PERINTEINEN JOULU: VALKOSIPULISILAKKA

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

5.LUUKKU: VALKOSIPULISILAKKA

Jouluaaton alkuruokapöytä notkuu kaloja, jotka nautitaan hyvän leivän ja perunoiden kanssa. Koska sortteja on monia, tähän kategoriaan nousee useimmiten myös uusia kokeiltavia reseptejä. Perusreseptit löytyvät kuitenkin aina pöydästä.

Aah ihanaa, valkosipulisilakkaa!

Olen nyt tässä tuonut esiin, kuinka joulutouhuja kannattaa helpottaa käyttämällä valmiita juuressoseita ja torttutaikinaa. Kaupasta saa myös valita isosta valikoimasta silakoita ja sillejä, niillä näppärästi helpottaa kalapöydän tekoa (laita silakat ja sillit pöytään tuodessa tarjoiluastiaan).

Mutta jos suinkin, niin valmista kalat, sillit ja silakat itse. Maku on aivan ylivertainen tässä tapauksessa (tai ainakaan en ikinä muista mikä purkki on hyvää!) Toreilta ja palvelutiskeistä saa toki lähemmäs itsetehtyjä.

Mutta silakan teko ei ole vaikeaa, eikä siinä kauan nokka tuhise. Aloita 5-3 päivää ennen aattoa, niin silakat ovat sopivasti valmiita aatoksi ja joulunpyhiin. 

Valkosipulisilakat

1. päivä
500g tuoreita silakkafileita (tai pakkasestakin käy)
1 dl väkiviinaetikkaa
5 dl kylmää vettä
1 rkl suolaa
1 rkl sokeria (hienoa merisuolaa)

2.päivä
1 prk smetanaa
1prk kermaviiliä
3-4 puristettua valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria 
1/2 sitruunan mehu

1.Valmista silakoiden marinadi sekoittamalla vesi, väkiviinaetikka, suola ja sokeri. Upota huuhdellut silakkafileet vuorokaudeksi marinadiin kannelliseen astiaan jääkaappiin.

2. Valuta silakat ja taputtele kuiviksi talouspaperilla. . Sekoita smetana, kermaviili, valkosipuli ja mausteet kastikkeeksi. 
Halutessasi voit poistaa silakkafileistä nahan varovasti vetämällä ja myös puolittaa fileet. Sekoita fileet kastikkeeseen ja lado puhtaaseen kannelliseen lasipurkkiin maustumaan vielä 1-2 päiväksi ennen tarjoilua. valmiit silakat säilyvät herkullisina n. viikon.

PERINTEINEN JOULU: JOULUTORTUT

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

4. LUUKKU: JOULUTORTUT

Nyt sitten joudun paljastamaan todellisen minäni. Joulutorttujen takia. Oon nimittäin a)vanhoillinen ja tylsä ja b) laiska. 

Vai mitä sanotte tästä torttuaiheisesta joulunajan paasauksesta:

Haluan syödä torttuni joulutorttuina, perinteiseen hyrrän vai onko se sittenkin tähti? malliin leivottuna.
En halua kukkia, en enkeleitä, en lahjapaketteja, ruusuja,  taikinataskuja tai muuta mielikuvituksellista. 

Haluan syödä joulutorttuni luumuhillolla.
En halua joulutorttuihini omenahilloa, vihreitä kuulia enkä Omar-karkkeja. Enkä kylmäsavulohta. 

Sen sijaan joka joulun alla kaulin kaksitoistakertaa taitellun voitaikinan omin pikku kätösin.

No en kai! Unohditteko kohdan b) laiska?

Itseasiassa viime jouluna koitin tehdä rahkavoitaikinan tortuille, monet kun ylistävät siitä leivottujen torttujen makua. Mutta, anteeksi nyt vaan, ehkä en osannut, koska ei niistä mainittavan herkullisia tullut. Vähä sellaisia littanaisia.

Laiska ja joulunaikaan niin kiireinen ihminen kävelee siis kaupan pakastinaltaalle ja valitsee valmiit torttulevyt, joita ei tartte kun puolittaa ja haaroittaa nurkista. Eniten aikaa mulla menee siihen, että etsin  ne voilla leivotut lehtitaikinalevyt. Olen hassahtanut siihen, että niissä olisi se aito maku. Torttulevyjä kun varaa muutaman paketin omaan pakkaseen ja luumumarmeladit kotiin, niin rapeat ja tuoreet, lämpöiset tortut saa 20 min tilauksesta. Vielä minuakin laiskemmalle on ne valmiit paistamattomat pakastetortut.

Minä tykkään kuitenkin askarrella sen yhden asian keittiötyökalun eli taikinahyrrän kanssa. Oikiasti, käytetäänkö sitä mihinkään muuhun kun joulutorttujen leipomiseen? Sen avulla tästä melkein joulun helpoimmasta leivontaprojektista saa kaivettua edes vähän tekemisen meininkiä. 

