About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste täytekakku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste täytekakku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 18. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: JOULUINEN TÄYTEKAKKU (50:LLE)

 

LUUKKU 18

Jos etsit jouluisen täytekakun ohjetta 50:lle, tai vaikka 100:lle, tässolis sulle hyvät ohjeet.  Pienempää kaakkuahan ei pohojammaalla pruukata joulupöytähän teherä...

No ei nyt ihan niinkään, mutta kun tilaisuus aukeni, tartuin hommaan ja askartelin näiden kakkujen kanssa eilisillan ja koristelut viimeistelin tänä aamuna. Kakut tilasi ystäväni tämänpäiväisissä pikaluistelukisoissa tarjottavaksi poikansa Tudorin YO-lakkia juhlistaakseen koko luisteluperheen kanssa. Ja kyllä tuntui maistuvan.



Mulla oli täysin vapaat kädet, mutta kun kyseessä on isot volyymit saa yksinkertaiseenkin tuhrattua aikaa, joten monimutkaisuudet jätin sikseen. Myös raaka-aineissa kannattaa miettiä tarjoaako 100:lle henkelle lakkakakkua  ja valkosuklaata ja tuorejuustoa kakun täydeltä, on nimittäin hinnakkaita ratkaisuja ja sitten edullisempia ja silti yhtä herkullisia. Kahdenkymmenen hengen kakussa se ei niin tunnu, mutta  ainevalinnoilla saa jo 100 hengen kakuissa todella isoja hinnaneroja.

Mainittakoon nyt, että en saanut myöskään mitään hintakattoa kakuille, tämä on vaan ihan omaa tolkun puhetta, moni ei-kakuntekijä tule ajatelleeksi miten suuresti raaka-aineiden ja koristeiden hinnat voivat vaihdella kakusta toiseen.

No mun pyydettiin tekemään herkullisia ja valitsin joulun maut. Tuo vihreä marmeladikakku oli luumutäytteinen, mausteena kanelia ja rahkaa ja se kyllä sai hillittömät kehut. Molemmat kakut olivat toki tällä kertaa (toisenlaisiakin kertoja on ) nappisuorituksia koostumuksen ja kosteutuksenkin suhteen ( ja passionkakku myös erittäin hyvä).

Kakuntekijää aina jännittää, että riittääkö kakku, jos on liian hyvää, niin ottavatko ne liian ison palan? Tuo kuularuudutus on siksi mielestäni mahti-idea. Ruudukkoon sopii 6x 8  eli 48 ruutua (kakku siis on oikeastaan 48:lle).Se vähän ohjaa kakunleikkaajaa kohtuuten, eikä kukaan jää kuulatta.

Pohjalevyjä on 3, kussakin 4 munaa. Toisessa kakussa pohjalevyjä oli 4 eli 100:lle käytin yhteensä 28 munaa. Vanha laskukaava on, että yhdestä munasta tulee kakkua kolmelle, eli sen mukaan tässä olisi 84:lle. Mutta paksuilla täytekerrosilla ja vähän tuolla per pala mitoitetulle koristelulla kyllä tuo 50 riittää. Tiedän, että moni on niin, että pitää olla riittävästieli vähän liikaa, mutta minä olen sen vertahävikki-ihminen, että pitää olla sopivasti.

Eli toisessa kakussa oli 4 pohjaa ja kolme paksua väliä. joten siitä sai sen 52 palaa =yhteensä sata. Pohjan ohjeen katsoin Kinuskikissan sivuilta, mutta vanha perusohjehan tämä on, leivinjauhetta käytin vähemmän. Vihreä kuula- kakun pohjassa on ihanasti piparkakkumaustetta, se tuo omaa joulun tuoksua.


Jouluinen täytekakku

Tee 3xpohja
1 pohja
4 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta

Vatkaa munat ja sokeri valkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe, sekä mausteet keskenään ja siivilöi varovasti vaahdon joukkoon, sekoita hellästi.

Kaada uunipellille. Paista uunipellillä 8 min  200 asteessa tai 175/kiertoilma.
laita pöydälle leivipaperi, ripottele pinnalle sokeria ja kumoa kakku sille heti uunista ottamisen jälkeen, irrota varovasti  nyt pinnalla oleva paperi.

Toista 2 kertaa. Itse tein kaksi pohjaa kerralla ja paistoin yhtäaikaa kiertoilmauunissa.  Aluksi tein yleiskoneella 3 x pohjan, mutta se alkoi olla koneen ja kulhon maksimikapasiteetti.

Täyte:
6 dl laktoositonta maitokaakaojuomaa
2 prk luumumarmeladia (torttu)
1 l kermaa
500 g maitorahkaa
2 dl sokeria tai maun mukaan
2 tl kanelia


Vatkaa kerma vaahdoksi, isää rahka ja sekoita hyvin, mausta sokerilla ja kanelilla suunmyötäiseksi.

