About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Hyvää pataa


...siis Karjalanpataa. Miten voi pelkästä lihasta, sipulista, vedestä ja suolasta ja pippurista tulla näin näin hyvää?

Minä tavallinen perheenäiti kun menen tavalliseen markettiin tavalliselle (pakatun lihan)lihatiskille ja löydän ihan tavallisen tarjouksen, karjalanpaistilihat 700g/ 3.99, niin tavallisesti se lähtee kotia mukanani. On siitä muutakin tullut tuunailtua, mutta kyllä vaan on kuoriperunoiden kanssa niin hyvää, tämä tavallinen karjalanpaisti (possua ja nautaa). Joskus vois kokeilla luksusversiota lampaallakin terästettynä.

Löysin kirpputorilta -joiden vakioasiakas en ole, olen vähän vissiin kummallinen kun en piittaa niitä koluta- käyttämattömän pikkuruisen Hackmannin valurautaisen Fonduekaluston 15 eurolla ja ostin sen heti. En fonduetä varten, mulla on lihafondueseen teräspata, mutta tästä irtoaa se haarukkareunus, näin sain uskomattoman suloisen pikkupadan. Eikä tarvinnut edes uudistaa ja punailla, kuten Riikka tässä taannoin ansiokkaasti teki (teki muhun lähtemättömän vaikutuksen).
Pataan sopii hienosti juuri tuo 700g. Mun normipatani oliskin sille aivan liian suuri.


Karjalanpaisti

700g karjalanpaistilihoja (possua ja nautaa)
2 sipulia
 vettä
11/2 tl suolaa
8 maustepippuria
vettä niin että lihat juuri ja juuri peittyy

Pistä pataan lihat, kuoritut ja lohkotut sipulit ja mausteet. Rasvaisimmat lihapalat kannattaa laittaa päälle. Kaada vettä niin, että niukin naukin lihat peittyy. Uuniin 175 astetta ilman kantta 3-4 tuntia. Palojen kuuluu vähän ruskistua lopussa. Sitten on kypsää kun liha hajoaa haarukalla painaessa ja liemi on kirkasta, sitä ei kyllä enää paljoa olekaan tässä vaiheessa.

Kuoriperunat, puolukkahilloa...oi nam!

Näissä tunnelmissa myös viimeisin Keittiöhöyryjä- päivitykseni. Käykääs katsomassa!


19 kommenttia:

  1. Valurauta on kyllä mun heikko kohta. (Ja ilmeisesti myös yhen meidän keittiön kaapin, sillä kaapin hylly epäilemättä murtuu hetkenä minä hyvänsä kaiken sille ahdetun raudan painosta...) Aika monen pannun lisäksi meillä on neljä pataa, joista yks on kyllä ihan mini. Sarpanevapadat ovat aika kätsän kokosia sellasille peruskoon safkoille. Niitäkin meillä on kaks, toinen sisältä emaloituna ja toinen rautasena.

    Karjalanpaistia on pitänyt tehdä iät ja ajat, mutta vähän jänskättää, onnistuisinko tekemään yhtä hyvää kuin karjalaistaustainen mummini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin sanoa, että ei voi epäonnistua, mutta tarkemmin ajatellen, jossakin on joskus tarjottu narskuvia lihanpaloja runsaassa heraisessa vesiliemessä...
      mutta nuan niinkun ylipäätään, ei voi epäonnistua!

      Mä muuten unohdin porkkanat kyytistä!

      Poista
  2. PS. Olipas muutes hyvät höyryt! (En tohdi sinne kommentoida.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olistkin ollut melko velho,jos sen olisit tehny, käsittääkseni sinne ei voi kommentoida ;D
      Mutta kiitos kun kerroit täällä, että kävit lukemassa, yhtään kun en tiedä lukeeko niitä kukaan.

      Poista
  3. Kiitos tuosta linkistä Riikan patojen ja pannujen kunnostukseen, olen etsinyt tuota postausta jo pitkään, kun en muistanut kenen blogissa se oli ja milloin! Olen hankkinut muutamia vanhoja pannuja ja pitäisi ne kunnostaa :)
    Pataruoat ovat kyllä ihania, kun tosiaan vaan malttaa hauduttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä jos pystyin auttamaan! Mä tosiaan olin postauksesta niin hurmioitunut, että todellakin muistin missä se on. Oon kyllä useammalle ihmiselle sitä näyttänyt jo ennenkin, kun on tullu puhe valuraudasta.