Joulutortut on muuten yksi parhaista lasten kanssa leivottavista. Valmistuu nopeasti mutta sisältää haasteellista hyrrällä ajoa ja ennen kaikkea se torttujen taittelu. Siinä kyllä pääsee aikuinen pätemään ja päällepäsmäröimään kunnolla.

Joulutorttureseptini on niin nolo, että pakko laittaa edes vaihekuvat.

Joulutortut
10 kpl
5 kpl lehtitaikinalevyjä
3/4 prk Luumumarmeladia
halutessasi voitele kananmunalla ennen paistoa

Vaihe 1.
Puolita torttulevyt. Leikkaa joka nurkasta säde kohti keskustaa. Huomioi, että kokenut torttuilija ei leikkaa kahta terävää kärkeä , jotka saat kun aloittaa keskeltä nurkkaa, vaan aloittaa säteen aina kulman vierestä. Tylppä, sakaraksi jäävä kulma ei nimittäin pala niin herkästi.

Vaihe 2.
Näi ikkää!

Vaihe 3.
Nosta kunkin tortun keskelle  reilu tl luumuhilloa.
Aivotyöskentelyosiossa nostele joka toinen sakara, eli aina se terävä, kohti keskustaa.

Vaihe 4.
Nuavvaan!
Hillonlisäyksen voi suorittaa myös niin, että ensin kiinnittää sakarat ja nostaa niiden päälle hillon. Tulee aika kauniita. Mutta mun tapa on vielä perinteisempi. Muista kohta a).

Vaihe 5. 

Ennen uuniin (tai hillon, jos laitat hillon päälle) laittoa paina sakarat vielä tiukasti kiinni, pohjaan asti. Vähä rumistuu, mutta pakko, muuten aukeaa.
Voitele kananmunalla, sillä saa kiiltoa, minä en vaivautunut. Aukeavat lehtevimmiksi näin.
Paista kiertoilmauuni 200, tavallinen 225 asteessa 15 min keskitasolla.

Vaihe 6. 
Tadaa!

Älä unohda kaiken armahtavaa pölysokeria!

Kyllä se vaan on, perinteinen joulutorttu!

Kaikella kaulinnassa säästyneellä ajalla voit käydä kurkkaamassa Pullahiiren levontanurkka - joulukalenteria.

PERINTEINEN JOULU: LANTTULAATIKKO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

3. LUUKKU:LANTTULAATIKKO

Taisinpa onnistua käsikirjoittamaan itselleni varsinaisen joulun jännitysnäytelmän. Että ehdinkö avata joka luukun oikean vuorokauden puolella...kovasti lipsuu ote jo kolmantena päivänä, mutta aamusta asti on menty ja juuri sain Maitotytön nukkumaan ja nyt ehdin blogin ääreen.

Onneksi päivän aihe on ei niin kovin mediaseksikäs lanttulaatikko. Ainakin luulen että tästäkään ei mitään viraalia somejulkaisua tule, päätellen eilisestä porkkanalaatikkoluukusta.

Mutta niin se vain on, että jouluperinteistä puhuttaessa ei voi kyllä lanttulaatikkoa unohtaa. Se on melkoinen joulupöydän laatikkojen luotettava sankari, aina kärkikahinoissa makunsa puolesta laatikoiden keskuudessa (mitään tulista rakkaussuhdettahan minulla ei laatikoihin ole, mutta kiintymys kasvaa vuosi vuodelta).

Meidän perheen joulussa syödään ensin kalapainotteiset alkuruuat, jotka sitten kerätään pöydästä alkuruokakatteiden kera ja tilalle vaihdetaan kinkku, rosolli ja laatikot. On lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja punajuurilaatikko sekä perunalaatikko ja IsoHoon mieliksi myös pieni maksalaatikko (se on muuten ainoita ruokia, joita en kertakaikkiaan suostu syömään, ja siitäpä saan kuulla, jopa uhkailuja joskus pitkin vuotta erinäisissä kodin ruokakiistoissa, että sitten sä kyllä syöt maksalaatikkoa jouluna...). Laatikot siis ovat ihan vakavasti otettava juttu. 

Perunalaatikko onnistuu imellytyksineen toisinaan, muttei aina, kaikki hyvää perunalaatikkoa syöneet aina fiilistelevät muistoja siitä erinomaisesta perunalaatikosta joskus jossain, ikinä se juuri lautasella oleva ei tunnu yltävän edeltäjiinsä. Maksalaatikko on myös ilmeisen vaihteleva tapaus, punajuuri- ja porkkanalaatikko hieman odotuksenmukaisempia (tuo meidän punajuurilaatikko on taivaasta) ja useimmiten lanttu on kunkku yhteisäänestyksessä. Tasaisen erinomainen.

Ja taas mennään äitini ohjeella: ei kananmunaa!

LANTTULAATIKKO

1 kg lanttusosetta
2 dl kuohukermaa
1 dl siirappia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl suolaa
pinnalle korppujauhoja ja voita

Sekoita kaikki aineet keskenään. Maista onko mausteita sopivasti ja lisää tarvittaessa. 