Kokoa kakku asettamalla pohjalle uksi torttulevy. Kostuta se n. 2 dl maitokaakaota. Levitä pinnalle purkki luumumarmeladia, sen pinnalle 1/2 täytekermasta. Nosta toinen levy päälle ja toista. Kostuta myös kansilevy ja levitä loppukerma kakun pintaan ja reunoille. Anna tasaantua yön yli viileässä.
Piparkakkumausteen voit sekoittaa itse suhteessa 2 tl kaneli, 1 tl inkivääri, 1 tl neilikka, 1/2 tl pomeranssinkuorta.

Koristelu
5 dl kermaa
sokeria maun mukaan
24 vihreää kuulaa
pieniä hopeahelmiä

Vaahdota kerma tiukaksi vaahdoksi (ei voiksi). Laita pursotinpussiin joku pieni tähtitylla ja pursota kakun pintaan 6x8 ruudukko. Aseta joka ruutuun halkaistu vihreä kuula. Pursota reunat. Sirottele pintaan vielä hopeahelmiä.




Passion- täytekakku

Tähän kakkuun tein 4 kakkupohjaa ilman piparkakkumaustetta eli kakussa on  3 täyteväliä.

Täyte
5 dl valmista passionpyrettä (bonne)
1 l kermaa
500 g maitorahkaa
2 dl sokeria tai maun mukaan
8 liivatetta
Kostukkeeksi 6 dl lakstoositonta kaakaomaitojuomaa

Koristeeksi
tuoreita mustikoita ja suklaamaissipalloja
5 dl kermaa
sokeria maun mukaan

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa kerma, lisää maitorahka, sokeri ja passionpyree (omani oli erittäin nestemäistä).
Sekoita liivatteet tilkkaa kuumaa vettä tai kuumennettua passionpyrettä ja sekoita ohuena nauhana muuhun täytteeseen.

Kokoa kakku kostuttamalla ensimmäinen levypohja ja laittamalla sille 1/3 täytteestä. Toista 2 kertaa ja kostuta myös kansilevy. Jos täytettä jää, voit levittää sen kakun pintaan. Anna tekeytyä yön yli.

Koristelua varten vatkaa kerma ja asettele täytteet vinoviivoiksi yksi kerrallaan, pursota väliin. Lopuksi pursota reunat.

* vielä sellainen huomio, että vihreät kuulat kannatta ostaa irtokarkkitiskistä 7,98 tuntui paljolta kun kuulat ovat painavia, mutta rasioissa kilohinta voi olla 13 tai 15 euroa!


torstai 11. marraskuuta 2021

DOMINOKEKSIKAKKU



Keskisen Kyläkaupan näytöskeittiössä kokkailemani pizzakakku pääsi jo Iltalehden uutisiin , mutta tulihan siellä kokkailtua myös toinen kakku, joka yhtä lailla passaa isänpäivän tunnelmaan, nimittäin jättimäistä keksiä muistuttava Dominokeksikakku! 

Dominokeksikakussa on monta hyvää puolta.  Se on vähän kuin kakun ja keksin hybridi. Maku on ihanan täyteläisen suklainen, vaikkei siihen suklaata tarvitse sulattaakkaan vaan maku tulee suuresta määrästä tummaa kaakaojauhetta. Tavallaan tämäkin kakku on aika vitsikäs, onhan se jättimäinen keksi. Taikinakin on ihanasti sitkas sieltä keskeltä.

Itse tein tämän kahteen Heirolin 20 cm vuokaan, jotka sopivat uuniin yhtäaikaa. Se on aika kiva koko jättikeksille. Kahteen siksi, että tämä keksimäinen kakku ei ole oikein täytekakkumaisesti halkaistavissa, enkä tiedä kuinka se kypsyisikään paksuna versiona. Jos sulla on vain yksi vuoka, niin laita puolet taikinasta jääkaappiin odottamaan ja paista ensin toinen, se ei siitä odottelusta ota nokkiinsa.

Koristelussa vähän kipuilin, kuten kuvatkin kertovat. Dominokeksissähän on domino kirjoitus ja kaikkia ihania kiekuroita. Tämä kakkutaikina ottaa vastaan muotoilua, eli voit laittaa taikinan vuokaan ja sitten muotoilla siihen esim haarukalla tai lusikavarrella reunakuviota  ja pyöristyvää reunaa,  ja antaa mielikuvituksen loihtia loput kiemurat.

Voit ottaa myös pienen määrän taikinasta sivuun ja rullata siitä pötköä jota leikkaamalla saat aseteltua kirjaimet ja kuviot pintaan ennen paistoa. Jos jaksat olla pikkutarkka tässä saat upeaa jälkeä aikaan. 
Minen jaksanut.

Klmas mitä koitin oli kuvioiden ja kiemuroiden pursotus sulatetulla suklaalla jo paistetun kakun pintaan, ok tämäkin.

