About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pavut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pavut. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. tammikuuta 2023

KÄYTÄTKÖ PAPUJA JA LINSSEJÄ?

 

Syytä olisi! Ravintosisältö- ja suositukset, edullisuus, ekologisuus ja varsinkin HERKULLISUUS...


Torstain ruoka-aukeamalla tänään mun juttua aiheesta ja ihanat reseptit.  (Reseptit löytyvät Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi.) Vai miltä kuulostaa Marokkolainen harirakeitto?


Harira

Tai tuhti Neljän pavun chili?




Bruschetat valkopaputahnalla on aivan huippu, nopea ja yllättävä kaikessa yksinkertaisessa ihanuudessaan.


Myös pavut, feta ja yrtit(paljon korianteria) ovat upea yhdistelmä, kivaa twistiä kun tarjoilet salaatin tortillakupeista.


Extra-juttuna paneudutaan, vielä vuoden 2022 googlatuimpiin resepteihin, USAssa ja maailmalla. Jenkkilistan kärjessä komeilee Sugo, tuo perinteinen italialainen tomaattikastike. Itseasiassa TOP10 listan myös päättää aika lailla sama resepti... mutta lue itse.





torstai 28. helmikuuta 2019

PAPUAAA!


Voiskohan tämän papu- ja linssijutun aloittaa lauseella:" Rakastan perunaa"?

Tietysti voi, koska se on totta ja myös sen takia, ettei se sulje pois ihastustani papuihin ja linsseihin. Lähinnä se ehkä peilaa sitä, kuinka paljon enemmän olisi mahdollisuus piristää ruoanlaittoa palkokasveilla, tai oikeasti rakentaa niiden ympärille ihania aterioita ja ruokahetkiä. Palkokasvien syömisen lisääminen on suosituksena myös viimeisimmässä ruokaympyrämallissamme, kuten kaikki tiedämme, ja kyllähän lisääntyvän kasvissyönnin perusta rakentuu tälle edulliselle ja ravintorikkaalle proteiininlähteelle.

Mutta jos unohdetaan kaikki järkisyyt ja puhutaan vaan mausta ja käyttöminaisuuksista, niin meillähän on käsissämme ihan loputon määrä herkkuja!

Tänään Lännen Median tuottama, valmistamani ruokasivusto on taas tarjolla sanomalehdissä. Ehdotin papuja ja linssejä aiheeksi, ajattelen, että se on raaka-aine, jota ei ihan täysin hyödynnetä keittiöissämme ja se on ihan supersääli.

Kaiken kokoiset, makuiset, muotoiset ja väriset pavut ja linssit ovat nimittäin huikea lisä ja inspis ruuanlaittoon. Kasvisruuissa ihan must, mutta ihanaa yhdistettynä myös lihansyöjän aterioihin.

Sanomani siis on: Käyttäkää enemmän papuja! Keittäkää kuivattuja kerralla kunnon satsi, pakastakaa sopivissa annospusseissa tai käyttäkää huippukätsyjä käyttövalmiita säilykepapuja.



Kun tässä taannoin valmistin Liemessä Jennin ohjeella uunifetapastaa, sen hillittömän ihana tuoksu inspiroi mut loihtimaan hellalla valmistettavan nopean kikhernepannun, joka rakentuu samoille yksinkertaisille herkkuaineksille kuin uunifetapastakin. Ja on muuten sitten vartissa pöytään!



Linsseistä keittelin sakean maukkaan muhennoksen  uunissa paahdettujen kukkakaalien kaveriksi tacoihin. Versio on tosi herkullinen ja onnistunut. Just sitä HYVÄÄ RUOKAA, ei mitään kasvisruokaa vaan pelkästään hyvää ruokaa.



Pavut ja linssit kertakaikkiaan rakastavat upota patoihin ja keittoihin. Linssit on ihan upea, nopea pohja mausteiselle keitolle, se antaa vähän pamixilla survaistessa keitolle kuin keitoille ihanan täyteläisen, lähes kermaisen koostumuksen. 



Reseptejä miettiessäni en ehtinyt edes erilaisiin chilipatoihin, niissä pavut ovat tottakai kaiken sydän - sen chilin lisäksi. Mutta yksi keitto mahtui mukaan; Parsakaali, voipapu ja pekoni esittävät siinä pääosaa. Hiukan erilainen, mutta ah niin herkullinen! Siinä on muuten mukana perunaakin. Sekin tykkää pavuista!