Kaada voideltuun vuokaan. Kuvioi pinta lusikalla. Yritin tehdä jotain erilaista, jotain neliökuviota. Niin kun näkyy, tuli ruma, eli en suosittele. Tehkää vaan niitä aaltoja. 

Ripottele pinnalle korppujauhoja ja veistele voista pieniä paloja pinnalle.
paista 200 asteessa 1h.

RAIKAS CHILIN POLTE

Vesimeloni-tomaatti-chili- salsa. Kuuman kesä raikkain salaatti. Ja tälläisen kesättömän kesän pikku polte grillipihvin kylkeen.

Vaikka tämän nimi onkin salsa, niin tällä kertaa palat on pilkottu reilun kokoisiksi kuutioiksi, aika säästyy ja oikeasti helpompi haarukoida suuhunkin kuin sellaista minikuutiota.  

VESIMELONI-TOMAATTI-CHILI-SALSA

1/3 vesimelonia
n. 20 kirsikkatomaattia
2 punaista chiliä
minttupuska
2 rkl öljyä
1 limen mehu
suolaa, pippuria

Limelohkoja tarjoiluun

Leikkaa vesimeloni kiekoiksi. Niistä on helppo poistaa kuoret ja kuutioida sitten reiluihin paloihin. Puolita kirsikkatomaatit. Poista chileistä siemenet ja hienonna. Revi tai suikaloi mintunlehdet pienemmiksi.

Ravista lasipurkissa öljy, limen mehu,suola ja pippuri sekaisin. Yhdistä kaikki aineet ja sekoita mukaan kastike.

GRILLATUT TOMAATTI-HALLOUMIWRAPIT

Kaupallinen yhteistyö, K-Ruoka

Kesä on kyllä parasta aikaa ulkoistaa ruuanlaitto. En tarkoita noutoruokaa tai tihentyneitä mäkkäri-vierailuja, saati anopin kutsumista viikoksi kokkailemaan (sitä kyllä peukuttaisivat meidän lapset), vaan keittiötoimintojen siirtymistä ulos terassille. Sitä koko talven odotettua grillaamista! Kaasulla ja hiilillä ja kaasugrillin kaasupolttimon hyödyntämistä myös kaiken käryävän paistossa, lätyissä ja muissa.

Vuosi vuodelta grillini parilaa valtaavat aina vaan suuremmalta osalta kasvikset ja kala. Lihakin maistuu paremmalta eikä ylitä kyllästymiskynnystä koko grillikauden aikana, kun grillaa vähän muutakin. Ja kun kasviksia käyttää monipuolisesti sen grillatun maissintähkän ohella, ei kesän aikana tarvitsee välttämättä montaa kertaa samaa ruokaa syödä. Tiedättehän, kun sitä pakkaa vähän jämähtää niihin samoihin: grillatut herkkusienet ja kaslerpihvit, kanafilettä ja tsatsikia… ai niin, ja makkaraa ja sinappia! Siinä oikein grillikauden tavalliset, ja herkullisetkin, totta kai, paitsi joka viikko syötynä.

Mutta selvääkin on tietysti se, että kun löytää kesän grillihitin, sitä tekee mieli syödä ja valmistaa usein ja niin pitääkin. Siihen kun lisää vielä edellisten kausien suosikit, alkaa käsillä olla monipuolinen grillausrepertuaari.

Kesän vakiotarjottavien listalle pistän ainakin nämä grillatut tomaatti-halloumiwrapit. Pirkan makeat miniluumuterttutomaatit myydään valmiiksi kätevässä foliovuossa, öljyn ja mausteseoksen kanssa. Ne on helppo napata mukaan myös mökille ja retkelle ja kotikeittiössä toimivat aivan hyvin myös uunissa. Heitin tällä kertaa vuokaan mukaan sipulia, samaan vuokaan sopisi myös paprika, kesäkurpitsa tai munakoiso ja vaikka erilaiset juustot, feta tai vuohenjuusto. Halusin pitää wrapin simppelinä. Panostin täysjyvävehnä tortilloihin ja ihanalta maistuvaan yrttiseen avokadotahnaan. Täydensin tomaatteja, joista muuten nousee kypsennettäessä aivan supermakea tuoksu, grillatulla halloumille. Se tuo annokseen sopivasti suolaisuutta ja vähän tiiviimpää purutuntumaa. Tortillan vihertäyttö osuus suoritettiin rautaisella kourallisella käyttövalmista Pirkka babypinaattia.

Jos ei nyt puhuta yhdestä kesän parhaista grillilounaista, niin ei sitten koskaan!