Paitsi jos aattelet laittaa pinnalle vielä vähän tummaa kaakaojauhetta ja sitä humahtaa jotenkin toispuoleisesti liikaa.

Voit sitten sanoa, että joo tämä on meidän lasten leipoma...


DOMINOKEKSIKAKKU halkaisija 20 cm

taikina
110 g huoneenlämpöistä voita

5 dl sokeria

2 munaa

1 tl vaniljauutetta

3, 5 dl vehnäjauhoa

3,5 dl tummaa kaakaojauhetta

½ tl suolaa

täyte

2 dl vispikermaa

200 g vaniljatuorejuusto

1 dl tomusokeria

1 tl vaniljauutetta

(koristelu 100 g tummaa suklaata)

Tarvikkeet:

2 x 20 cm irtopohjavuoka

Kuumenna uuni 180 C.

Vaahdota voi ja sokeri yleiskoneella tai vatkaimella. Lisää munat yksi kerrallaan, välillä hyvin vatkaten. Lisää vanilja. sekoita kuivat aineet ja siivilöi ja sekoita taikinaan.

Vuoraa irtopohjavuokien pohjat leivinpaperilla ja voitele reunat. Jaa taikina vuokiin ja paista 15-20 min. Anna jäähtyä kunnolla ennen irrotusta.

Vaahdota vispikerma jämäkäksi ja lisää mukaan tuorejuusto, tomusokeri ja maun vaatiessa vanilja. 

Laita toinen pohja tarjoilulautaselle ja levitä täyte sen päälle. Nosta toinen pohja kanneksi.

(Kuumenna suklaa vesihauteessa ja pursota pyöreäaukkoisella tyllalla pintakuviota dominokeksin mallin mukaan.Tai koristele teksti mukaan taikinalla ennen paistoa, tai anna olla luonnontilassa)

Ai niin, kakussa on yksi vähän huono puoli. Koska se on puoliksi keksi, voi leikkuu tuottaa ongelmia. Paras apuväline on pieni sahalaitainen tomaattiveitsi, jolla ikään kuin sahaa palan kakusta ilman, että painaa niin lujaa, että täyte pursuaa välistä. Pohja puoli leikkauttuukin jos sitten paremmin, kun se ottaa täytteestä vähän kosteutta.

Että ei täydellinen tämäkään. Maku kuitenkin huippu!


kertakaikkisen mahtavia nämä kännykkäräpsyt, anteeksi...







sunnuntai 7. marraskuuta 2021

MAKEA PIZZAKAKKU VITSIKKÄÄLLE ISÄLLE

 



Sehän on isänpäivä viikon päästä ja sillä livulla kävin kuumentamassa vähän uuneja tuolla Kyläkaupan näytöskeittiössä.

Pizzakakku on hauskan näköinen ja pizzalaatikosta tarjottuna hyvinkin vitsikäs vaihtoehto isänpäivän kakuksi. Juuri sellainen, jonka leipomisesta voivat lapset ottaa kopin, enemmän tai vähemmän avusteisesti. Tämän kakun kohdalla voit vaikka skipata pohjan teon kokonaan ja osta valmiin matalan torttupohjan, makuelämys ei siitä ota nokkiinsa.

Pizza kyllä viehättää lapsia ja lapsenmielisiä, joten ei oo pöliä vaihtoehto lasten synttäreillekään.

Tässä mun pizzassa on täytteenä pepperoni, oliivi ja vihreä paprika.



PIZZAKAKKU

Pohja
3 kananmunaa
1 dl sokeria
½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
½ tl leivinjauhetta

Koristelu
250 g mansikkamarmeladia
100 g valkosuklaata
vihreitä marmeladikarkkeja
4 mansikkaremmiä
mustia karkkeja oliiveiksi

Kreemikuorrutus
125 g huoneenlämpöistä voita
3,5 dl tomusokeria
½ tl vaniljauutetta
Geeliväri, keltainen ja ruskea
 
Laita kuuni kuumenemaan 175 C. Ota 28cm irtopohjavuoka. Vuoraa pohja leivinpaperilla ja voitele reunat.

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti taikinaan. Kaada vuokaan ja paista uunissa 175 asteessa n. 15 min tai kunnes kakkupohja on kypsä. 
Irrota vuuasta hiukan jäähtyneenä.

Valmista voikreemi. Vaahdota voi, vatkaamalla (koneella) n. 8-10 min. Lisää sokeri erissä välillä hyvin vatkaten ja lopuksi vaniljauute. Värjää pizzapohjan väriseksi käyttämällä keltaista ja ruskeaa elintarvikeväriä(muutama tippa!).

Anna pohjan jäähtyä ja nosta se sitten pizzalautaselle/tarjoilualustalle/ pizzalaatikkoon. Levitä kuorrute pintaan ja reunoille.

Pizzakastike: Levitä mansikkamarmelaadi/hillo pizzan päälle, jätä 1 cm vara reunoille.

