Kuvan kuollut eläin ei ole BURSA. Se ei ole myöskään Antti eikä Lasse, vaan kovin hieno pala kotimaista rotukarjaa, jota on riiputettu vaatimattomat 9 viikkoa 2 asteen lämpötilassa. Bursa taas on keittiöslangia hampurilaiselle (joo, piti munkin kysyä), niinkuin Antti Entrecotelle ja Lasse Lasagnelle. Ja mitä niitä nyt onkaan...
Olen tässä viikon verran sulatellut (niin henkisesti kuin fyysisestikin) aivan huikeaa viikon takaista perjantaita. Mä luulen, että olen Suomen onnekkain ruokabloggari kun pari vuotta sitten Gastromessuilla minut yhytettiin yhteen Dietan kanssa. Silloin tuloksena oli äärettömän opettavainen kokkauspäivä Sinne-ravintoloiden armottoman taitavan Kai Kallion kanssa. Bonuksena sain kutsua parikymmentä parasta ruokabloggariystävääni (sanotaanko nyt tässä vielä, että kuka piru teitä pystyy mihinkään paremmuusjärjestykseen laittaa, eikä ole tarkoituskaan) nauttimaan 5 ruokalajin ateriasta drinkkimenuineen ja tutustumaan Dietaan, muistatteko?
Lienen tehnyt myös jonkun asteen vaikutuksen Dietan keittiömestri Vesa Saaristoon, hän kun molemmilla kerroilla uudelleen tavatessamme on muistellut varsinkin drinkintekoshowtani, jossa lienen päässyt lähemmäksi kuin koskaan flöörausta (äiti, se tarkoittaa viinapullon akrobatimaista nakkelua), erotuksena vain se, että aina kun pullo
Joten olisihan minun pitänyt tietää, että kun Dieta lupasi järjestää Meat& Grill koulutuspäivän bloggaajille, tulisimme saamaan paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Sillä lailla ne lunastaa nimittäin lupauksia Dietalla.
No, mitä me sitten teimme? Me söimme, kokkasimme, söimme, joimme, opimme ja kokeilimme uutta (muutakin kuin bursa-sanan), söimme, nauroimme, heitimme alatyylin herjaa ja korkealentoisia ajatuksia ja sanoinko jo että söimme ja nauroimme. Ja söimme. Eikä tämä ollut vegaanin paikka tällä kertaa, let me tell you! Meitä on nyt sitten 9 kpl perusteellisesti koulutettuja porchettan sitojia, jos joku tarvitsee vinkkejä. Porchettasta taisi tulla kerta heitolla myös meidän kaikkien tämän vuoden ruokahitti, niin herkulliselta maistuivat alkuun nauttimamme porchetta leivät: grillissä valmistettua tuoretta yrttileipää, paksu siivu sopivan savuista porchettaa, pikkelöityjä sinapinsiemeniä ja marinoitua punasipulia. Kaikki ovat onnistuneet myös kotona mukaan vakumoidun porchetta-babyn kypsennyksessä. Kyllä oli hyvää. Jos kiroilisin, voisin tähän turhaan lausua sen Taivaan Isän pojan nimen, sillä lailla pohojalaisittain.
Valtasimme HK Scan keittiön, jossa meitä Dietan Vesa Saariston lisäksi koulivat HK:n Janne Leppänen ja Risto Mikkola, tuo Suomen punkein keittiömestari. Janne ja Mikko olivat minulle tuttuja ennestään taas toisesta etten sanoisi Happy, happy päivästä, jossa kokkailin perhepiirissä. (Jannelta erityisterkut miehelleni Iso-Hoolle:"se sinun mieheshän oli tosi hauska." Näin se on, tasapaino se pitää olla avioliitossakin, kun on sattunut saamaan näin asiallisen hillityn vaimon.) Unileveriltä brasilialaisiin makuihin opasti Petri Nygård, joka minulle tuotti etukäteiskirjeenvaihdossa hiukan epäilyksiä, josko vaikka seuraavalla kerralla paikalle saadaan Geekki.
That special moment |
No kyllähän mä nyt aikuusten oikeesti OSASIN tämän |
En ole aivan varma oliko alkuperäisellä ruokalistalla tarkoitus valmistaa tuota dry-aged lihaa, luulen vähän, että meidän innostus ja arvostus sai Jannen kaivamaan myös tämän lihan kypsytyskaapin kätköistä? Hyvää. Understatement.