Tomaatti-Halloumiwrapit

4 kpl

350 g Pirkka Makea grillitomaatti

1 punasipuli

25 g Pirkka Parhaat halloumijuusto

65 g Pirkka Luomu babypinaatti

4 pehmeää täysjyvävehnätortillaa

2 avokadoa

½- 1 limen mehu

½ dl silputtua basilikaa

½ dl silputtua lehtipersiljaa

½ dl silputtua korianteria

½ dl oliiviöljyä

½ tl suolaa

mustapippuria



Avaa tomaattipakkaus ja huuhdo tomaatit terttuineen. Laita takaisin pakkauksen foliovuokaan. Kuori ja suikaloi punasipuli ja laita vuokaan tomaattien kanssa. Kaada päälle tomaattipakkauksessa mukana tullut oliiviöljy ja mausteseos. Grillaa joko grillissä tai uunissa 200° C n. 15 -20 minuuttia. Irrota kypsät tomaatit tertusta kevyesti tökkimällä ja heitä oksa pois.

Puolita avokadot ja lusikoi hedelmäliha kulhoon. Lisää limen mehua, suolaa ja pippuria maun mukaan sekä tuoreet silputut yrtit ja oliiviöljy. Muusaa haarukalla karkeaksi tahnaksi.

Leikkaa halloumi juusto 6 palaksi. Öljyä palat kevyesti ja grillaa niihin vauhtiraidat molemmin puolen joko grillissä tai parilapannulla. Puolita palat.

Lämmitä tortillat nopeasti pinossa käännellen kuivalla pannulla tai grillissä. Ole nopea, haluat pehmeän helposti rullattavan tortillan. Jaa grillatut tomaatit ja sipuli tortilloille. Laita kullekin tortillalle 3 palaa halloumia, reilusti pinaattia ja yrttistä avokadotahnaa. Kääri rullalle ja nauti!

Tämän reseptin ja muut #parastanyt -jutut löydät myös Pirkka-lehdestä!

Kaupallinen yhteistyö K-Ruoan kanssa

RISOTTO CAPRESE

Tai no, oikeasti kyllä säilyketomaattirisotto. Risotto Caprese vaan kuulostaa tuolla lailla fiinimmältä, tekijäänsä paremmalta. Että kuka nyt sitten mitäkin haluaa tehdä. Suuhun sopivaa vai itteään parempaa ruokaa. Täten testattuani todistan, että hyvää se ainakin on ja säilyketomaatti-versio risotosta toimii kuin miuli. Ajatus on suurenmoinen, yhdistää Caprin saaren tunnussalaatin hehkeät tomaatit, valuvan pehmeä mozzarella ja basilika risottoon. 

Resepti löytyy keväällä ilmestyneestä, piristävän erilaisesta HALPARUOKAKIRJASTA, jossa ei todellakaan yritetä tehdä itteään parempaa ruokaa. Sitähän saa käydä kokeilemassa trendiravintoloissa. Nyt tehdään yksinkertaista, opiskelijakeittiöstäkin inspiroitunutta ruokaa pilke silmäkulmassa Ihanat bloggaajanaiset, WTD Nata ja Suusta Suuhun Alisa tulkitsivat ruokaystävyytensä kirjaksi, josta löytyy (meinasin kirjoittaa jo toiseen kertaan piristävän erilaisia) reseptejä, jotka sopivat tiukempaankin budjettiin. Reseptit, niinkuin kuvatkin ovat aika riisuttuja, tavallisen ruuan näköisiä, silti niissä on vinkkeliä tarpeekseen herättämään kokeilumieli keittäjässä. Nämä urbaanit naiset ovat kyllä kaukana keittäjän stereotypiasta, pystyn kuvitella heidät essu päällä vain korkeintaan ilman vaatteita. (Siis huom. en ole kuvitellut heitä ilman vaatteita. Enkä myöskään itse ollut ilman vaatteita heidän essujaan miettiessäni ÄSH!! Älä selitä, pahenoo vaan...)

Uudet ruokatrendit (Tarjouspossuramen, Tattaria ja tofua, Pinaatti-lehtikaalikeitto),  kohtaa klassiset versiot (Oikeasti köyhat ritarit, Lihaperunasoselaatikko ja Siskonmakkara Hot Pot)aina sinne  iki-ihaniin ruisrevittyihin  pizzoihin asti, jotka saa nopeasti kasaan aamun pikkutunneilla tai viimeistään sen jälkeisenä päivänä.

Kirja on huikean elämänmakuinen, ja vaikka oon itse tainnut ohittaa nuo biletysvuodet (ainakin 3 viikkoa sitten),  muistan hämärästi tiedän silti mitä krebaaminen merkitsee (Äiti, se on kreisibailaamista eli villiä juhlintaa, tokikaan omakohtaisia kokemuksia kyseisestä lajista ei ole ollut. Koskaan). Ja sitäpaitsi Alisa on kyllä nelihenkisen perheen äiti, ettei tämä mikään bilettäjän käsikirja suinkaan ole. Vaikka täältähän se löytyy myös se Natan Panopastan ohjekin, se missä sitä Tinderiä vai Timjamia vai mikä puska se nyt olikaan trimmailtiin sinne lihapullataikinaan.

Sitäkin pitää varmaan kokeilla. Ja Alisan savusimpukkapastaa, ehdottomasti. Oikeastaan kirja on täynnä kokeiltavaa reseptiikka. Ja kaikki reseptit on vähä niinkun 2.0 eli ei tarvitse itseään toistaa siskonmakkarasopassakaan.