Juusto: Ota vihanneskuorijalla runsaasti valkosuklaasta lastuja marmeladin päälle.

Täytteet: Leikkaa mansikkaremmistä ympyröitä pepperoniksi, leikkaa vihreästä marmeladikarkista vihreän paprikan paloja ja ripottele oliiveita mallaavat karkit pinnalle.

torstai 6. toukokuuta 2021

VADELMA-PISTAASIPAVLOVA ON IHANA JUHLAHERKKU


Kaupallinen yhteistyö Oatlyn kanssa.

Kevään leivontaetappi on on ohitettu, siis se, kun saa hyvästellä munkinpaiston ja rasvankäryn munkintuoksun hetkeksi ja suunnata ajatukset kevään ja kesän juhlakauteen. Ja sehän on varsinainen kakkusesonki, jos mikä. Ei juhlaa ilman kakkua, vai olenko väärässä? 

Kun oikein kakuttaa, kakkuja voi tehdä kokonaisen puhvetin erilaisia, mutta yksikin kakku piisaa jälkiruuaksi kesäkutsuille.

Juhlat vietetään tänä vuonna kenties vielä pienimuotoisesti, mutta pienemmänkin porukan juhlat ovat tärkeät juhlan kohteelle. Ehkä jopa vielä lämminhenkisemmät ja intiimimmät. Isojen juhlien ongelma on nimittäin se, että ensin sankari on vastaanottamassa vieraita ja tarjoilujen jälkeen alkaa yhtä pitkä rupeama toisinpäin, aina joku lähdössä.



Maailma muuttuu pienin askelin ja tämä koronavuosi on muuttanut sitä ehkä enemmän kuin itse tästä aitiopaikalta edes kykenemme näkemään.
Edessä on uusi normaali, se on varmaa.

Asiat muuttuvat myös kotikeittiössä. Tälläinen sekasyöjä huomaa miettivänsä ja punnitsevansa yhä useammin valintojaan ja niiden kestävyyttä. Kun katsoo noita omia lapsiaan ja tajuaa, että maapallo on meillä vain lainassa lapsiltamme (en muista missä kuulin tämän ajatuksen, mutta sen ytimekäs sanoma pysäytti), on se paras motivaatio muutokselle. Ne mun teot on pieniä, mutta mielestäni tärkeitä; kierrätän, pärjäämme yhdellä autolla, syödään enemmän kasvisperäistä ruokaa.

Mutta parasta tässä ajassa on se, ettei näitä tarvitse miettiä eikä selitellä sen kummemmin, toteuttaminen alkaa olla ihan jokapäiväistä ja helppoa, meidän lapsillemme nämä asiat eivät enää tule herättämään minkäänlaista ihmetystä.

Mutta siis kakkuahan mun piti.

Pavlova on mun kaikkien aikojen suosikkikakku, eikä sellaista tilaisuutta, ettei pavlova herätä ihastuksen huokailuja sitä nauttineissa. Se on ihanan makuinen, helppo tehdä ja nopea koristella, pavlovan pohjat voi tehdä jo hyvissä ajoin. Eikä sen ääreltä tarvitse pyörtää vegaaninkaan kun marenkipohja tehdään aquafabasta. Jos  et tiedä mistä puhun, niin tämä ei ole sen erikoisempaa kuin kikherneiden lientä säilykepurkista. Mahtavaa marenkia tulee. 

Herkullisen päällisen pavlovaan saa aikaan Oatlyn kaurapohjaisilla tuotteilla, tuo niitten iMat Visp vispautuu tosi kestäväksi ja runsaaksi vaahdoksi. Sekoitin mukaan hiukan iMat Fraiche'a, tykkään sellaisesta pienestä happamuudesta, mitä se tuo makuun. Kauragurttikin voisi sopia, mutta sitä en nyt tällä kertaa testannut.



VADELMA-PISTAASIPAVLOVA

10:lle
pohja
2 dl kikhernelientä (ihan tavallisesta kikhernesäilyketölkistä tai pahvitetrasta)
2 dl sokeria
1/2 tl ksantaania
1 rkl maissijauhoja
1 rkl sitruunamehua
25 g pistaasipähkinöitä rouhittuna

pinnalle
2,5 dl Oatlyn iMat Visp'iä
1/2 dl sokeria
1 tl vanilja-aromia
2 rkl sitruunamehua
250 g tuoreita vadelmia
25 pistaasipähkinöitä rouhittuna
muutama pala vegaania valkosuklaata
sitruunamelissaa ja tomusokeria

Vatkaa kikherneliemi ja sokeri (säästä 1 rkl sokeria) kestäväksi marengiksi, mielellään sähkövatkaimella tai yleiskoneessa. Tähän kuluu aikaa n. 10 min, mutta sitten saatkin vaahdon, joka ei kulhosta tipu vaikka käännät sen ylösalaisin. Sekoita säästämääsi 1 rkl sokeria, ksantaani ja maissijauho keskenään ja sekoita nämä marenkiin. Ksantaani auttaa kestävän marengin muodostamisessa. Sekoita mukaan sitruunamehu ja pistaasirouhe. Pähkinät voi myös jättää pois.