Papusalaatista tykkään aina. Varsinkin sellaisesta kirpakkaan etikkaisesta, pavut kaipaa nimittäin hapokkuutta ylleen ja suolaakin, paitsi jos keität kuivia papuja, silloin pavut maustetaan vasta lähes kypsinä, suola nimittäin estää niitä kypsymästä. Mainio kaikkiin buffettarjoiluihin myös!



Viimeisenä papuna tulee sitten kaikki ihanat tahnat ja levitteet ja dipit. Hummus ei oo se ainoa, vaikka uberhyvää onkin. Kokeilkaa ja antakaa bamixin surrata!

Ylläolevat reseptit siis 28.2 maakuntalehdissä, joihin Lännen Media tuottaa sisältöä.

Täältä blogistakin löytyy papuista purtavaa. Tsekkaa esim.
Frijoles refritos
Arroz congri
Härkäpapu-quesadillat
Simppeli tuore härkäpapusalaatti
Feijoada
Sadonkorjuun beluga-salaatti
Chilaquiles
Linssi-juustokeitto
Paprikainen papukeitto
Korianterilla ryyditetty kikherne-fetasalaatti
Kikherne-feta-minttutahna
Hummus kotitekoisesta tahinista
Chana dahl

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

VIHREÄT TOSTADAT




Kaupallinen yhteistyö Apetina

Tostadat olisivat saattaneet olla aika nappivalinta vappuaaton keimeihin. Mutta kas kun en hoksannut. Ei meillä kyllä ollu vappuaaton keimejäkään. Katsottiin lasten ja siskon kanssa elokuva, käytiin saunassa, juotiin limpparia (no kun en muistanut ennen ke-pe työmatkaa panna simaa käymään) pop cornin ja sipsien kanssa ja puhallettiin ilmapalloja. Poistin katosta roikkumasta Maitotytön tammikuisten synttärien rupsahtaneet pallot. Kyllä tuore ilmapallo vain vapun tuopi!

Ai niin ja välillä katseltiin ulos ikkunasta lumipyryä. Olin ihan uupunut kuvauksista, jännityksestä, työmatkasta, flunssasta ja lauantaista, joka vietettiin Duudson Activity Parkissa eli tuttavallisemmin Dapissa, kun ei kotonakaan tarjennut trampalla hyppiä. Oli ihana löhötä.


No vihreät tostadat ovat kumminkin sopivaa illanistujaisruokaa. Maissitortillat paistetaan rapeiksi öljyssä ja päälle keotaan lempparitäytteet juustoinen päivineen. Ihanan rouskahtelevaa ja pikkariikkisen sotkuistakin syötävää. Just sitä mikä on kaikista parasta -paitsi ei sohvalla!

Tällä kertaa mun tostadat olivat kevään vihreät. Resepti löytyy Apetina.com sivuilta.  Fetatyyppinen juusto on just hyvä kaikissa meksikolaisissa, se muistuttaa vähän meksikolaista queso frescoa.

Aina voit laittaa myös täytteet pikkukulhoihin, jokainen rakentakoon sitten omanlaisen ja -värisen tostadan. 



Kaupallisessa yhteistyössä Apetina.com.

lauantai 14. tammikuuta 2017

KUUBALAINEN ARROZ CONGRI


- Mitä siellä Kuubassa oikein syödään? oon udellut Natasiskoltani, joka on pikkutarkkuudessaan mitä mahtavin kokkauskaveri. Me niin täydennetään toisiamme.
- No, papua ja riisiä ja riisiä ja papuja, aina ja pelkästään ja kaiken kanssa.

Yleisimmin tuota mustien papujen ja papujen keitinliemestä tummanpuhuviksi värjäytyneiden riisien sekoitusta sanotaan Congriksi tai arroz congri (arroz on riisi) joskus myös pelkäksi moroksi. Olisin oikeasti halunnut nimetä tämän postauksen Moros y Cristianos eli Maurit ja kristityt, koska se on toinen nimi kuubalaiselle riisi-papu aterialle. Ja miten jännittävä? Nimi juontaa Reconquistasta, n 700 vuoden (710-1492) mittaisesta ajanjaksosta jonka aikana kristityt ajoivat islaminuskoiset maurit Iberian niemimaalta. Mustat pavut ovat vertauskuvallisesti maureja ja valkoinen riisi kuvastaa kristittyjä (kaikenlaisen vertauskuvaksi se ruokakin taipuu...). 