Kirjan tyyliin otin muutaman kokkauskuvan, tuota roiskeista hellankantta peittelemättä. Tein muuten myös kanaa, risotto toimi tällä kertaa lisukkeena, vaikka on ihan arvoisensa kyllä yksin.

Ja senkin vielä sanon, että näitä arjen nopeita ja edullisia reseptejä kaipaa töistä kotiin saapuva perheenäiti kyllä. Meidän arkiruuanlaitossa nimittäin suurin aika on varattava pöydän raivaamiseen, että mahdutaan syömään.

Että ihan tavallista elämää. Paitsi tietysti kaikilla muilla on vähemmän raivattavaa ruokailun esteenä (lähde: Äiti 70v).

Millään en malttanut olla lisäämättä risottoon alkuvaiheessa paria desiä kuivaa valkoviiniä, kun puolikas pullo tuossa hellan vieressä notkui. Natalla ei ehkä ole puoliksi juotuja viinipulloja ikinä, halparuokaversioon, herkulliseenkaan, ei ehkä kannata varta vasten pulloa korkata. Mutta jos on, niin tuleehan siitä sielukas risotto!

Risotto Caprese - Säilyketomaattirisotto
alkuperäinen ohje Tolmatsova ja Wilska: Halparuokakirja
muunsin ohjeen 4:lle

250 g risottoriisiä
1 rkl rypsiöljyä
2 dl kuivaa valkoviiniä (ei pakollinen)
5-7 dl kasvislientä 
1 tlk paseerattua tomaattia
2 rkl tomaattipyreetä
1/2 dl parmesaaniraastetta
tuoreita basilikanlehtiä
1 rkl voita
1 pallo mozzarellaa 

Kuumenna öljy ja kuullota riisit miedolla lämmöllä. Lisää viini ja anna imeytyä. Koko ajan sekoitellen lisää vuorotellen tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia ja kasvislientä, pari desiä kerrallaan. Risotto on valmis al dente n. 20 min kuluttua. Muista jättää löysäksi!

Sekoita risoton joukkoon tomaattipyre, parmesaaniraaste, voi ja hienoksi pilkottu basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Annostele lautasille ja revi mozzarella päälle.

(On muuten sitten trendikkään tädin/sedän/enon/kummin/isovanhemman oivallinen lahja-idea kevään ylioppilaille, jotka ovat pikkuhiljaa sovittelemassa oman elämänsä essuja. Jos olette kovin läheisiä, niin mielellään laittakaa mukaan myös rahaa. Kyllä ne arvostaa!)

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

PERUSBURGERI HIILILLÄ

Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? No en tiedä, mutta kotiini muutti juuri yksi paha poika eli Bastard ja se oli heti jalat alta meikäläiseltä. Oikeasti lähetys saapui sopivasti pääsiäiseksi, mutta pakettiin se jäi. Älkää ymmärtäkö väärin, Kamadolla grillaa kyllä hyvinkin vuoden ympäri, mutta koska sä tarkenet poistaa sen paketista? Pääsiäisen lumimyräkässä vai kenties vapun? Onneksi isäni ehti apuihin ennen äitienpäivän lumimyrskyä.

No sen sanon, ensimmäiseksi, että hiilillä grillattu burgeri ei ole koskaan perus vaan se on se paras. Vaikka tällä kertaa mentiinkin kaupan sämpylöillä, eikä hillottu sipuleita tai tehty minkäänlaisia extrakommervenkkejä, saivat nämä hampurilaiset (mediumina tietenkin) voihkimaan ihastuksesta. Kyllä kotihampurilaisen teko vaan kannattaa!

Söin muuten samalla viikolla ennen vappua yhden elämäni parhaimmista hampurilaisista ja yhden elämäni huonoimmista. Elämäni Top 3 sijoitus löytyi Uumajasta  Savargården ravintolan lounaalta. Ravintola on kuuluisa ruotsalaisen husmanskostin vaalimisesta mutta yllättikin meidät jumalaisilla hampurilaisilla ja ranskalaisilla. Annoksessa ei ollut ainuttakaan heikkoa lenkkiä, vaan se oli sulaa parhautta. Ei siinä ollut kommervenkkiäkään vaan hiilillä grillatut mehevät pihvit, kotitekoiset sämpylät ja  maustetut majoneesit, marinoidut sipulit. Jäi ikuisiksi ajoiksi muistiin.

Huonoin kokemus oli niin huono, että en meinannut saada unta illalla kun mietin miksi en lähettänyt ala-arvoista kokonaisuutta takaisin keittiöön. Sain jonkun säälisairauskohtauksen, enkä kehdannut, kun kysyttäessä tarjoilijakin kertoi voivansa erityisesti suositella heidän hampurilaistaan. Annos oli perunoineen päivineen jo sen näköinen, että tarjoilijankin olisi pitänyt kieltäytyä viemästä sitä pöytään. Tosi surullista.

