kaikkea kiitos Maldon &Tabasco: Ihana ilta ja tunnelma! Elämän suola!

TULPPAANI KÄY MULLE

Kaupallinen yhteistyö: K-Ruoka

Luin juuri jostain artikkelin kukkakaupan murroksesta. Siinä sanallistettiin kuinka kukat ovat viime aikoina hiipineet instagrammin ruokakuviin, tuokiokuviin ja ihan vaan omiksi kukkakuvikseen. Persoonalliset kukkakaupat sitovat entistä persoonallisimpia kimppuja ja varsinkin nuoret aikuiset ovat löytäneet kukista itselleen palan ostettavaa kauneutta ja onnea. 

Aivan mahtavaa, tämä uusi kukkakulttuuribuumi. Ja mahtavaa on myös se mikä on osaltaan saanut kukkakaupat miettimään ja uudistamaan omaa rooliaan: Nykyään kukkakimppu tarttuu helpoiten ja erittäin kohtuuhintaisesti mukaan ihan kauppareissulla.  Buumi se on tämäkin, kauppojen tulppaani-, ruusu- ja vaikka neilikkakimppujen valikoima on runsas, edullinen ja vaivaton valinta. 

Maailman helpoin viikonlopun aloitus  ja merkkaus on itseasiassa napata se pirteä kukkakimppu kotiin ruokaostoksia tehdessä. En nyt kyllä voi kehua, että siivottuun kotiin omalta osaltani. Jos olisi tapahtunut niin hassusti, että olisin ehtinyt siivota, niin kyllä se kukkakimppu pöydällä on piste iin päälle.

Oma valintani on usein tulppaani. Tykkään sen rentoudesta ja huolettomuudesta ja runsaudesta. Ison kimpun saa pikkusummalla ja se asettuu maljakkoon kuin maljakkoon ihan puolihuolimattomasti. Meiltäkin löytyy klassikko pari Aallon maljakko ja kimppu tulppaaneja yllättävän usein.

Tykkään ostaa kimppuja myös kattauksissa käytettäväksi. Kukat voi käyttää pöydässä yksittäinkin ja levitellä niitä pikku maljakoihin ja astioihin, tulppaanit kestävät hyvin  yhden illallisen esimerkiksi ihan vaan pöydälle ripoteltuna (ehkä ne kuitenkin saavat pidemmän ja paremman elämän vesitilkassa). Ajattele laatikon ulkopuolelta ja toteuta oma persoonallinen asetelma.

Mua miellyttää tällä hetkellä ehkä eniten rauhallisen seesteinen kattaus. Ei pöytäliinoja, ei turhia krumeluureja. Aidot asiat: Raffi keramiikka, lautasten ja lasien säihke, aito pellavainen ruokaliina ja vielä nupullaan oleva tulppaani. Tämän valitsen juuri nyt.

Moni saattaa ohittaa K-Kaupojen kukkameren huomaamatta paria erittäin tärkeää seikkaa ja parannusta; 

• Nykyään Pirkka tulppaanikimput kääritään paperikääreisiin, ei muoviin.
• Pirkka tulppaanikimput ovat kotimaassa kasvatettuja ja pakattuja.
• Nykyään Pirkka tulppaaneja saa myös 25 kpl kimpussa, se on just mahtava siihen perinteiseen aaltomaljakkoon.

Kun saat tai hankit kotiisi kimpun tulppaaneita, älä riennä avaamaan käärettä. Leikkaa varsista 1-2 cm palat pois suoraan, ei viistosti, kerralla koko nipusta, aseta maljakon pohjalle muutama sentti viileää vettä ja anna varsien imaista itsensä jämäköiksi ennen kääreen poistamista. Pirkka niksit opastaa laittamaan mukaan myös pari teelusikallista perunajauhoja, tätä en ole vielä muistanutkaan itse testata.

Tulppaanit ovat melkoisia varren kasvattelijoita, joten pidä vesi minimissä, mutta vaihda se päivittäin. Tulppaanikin tykkää mieluummin viileästä kuin suorasta auringonpaahteesta, eikä maljakkoa kannata laittaa etyleeniä tuottavan hedelmäkorin viereen myöskään.

Niin, kyllä se tulppaani on ehdottomasti yksi mun lempikukista. Se on kaunis, reilu, rehti, mutkaton, runsas, moneen taipuva. Se käy arkeen ja juhlaan yhtä lailla. Nauti siis tuppaaneista NYT, sesonki jatkuu vielä pääsiäiseen saakka.

Miten leikkokukat kuuluvat sun elämään?