Voitele leivinpaperi tilkalla öljyä ja levitä marenki lusikalla haluamasi kokoiseksi  paksuksi levyksi. Marenkia on melko reilusti, voit pursottaa toiselle pellille pikkumarenkeja tai tehdä toisen, pienemmän pohjan. Kikhernepurkissani oli kuitenkin juuri tuo 2 dl lientä niin käytin kaiken.
Paista kiertoilmauunissa, 120 asteessa 2 h, sammuta sitten uuni, laita jotain uuninluukun väliin, että se pysyy raollaan ja anna kuivua jälkilämmössä, vaikka yön yli.

Irrota jäähtynyt pohja varovasti leivinpaperista.

Vatkaa iMat Visp vaahdoksi, lisää iMat Fraiche ja mausta sokerilla, vanilja-aromilla ja sitruunamehulla.

Levitä täyte pohjalle (tästäkin jää hiukan yli, voit käyttää sitä toisen pohjan pinnalla tai tehdä pikkumarengista ja hedelmistä lasiin jälkkäreitä). Ripottele pinnalle vadelmat, pistaasirouhe ja sitruunamelissan lehtiä. Sulata valkosuklaa pursotinpussissa ja tee sillä ohuita nauhoja kakun pintaan. Lopuksi vielä siivilöit pintaan hiukan tomusokeria.


Sen lisäksi, että tämä on herkullista ja helppotekoista, saa tämän tarjoaminen vieraille mut tuntemaan itseni pikkuriikkisen tiedostavammaksi ja trendikkäämmäksi. Nämäkään asiat eivät ole silti mustavalkoisia. Meidän perheessä syödään vielä suureksi osin eläinkunnan tuotteita, muttei läheskään niin paljon kuin 10 vuotta sitten. 

Pieniä askeleita, pieniä askeleita... tästä voisi tulla uusi normaali!

Klikkaa Oatly- resepteihin.










maanantai 2. huhtikuuta 2018

PIKKU MERENNEITOKAKKU


Maitotyttö on innostunut merenneitoilusta. On kuulkaa merenneitokurssilta diplomi ja kaikki. Melko suloinen harrastus.

Koska merimiesiskä ja lähes joka viikonloppuiset pikaluistelukisat, löydettiin vasta reilut 2 kuukautta 7-vuotissyntymäpäivän jälkeen yhteinen aika 1. pääsiäispäivänä sukulais- ja kummisynttäreille. Onneksi edes kaverisynttärit ehdittiin pitää lähes aikataulussa ystävänpäivän aikoihin. Niille sain aika tarkat ohjeet väreistä lähtien toteutettavasta LPS- kakusta. Huokaisin helpotuksesta kun keskellä arkiviikkoa vietettävien synttäreiden kunniaksi sain luvan vetää edes valmiit, muoviset hahmot kermavaahdon päälle.


Kun oli kaikkea muutakin pääsiästekemistä, pääsin  eilisten synttäreiden osalta välttiin kakkugooglailuista synttärisankarin kera ja pääsin totaalisesti yllättämään merenneitokakulla. 


Kakusta tuli iloa ja toimintaa pursuava, värikäs, leikkisä ja räiskyvän kaunis kuin Maitotyttö konsanaan itse. Sellainen suorastaan hengästyttävä. Ja vaikka olenkin itse sitä mieltä, noin yleisesti ottaen, että kaksi ruohosipulia vinoittain voileipäkakun päällä on kauniimpi koristelu kuin paketillinen kinkun- ja meetwurstinsiivuja vieri viereen taiteltuna ja vihanneksilla höystettynä, niin silti omaan silmään tässä kakussa oli jotenkin suloinen runsaus.


Eihän kaikki mennyt silti kuin strömsössä, mutta koska itte olin tyytyväinen ulkonäköön ja äitini kehui makua, niin tuloshan oli mitä mainioin.

Maanantaina googlailin merenneitomuotteja ja löysin 2 sinpukkamuottia ja sen tärkeimmän eli pyrstön juhlakauppa.com:ista, joka oli itselle uusi tuttavuus. Ja paketti oli kotona jo seuraavana päivänä, en ollut varma ehtiikö tulla edes pääsiäiseksi. Olisin kyllä halunnut astetta isomman pyrstön, mutta laitoin sitten enemmän noita pieniä. Tuo olisi sopiva koko myös muffinsseihin.


MERENNEITOKAKKU -suuntaviivat

Pohja 5 munan taktiikalla, eli mittaa lasiin viisi kananmunaa, ja toiseen yhtä paljon sokeria ja vaahdota ne valkoiseksi vaahdoksi. Lisäsin sitten yhtä paljon jauhoja, joista noin 1/2 dl korvasin tummalla kaakaojauheella ja 1 tl leivinjauhetta (ei pakollinen).
175 asteessa kypsäksi.