,

Mutta mun uusi ihana renttuni, eli  The Bastard-grilli. Pari vuotta sitten tutustuin Big Green Eggiin ja hurmaannuin sen mahdollisuuksista. Lapsiperheessä rahareikiä riittää, jolloin kallein vaihtoehto ei ole useinkaan se sopivin. The Bastard on hollantilaisten kaverusten kehittämä versio japanilaisesta kamadogrillistä, jossa jykevä keraaminen kuori antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet lämmönsäätelyyn ja myös hyvin pitkiin grillaus/savustusaikoihin. Keraamiselle kuorelle on 20 vuoden takuu, eli mistään hepoisesta laitteesta ei ole kyse. Hinta on silti saatu laadukkaan kaasugrillin tasolle. Tällä onnistuu normaalin pihvinkäristyksen lisäksi myös savustus, leivonta, pizzanpaisto, pitkä epäsuora kypsennys jne. Kokeilulistalla riittää puuhaa koko kesäksi, mutta aivan ensiksi piti tehdä ne hampurilaiset.

Olin jostakin kuullut, että vaikka kamadoja mainostetaankin lämmösäätelyllä, jos grillin päästää huippukuumaksi, on lämpötilan alentaminen vaikeaa. Minä onnistuin kyllä ihan suvereenisti nostamaan lämmön 350 asteeseen ja sieltä takaisin alle 150:een. Bastard reagoi tosi nopeasti ja tottelevaisesti. Ehkä se huomasi, että sai luonani hyvän kodin. Sain grillin sytytettyä helposti ja hampurilaispihveihin tuli juuri se mainio hiiligrillauksen aromi. 

Olen kyllä tohkeissani. Mitä kaikkea voinkaan Bastardin kanssa kokeilla! Lupaan raportoida grillaukseni ja kokemukseni, joten pysy kuulolla, mikäli grillaus/savustus on ruuanlaittotavoista sydäntäsi lähellä.

NANNAN VINKIT PARHAASEEN PERUSHAMPURILAISEEN

• Hampurilaispihvi taikinaa ei tarvitse turhaan vaivailla. Muotoile jauhelihasta iso pötkö ja leikkaa siitä paksut pihvit. 
• Suolaan ja pippuroin usein ennen paistoa ja sitten paiston jälkeen vielä vähän lisää.
• Öljyän pihvien pinnat kevyesti, niin eivät tartu ritilään tai parilaan.
• Medium pihvi on mehevin.
• Älä tee pihvitaikinasta jauhelihataikinaa, ei siis munia eikä muuta, lihapullat on erikseen
• Grillaa hiilillä, jos se suinkin on mahdollista, koska savunmaku tekee pihvistä luxuksen.
• Itsetehdyt hampurilaissämpylät on parhaita, mutta jollet ehdi, osta kaupasta. Tai tee kerralla iso satsi pakkaseen kesän hampurilaisia varten. Siihen hätään kun mieliteko iskee nopealla aikataululla. Tai huomaat, että kesän lumipyryjen välissä on yllättäen grillauksen mentävä aukko.
• Perushampurilaisen lisäkkeet meillä ovat punasipuli (raaka), juusto, tomaatti ja suolakurkku. Sinappi, majoneesi ja ketsuppi. Kaikki muu ihanuus on sitten extraa. Kaikkea ei voi väliin kerralla laittaa, joten yleensä teen teeman mukaan, perushamppareita tai sitten alan leikkiä juustoilla, eri lihoilla/kasvispihveillä, kasviksilla (marinoin, pikkelöin) ja kastikevariaatioilla. Sämpyläänkin on monia mahdollisuuksia.. Seuraavaksi palaan halusta tehdä esim. jonkun kana-fetapurilaisen.
• Less is more mutta morekin on ehdottomasti more näissä burgerjutuissa. Muhkea, juustoa valuva burgeri herättää sylkirauhaset, mutta pikkuisten sliderien ahmimistakaan ei voi lopettaa, koollakin voi siis kikkailla.

Mitkäs ovat teidän parhaat hampurilaisvinkit? Tieto nimittäin lisää hampurilaisen himoa...

The Bastard grill on saatu maahantuojalta testattavaksi, kaupallinen yhteistyö.

KESÄ TULI - HORIATIKI

Jos ei kesä tunnu tulevan omalla painollaan, niin kutsutaan se kylään vaikka väkisin. Ja jos se pitää tuoda ruuan kautta, niin sitä aurinkoa ja lämpöä tuskin saa paremmin lautaselle laitettua kuin kreikkalaisessa salaatissa. Kreikkalaiseen salaattiin ei kyllästy koskaan, jo ensimmäinen haarukallinen vie silmien sulkeutuessa tavernan puisen pöydän ääreen, siihen valkoisen kalkitun seinän ja kreikanmerensinisen oven viereen.