      Poista
  4. No niinhän se Mielensäpahoittajakin totesi, että karjalanpaisti on ainoa oikia juhlaruoka.

    Ja loistokas kirpparilöytö, sulla on selvästi taipumusta kirpparointiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahah! olen siis "monilahjakas!...pakko yrittää nyt pitää tuo kirpparilahjakkuus vakan alla, se tästä vielä puuttuis, että kiertelisin tuntikaupalla kirppareita ja raahaisin kotini entisestään täysiin kaappeihin lisää tavaraa ja varsinkin "materiaaleja" tuleviin projekteihin.

      ...ja sitte tietenkin kirppariblogi....;)

      Poista
  5. Kummasti alkaa nää suomalaiset perinneruoat houkuttelemaan vähitellen. Mulla on viikonlopun to do -listalla karjalanpiirakat, joten vois varmaan tehdä ihan teemamenun eli karjalanpataa pääruoaksi :) Mämmiä jälkkäriksi!?! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, viikonlopun menu selvillä! Paitsi että orota nyt sen mämmin kans pääsiäiseen...

      Piirakkapostausta odotellen...

      Poista
  6. Meiltä löytyy kans toi sama pata vaan enpä oo tajunnu sitä pataruuan tekoon käyttää. Hyvä, että joku opastaa tässäkin asiassa :).

    Karjalanpaisti on kyllä hyvä ja helppo ruoka. Mä oon tehny myös vähän tuunattua versiota, joka taitaa löytyä blogista nimellä Kreikassa lomaillut karjalanpaisti tjsp.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sitä on niinkun liian lähellä hoksatakseen!

      Juu, just tälläinen tuunailukin onnistuu, vaikka itse tämä perusversiokin on kunkku. Yritin etsiä sun blogista, mutta sieltä löytyi vaan muuta mielenkiintoista (alakoululaisen äidille...)
      Soppaa ja Silmukoita-Marjan blogista löytyi kyseisellä nimellä? Tarkoititko sitä, vai oonko aivan sekaisin?

      Poista
    2. Heh heh, autoin ystävääni opiskeluhommiin liittyvän kirja-arvioinnin blogimuodossa tehtävän raportoinnin kanssa ja olin näemmä unohtanut logata itteni ulos. Marja siis kommentoi ja on sekaisin :)

      Poista
  7. Minä olen maailman laiskin kirpparikävijä ja jos menen sinne, en löydä sieltä mitään. Pitihän se arvata, että lakeuksien Hannu Hanhi menee kerran ja poimii aarteet ;-)

    Meillä on kaikista eniten hauduteltu karjalanpaistia nyt jo edesmenneelle koiralle. Miten niin hyvissä ruuissa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonskuliini, itse asiassa mä oon naimisissa sen kanssa! (H.H)Ihan yleisesti tunnustettu juttu.

      Ja kaikella kunnioituksella, tuohon koiranruokinta-asiaan sanon vaan, että "Vai niin."

      :)

      Poista
  8. Minulla on ihan uutena ostettu vastaava fondue-setti (klassikkotarina: menin ostamaan kenkiä joita tarvitsin, ja tulin fondue-padan kanssa ilman uusia kenkiä kaupasta). Fondueta on tehty kai kerran, mutta pata on kovassa käytössä. Ja kätevä myös juhlissa, joissa isossa padassa on lihapata ja pienessä padassa kasvispata kasvissyöjille (toistaiseksi ainakin aina ollut noin päin).

    Karjalanpaisti on ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kuule tuli heti erinomainen vinkkis siis tälle padalle, kiitos. Koska patahan on myös kaunis tarjoiluastianakin pöydässä. Ja tästä sun vinkistä heti tajusin, että esim. isoon tulista pataa aikuisille, lasten versio pikkupataan jne...

      Poista
  9. Ai että teit sitten tämmöstä. Ku mun piti tehdä karjalanpaistia elämäni ensimmäisen kerran ja suunnittelin sen jo tuohon samaiseen fonduepataan!
    Ja mun karjalataustainen työkaverini sanoi, että se kuuluu tehdä just nuon niinku teit, ei mitään porkkanoita. Vaikka mä taidan niitä porkkanoita silti laittaa.

    VastaaPoista
  10. Mäkin olen tunkenut Annan tavoin porkkanoitakin pataan, mutta kokeilen ensi kerralla ilman. Kyllä rupesi heti tekemään mieli hyvää lihapataa, kun luin tämän.

    VastaaPoista