No, en tiedä mitä tapahtui, Mitä tapahtui? mutta tällä kertaa pitkästä aikaa pohja lässähti. Siis oikein kunnon montulle meni, ihan soppalautaseksi. Ei ollut aikaa eikä varsinkaan energiaa toisintoon, joten leikkasin kakun kolmen osan sijasta vain kahteen ja hiukan leikkasin korkeita reunoja pois sivuilta.

Kostutin kakun laktoosittomalla maitokaakaolla ja kokosin saman rengasvuoan sisälle, jossa sen olin paistanut, ilman pohjaa tietenkin.

Täyte kaakaopohjan kaveriksi tehdään herkullisemmillaan mustaherukasta. Mulla oli ehkä 5 dl pakastettuja herukoita ja kiehautin ne äkkiä n. 1,5 dl kanssa sokeria ja soseutin bamixilla. Sitten vaahdotin n. 5 dl vispikermaa, laitoin 5 liivatetta kylmään veteen pehmeämään.  Sekoitin mustaherukkasoseen ja kermavaahdon, tarkistin maistamalla, että makeutta on tarpeeksi, taisin vähän lisätä sokeria. 5 min kuluttua puristin liivatteet kuivaksi  ja sekoitin huolella tilkkaan kuumennetua herukkamehua. Sulanut liivateliemi ohuena nauhana herukkatäytteeseen ja hyvin sekoitus. Levitin oikein paksun täytteen pohjalevyn päälle ja sitten toisen kakkulevyn päälle, kostutus ja ulos pakkaseen peiteltynä.


Marenki ja koristeet

Kakun  pintaan tein marenki-voikreemin Kakkumonsterin ohjeella. Se onnistui tällä kertaa erinomaisesti, tein italialaisen marengin joka vaatii lämpömittarin ja 121 asteen mittaamiseen, mutta muuta vaikeaa siinä ei olekaan(eikä tuokaan ole vaikeaa). Jaoin kreemin  kolmeen osaan ja värjäsin sinisen ja vihreän sävyihin. 

Kylmän kakun pintaan levitetään ensin tiukka "murustopperi", eli kauttaltaan marenki lastalla siloittaen ja sitten hetkeksi taas kylmään. Pursotuksia varten minulla oli isot tähtityllat ja niillä kiersin reunoihin tuollaiseen aaltoefektiin.


Edellisenä iltana olin tuunaillut sitten simpukoita ja pyrstöjä, muoteilla ja ilman. Simpukoiden tekoon ilman muotteja löytyy You Tube -videoita, joista tsekkasin pari. Sekoittelin erivärisiä sokerimassoja ja marsipaaneja, jotta sain esim. pyrstöistä elävän näköisiä. Asettelin pyrstöjä kuivumaan eri asentoihin. Aamulla sitten tupsuttelin niihin elintarvikeglitterivärejä ja ruskealla elintarvikekynällä maalailin simpukoihin varjostuksia. Pyrstöt eivät vielä olleet täysin kuivia. laitoin niiden sisään hammastikun, että sain ne tökättyä kakkuun seisomaan (tämä kannattaa siis tehdä ennen niiden kuivumista, mutta jouduin vielä tukemaan nuo kolme pyrstöä kakun päällä hammastikuin, jossain kuvakulmassa ne saattavat näkyä.


Ihanin vaihe oli tietysti koristeiden levittely. Mulla oli sinivihreää nonparellia, joka natsas hyvin marenkiin ja pikkusen laitoin sinne tänne myös pinkkisävyä elävöitykseksi. Tuo kultarae, sopii merenpohjaan hyvin ja heittelin sitten vielä kultahelmiäkin. Kakku olis ihan hieno ollut vain pursotukset reunoillaan, mutta koska meritähtiä ja simpukoita oli jonkin verran, niin päällystin niillä reunatkin. Eikä sekään hömpömpältä näyttänyt!


Meitä oli 11 aikuista ja 8 lasta ja kakku riitti hyvin tuolle määrälle, jälkkäripöydässä tarjosin vain kakkua, kaupan keksejä ja poppareita. Ensin söimme parsaa, munia ja pekonia sekä mozzarellasalaattia paistetuilla herkkusienillä ja uunitomaateilla ja oliiveilla. Pääruoaksi yksinkertaiset hirvilihapullat tomaattikastikkeessa pastan kanssa.


Oli mukava nähdä kummiperhe, (terveisiä Pia- ja Riina- kummit, jotka eivät päässeet tällä kertaa) ja perhettä molemmin puolin sukua. Sukusynttärit on parhaita.