Oikeasti innostuin salaatin tekoon kun olin ostanut kaupasta sellaisessa pahvirasiassa  kotimaisia isohkoja terttutomaatteja, joissa luki, että kypsänä poimittu. Ja siis järkytys! Mutta positiivinen! Kun pilkoin tomaatteja se sisus toi ihan mieleen Kreikan auringon kypsyttämien tomaattien rehevän maun ja hajun. Tälläisiin ei koskaan törmää ainakaan näin satokauden ulkopuolelle. Ihania tomaatteja! Huusivat siinä kilvan, että Horiatiki,Horiatiki!
 

Horiatiki Salata on siis tuo kreikkalainen talonpoikaissalaatti tai "kylänsalaatti", jonka raiskattuja versioita tapaa suomalaisissakin lounaspaikoissa ja kotipöydissä tämän tästä. No ok, fetakuutiot vihreänsalaatin ja muiden vihannesten kanssa on ihan ok, mutta salaatti josta puhun ei ole. Kaukana OOKOOsta! Se on parasta ikinä ja koskaan ja missään ja niin helppoa ja juuri oikean makuista juuri oikeista aineksista.

Olen siis tosi huono ymmärtämään muita versioita. Kuljen laput silmillä, aivan kuin tiramisunkin kanssa. Mulle on olemassa vain yksi ainoa tapa:

• Fetan pitää olla palana ja laadukasta
• tomaatit, punasipuli, kurkku, VIHREÄ paprika ja mustat kalamataoliivit ovat salaatin kasviosasto. Tämä salaatti ei sisällä salaatinlehtiä! Kiinankaalista puhumattakaan.
• salaatti tarjoillaan laadukkaan oliiviöljyn ja punaviinietikan kanssa, feta maustetaan kuivalla oreganolla. Suolaa ja pippuria rouhitaan salaatin pinnalle

Te tiedätte mistä puhun, ettekö tiedäkin? Menkää ja ostakaa ihanat kypsät tomaatit, kunnon pala fetaa ja tuokaa kesä räntäsateen keskelle.

HORIATIKI - KREIKKALAINEN MAALAISSALAATTI
 2:lle

4 isohkoa kypsää tomaattia
1 pieni punasipuli
1 pieni vihreä paprika
1/2 kurkku
kourallinen mustia kalamataoliiveja
150 g fetaa palana
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl punaviinietikkaa
3 rkl ihanaa oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria myllystä.

Lohko tomaatit paksuiksi lohkoiksi ja puolita  vielä lohkot. Kuori ja viipaloi punasipuli. Halkaise kurkku ja viipaloi se paksuiksi viipaleiksi. Poista paprikasta siemenet, leikkaa siitä ensin leveitä kaisteleita ja joka kaistele sitten muutamaan kolmionmalliseen palaan.

Laita vihannekset laakeaan tarjoiluvatiin ja heitä päälle kourallinen oliiveja. Pirskottele punaviinietikalla ja sitten öljyllä. Reilusti. Kierrä kasvisten päälle myllystä suolaa ja pippuria ja aseta lopuksi kokonainen fetapala salaatin keskelle. Valele sekin öljyllä ja ripottele päälle sitten oregano.

Valmis. Kesä tuli.

SANNAN RUOKAKASSI PELASTI NANNAN

Juhuu! Nyt se on täällä meilläkin. Kun kiire painaa päälle, avun arjen ruoka-ongelmiin tuo kotiin kannettava Sannan ruokakassi resepteineen. Postaus on kaupallinen yhteistyö Sannan ruokakassi -palvelun kanssa.

Ihan ei ostokset mahtuneet yhteen paperikassiin, muovipussi kantoi loput

Kassin purku: äitin pieni joulu keskellä arkea

SANNAN RUOKASSI

Sannan ruokakassi oli kyllä varsinainen viikon pelastus.  Koko perhe tuli kotiin samana maanantai-iltapäivänä; Urho ja minä Viking Race -kisareissulta Hollannista (jiihaa, Urho sijalla 7. maailman suurimmassa nuorten luistelukisassa), IsoHoo meriltä ja Maitotyttö mummolasta ja Turun reissulta, kaapit ammottivat tyhjyyttä ja tavallinen get together- nahinointi kotiinpääsyn kunniaksi oli odotettavissa (vrt. lauman järjestäytyminen). Täydellä vatsalla nahinointikin on mukavampaa, ja samoilla saranoilla kotiin toimitettu ruokakassi pelasti illan ja koko tulevan kiireisen kaikki-työt-rästissä-viikon.  

Ja kyllä, ruokabloggaaja ei hänkään välty arjen kurimukselta. Joskus on kertakaikkisen vaikea edes EHTIÄ miettimään, mitä tänään syötäisiin. Ei tahdo eikä jaksa. Mäkkäri, here we come ja omatunto soimaa.

Ruokakassinkaan avulla ei päästy ihan auvoiseen koko perhe kokkaa yhdessä -tilaan. Mutta äiti kyllä niin kiittää ja kumartaa, että sai kantaa pöytään kotona valmistetun aterian joka ilta; ihan vielä nautinkin siitä, että joku oli tehnyt ajatustyön ja ostokset puolestani.