Kaksi muuta porukkaa oli valmistanut jo alkupalat ja kastikkeet, meille jäi jälkiruokien viimeistely. Tartuin kinuski poppareiden haasteeseen. Toivottavasti en pilannut sitä kattilaa.
Tuntien touhun ja maistelun jälkeen saimme istua katettuun pöytään, jonne kannettiin sitten vatia toisensa perään. Tässä kohtaa itketti. Hennot sääret sanoivat irti sopimuksensa. Niin hyvää, niin liikaa niin hyvää. Kiitos jokaisesta suupalasta. Pilsner Uruquell maistui upeasti kuuman kokkauksen päätteeksi. Oli pakko skipata viinit.
Aloitus juustopalleroilla ja passion-chilikastikkeella |
Hitsi nää perunatki oli vaan niin. |
Flank steak, kuusenkerkkä, parsa |
vihreää parsaa, kanankoipia, kanannahkakastiketta, punaista chimichurria |
Makurasvallista currykermaa, cashew-pestoa, lehtikaalta, currykermaa |
No tämä nyt on sitä vanhaa lihaa, suolaa ja pippuria. Nam. |
Tästä ei bursa enää parane. huh, huh |
banaanikeikauskakkua, kinuskipoppareita, kookospannacottaa passionkastikkeella |
Ehdittiin vielä pitää kehityskeskustelukin bloggaajien ja yritysten odotuksista. Taidettiin olla kaikki aika hyvillä mielin.
Lisää juttua voit lukea allaolevista osallistujien linkeistä.
Beach House Kitchen
Campasimpukka
Habanerokitchen
Kamera ja Kauha
Kananpoikien Bistro
Mamagastro
Tinskun keittiössä
Veera R Queen of Delicious
Mä haluan nöyrästi kiittää yhteistyökumppaniani Dietaa upean päivän järjestämisestä, HK Scania, Unileveriä, sekä Servaalia. Hieno tapahtuma, johon edellä mainitut yritykset osallistuivat. Siksi koska heidän mielestään me bloggaajat olemme myös erittäin tärkeä sidosryhmä. Ja yhdessähän me tehtiin tästä aivan valtavan kiva päivä.
Kiitos paljon kaikille mukana olleille ihanille ruokabloggaajille.
Kuten vanha kauhavalaanen paukahros eli sanalasku asian ilimaasoo;
Hyvin pirettihin, hyvä nottei ruakittu!
Nanna
Laillistettu porchettan sitoja
Olipa huikea tapahtuma.
VastaaPoistaJa suuri hatunnosto yrityksille, jotka blogaajien kautta jakavat värikästä ruokatietoutta ja -kulttuuria meille "muille maalaisille", jotka eivät muuten ehkä koskaan pääsisi näkemään/kuulemaan/lukemaan vastaavaa!
Kivahan tälläisitä jutuista on maailmalle kertoa!
PoistaIhana Nanna, kiitos vielä kerran, että sain olla mukana! Tästä jää ihan mahtavat muistot ja todellakin, nyt onnistuu porchettan sidonta. Ja heh, mun ilme on kuin en olisi koskaan aiemmin nähnyt miten sitruuna halkaistaan : ) Ihanaa kesää teidän koko perheelle!
VastaaPoista...etkä näe muuten nytkään...eikö siinä raasteta kuarta? ;D
PoistaIhanaa kesää Heli teillekin. Pikkumiehen eka kesä on varmasti ihana!
Oli kyllä ihan mahtavin tapahtuma tähän mennessä, yhtä hauska kuin meidän omat miitit. :D Ja Heli-Hannele, tosiaan, olihan se hienosti halkaistu sitruuna :D :D
VastaaPoistaTämä bloggaus antaa kyllä paljon. Vielä ruokaakin parempaa on sen myötä saadut ystävät!
PoistaJärkyttävän hyvän näköistä ruokaa. Siis sellaista, että kuolaa oikeesti valuu näppikselle, slurps!
VastaaPoistaSe oli tosiaan niin hyvää, että oikeasti itketti kun ei jaksanut syödä. Seuraavalla kerralla tuut mukaan!
PoistaJoo, voi porchetta, se oli niin taivaallisen hyvää... Pakko tehdä pian sitä uudelleen! Ja niin mahtavan makoisa ja mukava päivä - tälläisiä lisää! :)
VastaaPoistaMelkein pakko sanoa, että parasta oli KAIKKI! Kiitos kun tulit!
Poista