Eniten, eniten oli ihana nähdä Maityttö 7 v:een jo ihan liian vanha, yhyy ilo ja ylpeys kakusta. 
Mun merenneitoni, rakas.






keskiviikko 25. toukokuuta 2016

KAKKUKIERTUE: Kakut kesän juhliin


Kevät ja kesä on kakkujen kulta-aikaa. Pari blogiystävääni keksi tehdä koontilistat parhaista kakuistaan ja siitäkös me muutkin innostuimme. Useampi blogi saattaa nyt siis tarjota omia ja lainattuja, mutta ainakin kerran testattuja kakkujaan ja linkitämme toisiamme vielä ristiin rastiin, jospa se inspiroisi sinua, kakkua kaipaava lukija.

Kakkujani katsastaessa huomasin, että minulla on hirveä liuta täytekakkuja, joista lähinnä saa koristeluideoita, ne kannattaa tsekata erikseen täytekakut/koristeet tagin alta. Varsinaisia kakkuja ei sitten muuten mahdottomasti ollutkaan. Enemmän tunnun olevan makeitten piiraiden leipoja. Mutta tässä valintani.


Koristelulinjalla mennään  tällä kertaa pääsiäisen hengessä, mutta kuvitteleppa kakun päälle raemunien sijaan vaikka vaaleansinertäviä orvokkeja... Pienten juhlien kakkuerikoisuus


Kakku on mielestäni kauneimpia koskaan valmistamiani, kiitos tuon upean marenkikuorrutuksen, jota voi siis soveltaa muihinkin kakkuihin. Maultaan tämä kakku oli ehkä pikkasen makian puolella, siksi yksi pala riittänee.



Mun syntinen rommilla terästetty luomus, jonka eräs anonyymi lukija kertoi aiheuttaneen lähes kolmiodraaman, jossakin suomalaisessa naapurustossa, kun naapurin mies tykkäsi niin kovasti tästä kakusta (naapurin emännän leipomana tietenkin...) Ei kai minua voi pitää vastuullisena?


Pirkan nerokas, hyväksi havaittu muunnos mutakakusta (tavallisen mutakakun, kladdkakan ohje ilman suklaata myös blogissani, HELPPO JA NOPEA.)


Tämä ei näytä hääviltä tässä pikakuvassa, mutta on aivan jumalainen kakku tarjottavaksi marjojen kanssa isommissakin juhlissa. Ei täyttämisiä, you know!


Juustokakkuvariaatioille ei loppua näy. Tämä on ehkä vanhin reseptini ja yhä käytössä. Kertoo jotakin.


 Makiaa ja banaania ja makiaa banaania. Nam!

2

 Pieniin juhliin, laiskalle ja kädettömälle emännälle mökkiolosuhteisiin valmispohjista rakennettu herkku. Tästä ei ole vielä koskaan jäänyt muruakaan jäljelle. Mansikoiden kulta-aikaan!



 Tajusin juuri, että mulla ei ole ainuttakaan suuren pavlovan ohjetta, vaikka olen siitä tehnyt viime vuodet jos jonkinlaista versiota, hedelmillä tai marjoilla, jopa salmiakilla. Se on niin helppo ja näyttävä, gluteeniton, pohjat voi paistaa etukäteen, eikä murtumat sun muut kauneusvirheet haittaa. Ihan ihan paras isoompaankin juhlaan!



Toki sanansa on sanottava myös perinteisen suomalaisen, miellyttävän kosteaksi kostutetun täytekakun kunniaksi. Yksi perinteinen kuorrutus on kinuski, Kesällä kyllä saa vapaasti villiintyä marjoista. Ja koristelussa saa näkyä luonto ja käden (puutteellisempikin) taito.


Ja monasti, kun kakkukahvit on nautittu, voi isoa ja pientä juhlijaa alkaa vähän hulinapäivä sopivasti väsyttää. Silloin saattaa tulla jopa känkkäränkkä kylään. Mutta sehän ei ole kakkujen syy.

Maitotyttö pikkuserkun rippijuhlissa 2,5v. Suloinen. Ja äkäinen.

MEANWHILE IN LONGFIELD1 -blogin Huli on luvannut kerätä kakkupostauslinkit kakkupostaukseensa.

Siellä löytyvät jo ainakin
TASTY TRAVELISSIMO
HANNAN SOPPA

IHANIA, OMANNÄKÖISIÄ JUHLIA!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

VIIKINKIRAKKAUTTA (ja viikinkihääkakku)


Olipa kerran rakastuneet. Ja ovat toki edelleen, koska vasta menivät naimisiin. Ja koska rakkautta ja onnellisia tarinoita ei koskaan ole liikaa, haluan jakaa tarinan teidän kanssanne.

Arin kosinnasta löytyy superhellyttävät kuvat viime kesänä Himoksella Linkin Parkin  konsertista. Pariskunta ei tiennyt tulevansa kuvatuksi ja salaa otettu kuvasarja päätyi Soundtrooper Magazineen (kuviin tästä, mulla tulee tippa linssiin kun katson niitä; kaksi ihmistä väenpaljouden keskellä ja silti heitä on tuossa hetkessä vain he kaksi), jossa kuvan rakastuneita kuulutettiin, juttua pyydettiin jakamaan, jotta kuvien pariskunta löytyisi. Some- maailma näytti voimansa vain vuorokaudessa ja Ari ja Satu saivat kutsun palata viikonlopuksi hifistelemään Himokselle.