Jauhelihapizza maistuu koko perheelle, sitä oli twistattu ihanasta lähi-idän suuntaan mausteilla, tuoreella oreganolla ja valkosipulisella jugurttikastikkeella. Iso-Hoon suosikki. Pohja tuli kätevästi tuubista ja oli hyvä!

MISTÄ SITÄ SAA?

Yleensä nämä ruokakassi-palvelut toimivat vain pääkaupunkiseudulla, mutta Sannan kassia toimitetaan myös Tampereen, Turun, Lahden, Vaasan ja Jyväskylän alueelle. Ja tänne Seinäjoelle. Jippii! Sanna Ruokakassi-sivuilla voit kokeilla postinumeron avulla oletko toimitusalueella.

Pussissa oli 4 illallista, yksi niistä oli tarkoitettu riittämään 2 päivälle. Tässä pussissa se oli kana hapanimeläkastikkeessa täysjyvä-jasminriisillä.

ONKO NIITÄ ERILAISIA ERI TARPEISIIN?

Kasseja löytyy eri kokoisia, perhekassia, pikakassia ja gluteenitonta. Itse testasin 5 päivän 4 hengen ruokakassin. Reseptit olivat houkuttelevia ja  kassien sisältö laadukasta. Vain esimerkiksi kotimaista lihaa: kassistani löytyi pientilapossua, luomujauhelihaa, Naapurin maalaiskanaa ja juurekset ja kasvikset olivat kotimaisia tomaatteja ja sokeriherneitä lukuunottamatta. Olen niin hassu, että minusta tuntui aivan kuin joulupukki olisi käynyt purkaessani kasseja. Joka ikinen päivä oli kiva tulla stressittömästi kotiin kun tiesi, että ruokatarvikkeet ja resepti odottavat valmistajaansa.

Oma ja Maitotytön suosikki oli norjalainen laadukas turska. Ei muuta kun leivityslinjakäyntiin.

MITES NE RESEPTIT SITTEN?

Kauniin reseptivihon reseptit olivat toimivia ja  kerrankin tuli kokeiltua jotain muuta kuin mitä itse olisi ensimmäisenä keksinyt (tai kun ei olisi, niin Mäkkäri...). Ruoka-annoksista jäi meillä myös lounaiksi tähteitä, lapsemme kun ovat vähäsyömäisiä, ruokaa riittää kyllä 4 hengen perheelle vaikka mukana olisi pari suurkuluttavaa teinipoikaa. Kotona ei tarvinnut olla erikoisia aineita, perusmausteita, öljyä jne. Jopa sipulit olivat pussissa.


PLUSSAA JA PLUSSAA

Summa summarum, + lista on pitkä:

+ ajansäästö
+ suunnitellut ruuat koko viikolle
+ reseptit houkuttelevia, toimivia ja helppoja toteuttaa
+ ei tarvinnut kuluttaa energiaa ruokakaupassa
+ tuotteet huolella valittuja, mm. luomua mukana, ei bulkkiruokaa
+ monipuolista, myös kasvikset olivat mukana joka aterialla
+ ei eineksiä
+ suunnitelmallisuus minimoi hävikin
+ hermojen säästö
+ tulee kokeiltua uutta

miinusmerkkilistalla:

 - öö, tähän on vaikea keksiä mitään, väittäisin, että edes hinta ei ole kallis, hyvällä suunnittelulla kun ei tarvitse ostella ylimääräistä, eikä hävikkiä synny
- että vielä ei ole mahdollisuus tilata esim. vegekassia
- jos on kovasti ruokarajoitteita, oikeita tai keksittyjä

Yksinkertainen annoskaunotar, supernopeakin, possunfilepihvit risonilla

TESTAA RUOKAKASSI ALENNUSKOODILLA

Eli kyllä mä nyt suna kanssa kokeilisin tätä. Mummot, papat ja kummit, on muuten loisto lahjaidea lapsiperheelle! Ja jos et ole kassin toimitusaikana 16.30-21.00 maanantaina kotona, kassi jätetään sovittuun paikkaan. Kassin tilaus on periaatteessa jatkuva (em. joka toinen viikko), mutta voit koska tahansa muuttaa/perua tilauksen tai lopettaa sen kokonaan 7 vrk ennen kassin toimitusta.

Ensimmäinen kokeilukassi on naurettavan halpa, siihen saa vielä lisäksi multa alennuskoodin AITINIRESEPTIT17,  jolla höylääntyy hinnasta ylimääräiset 8€ lisää pois.

Olisi hienoa kuulla kommenteissa teidänkin kokemuksia, jos ja kun innostutte kokeilemaan. Sen verran on tullut työhuoneessa tätä kassiviikolla ylistettyä, että ainakin työhuonekaverini Heli odotti kuin kuuta nousevaa tätä postausta koodeineen, jotta pääsee tilaamaan.

SANNAN RUOKASSI sivulta löytyy kaikki tarvittava tieto. Älä unohda alennuskoodia!

... harvoin samassa postauksessa muuten juhuu, jippii ja jiihaa!

Kaupallisessa yhteistyössä Sannan Ruokakassi