Ruuat ovat siis samantyyppisiä, joskus samojakin, toisaalla taas kerrotaan että congri keitetään yhdessä kun taas moros y cristianos erikseen ja sekoitetaan vasta tarjoiluvaiheessa. Ota ja tiedä sitten.
Congria voi syödä sellaisenaan, salaatin kera ja siitä saa vegaanin annoksen jättämällä pekonin pois, joka ei ole millään lailla pakollinen. Se maistuu oivana lisäkkeenä myös kanan tai possunlihan kanssa. Tärkeitä juttuja on ruuan pohja, tuoksuva kuubalainen sofrito paprikasta (tai miedoista minipaprikan näköisitä värikkäistä pikku chileistä, kuubalainen ruoka ei kuitenkaan ole koskaan tulista), sipulista ja valkosipulista, halutessasi myös pekonista, ja mausteet; oregano, laakerinlehti, kumina ja viinietikka. Tai vino seco, joka on jotain kotipolttoista ilmeisesti, sen voi korvata kuulemma viinietikalla tai jopa punaviinillä. 

Oikeaoppisinta on tietysti liottaa kuivat pavut. Keittää ne ja tätä keitinlientä käytetään sitten myös riisien keitossa. Minä kun olen kova oikomaan, käytin tietysti valmiita papuja. Niitä ei pidä huuhtoman ja valuttaman vaan kaada ne liemineen riisin joukkoon, tuo liemi kun juuri antaa riisille ominaista likaista väriä.


ARROZ CONGRI

2 rkl öljyä
1/2 vihreä paprika pieneksi pilkottuna
1 hopeasipuli pilkottuna
3- 4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
5 siivua pekonia pienistettynä (jätä pois kasvisversiosta, usein tehdään ilman)
1 tl jeeraa
2 tl oreganoa
1 laakerinlehti
2,5 dl valkoista irtonaista riisiä
5 dl vettä
1 pahvitetra mustia papuja
2 rkl punaviinietikkaa
suolaa tarvittava määrä

Kuumenna öljy ja miedolla lämmöllä kuullottele paprikoita ja sipuleita 5 min., lisää sitten silputtu pekoni ja paistele kunnes pekonin rasva sulaa pois. Lisää pannulle riisit, kuullota ja sitten jeera, oregano, laakerinlehti ja vesi. Keittele kannen alla riisejä hiljalleen kypsäksi ja kun ne ovat mekein valmiita lisää pavut purkinliemineen ja viinietikkaa. Jatka hauduttamalla riisi kypsäksi. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa.

Jo sofriton teossa hyvät tuoksut valtaavat keittiön ja tämä yksinkertainen riisi-papuruoka onkin varsinaista kuubalaisten comfort foodia. Yksinkertaisella tavalla kompleksin makuista. Tämä on niitä ruokia, josta perunansyöjäkansa saattaa maistaessaan miettiä, että no höh, oo kummosta, mutta jos vertaa perunakansan riisinsyöntitapoihin , joka on usein ihan sitä riisiä vaan vedessä keitettynä, niin ollaanhan tässä nyt täysin eri levelillä.

Toivottavasti osasin kirjoittaa reseptin oikein (Natasiskonikin mielestä). Me kun innostuimme  kokkaamaan kokonaisen kuubalaisen illallisen, Natasisko vastasi maniokista ja keittobanaaneista, minä congrista ja lihasta. Natasisko tietysti luotti keittotaitooni ja antoi aika vapaat kädet, mutta sitten aina tein jotain VÄÄRIN...lopulta puuskahdin, että enhän mä voi tietää kun en ole ikinä koko ruokaa nähnyt. Siinä kohtaa tuli esille myös tuo nimiconfusion. Mutta kyllä tämä congri lopulta läpäisi sensuurin, vaikka ensin mulla oli liikaa kuulemma tavaraa sofritossa ja sitten riisit jäi liian vaaleiksi kun ei ollut sitä varsinaista papujen keitinlientä. Congrin voi myöstehdä punaisista (kidney?) tai mustasilmäpavuista. Sen minä nyt ainakin tiedän.

Kai.