Mitenkäs minä tähän juttuun liityn? No, Ari on yksi Urho 11v:n pikaluisteluvalmentajista.  Pariskunta päätti pitää intiimit, omannäköisensä häät ja päätyi molempia kiehtovaan viikinkiteemaan. Häät olivat ihanasti mietitty, ruoka (rosvopaisti ja uuniperuna) tarjoiltiin päreiltä, iso osa vieraistakin oli teeman mukaisesti pukeutunut. Häistä on ihania  ulkona jätkänkynttilöiden loimussa otettuja kuvia vieraista ja  siitä kun sulhanen talutti turkiksiin kääriytyneen morsiamen islannihevosen selässä paikalle.

Minä sain kunnian osallistua pitoihin hääkakun tekemällä. Pariskunnalla oli vahvasti teema mietittynä, ensimmäinen malli oli upea kerroskakku, jossa miekka seisoi pystyssä. Tajusin heti, etteivät taitoni riitä ja ehdotin miekan mallista jättikakkua, jossa ruusuköynnös kiertyy terän ympärille.


Ison  vaaleen viikinkipäällikön sylissä kakkukin näyttää pieneltä

Tilasin sulhaselta aluslaudan. Pohjassa käytin suklaisia vetopohjia, väliin vatkattua kermaa ja pariskunnan keräämistä luonnonvadelmista keittämäni hillo. Kakun kostutin laktoosittomalla maitokaakaojuomalla, se oli mielestäni hyvä keksintö. Hain tarvikkeet loppuviikosta, täytin vetopohjat 3 väliä, 4 pohjaa korkeuteen perjantai-iltana ja jätin kosteutumaan ulos. Lauantai-aamulla (ei yhtään ennemmin sitten) alkoi vision toteutus. Sommittelin yksinkertaiset kaavat kakusta laudalle ja leikkasin kakun niiden mukaan.



Valmiit kakkupalat laudalla kuorrutin voikreemillä (voita ja tomusokeria) sileäksi. 

Kuvien ottaminen jäi taas. Juuri ja juuri sain kakun klo 15 valmiiksi. Tässä kuvassa ihanasti autenttiset making-of - sotkut. Vähän rajasin pahimpia pois tuolta kädensijan yläpuolelta....

Seuraavaksi jännittävä kaulintaosuus. Yhtäjaksoinen teräosuus oli aika haastava, mutta nuavvaan, sekin tehtiin. Koko kakulla oli pituutta 1,5 metriä. Eihän tämä mikään autenttinen look alike viikinkimiekka ole, mutta oma näkemys teemaan sopivasta jättimiekasta. Huomatkaa punottu kädensija ja hopeamaalilla maalatut koristeet. SF ei viittaa Suomi-Filmiin, vaan löytyvät riimuaakkosista, siis S ja A. Veriuraakin yritin painella terän keskelle.



Aivan superavun sain Urho11v:n toiselta valmentajalta Anssilta, joka tarjoutui askartelemaan ruusut kakkuun. Kiitos Anssi, noutaja olis tullut jos olisin vielä niitä viime tingassa itse väsäillyt (koska tunnetusti aikataulussani löytyy ainoastaan viime tipan hetkiä...). Tämäkin todistanee, että pikaluistelu on herkkä laji, jos miettii näitä  meidän hyvinkin herkkiä ja romanttisia valmentajia! (vrt Arin yltiöromanttinen kosinta ja Anssin harrastus ruusujen väkertäjänä). Onneksi Etelä-Pohjanmaalla on myös naisia joissa jyllää vanha kunnon roo-roo...Anssi-rukkakin joutui tekemään ruusut uudestaan vielä perjantaina kun ensimmäinen erä oli mielestäni väärän värisiä. (Toivottavasti arvostit, Satu...).



Että sellainen kakku tuli tehtyä. Vierailta tuli palautetta, että kakku oli paitsi yllättävän näköinen, myös herkullisen makuinen ja sopivan kostunut. Maku taitaa mennä kyllä luonnonvadelmien piikkiin!

Kaikkea sitä nyt on siis tullut kokeiltua, hääkakun tekokin. Älkää nyt alkako kovin tilauksia lähettää, kyllä minun rutiinilla nämä on niin hidastekoisia ja ulkonäössäkin täytyy varautua tiettyyn käsityöläisleimaan. Noin niinkun nätisti sanottuna.

Summa summarum, kuitenkin, Komiahan tästä tuli. Enkä eres yrittäny tavallista!

Onnea, rakkautta, tahtoa ja pitkää ikää avioliitollenne, onnelliset!