Pitäisköhän tuohon onnistumisprosenttiin nyt olla sitten tyytyväinen? 110% kai sitä lähtee tavoittelemaan, mutta varsinkin uusien reseptien kanssa on aina omat riskinsä. Ja välillä vanhojenkin...äitini sanoin: " Sullon viimeaikoona aika useen epäonnistunu nua jäläkiruaat..."
No joka tapauksessa tänä jouluna sai istuutua äitin valmiiden jouluherkkujen ääreen.
Minä olin kuitenkin saanut tehtäväkseni aaton ja joulupäivän jälkiruokien valmistuksen.
Siihen sitten kun oikein yritin panostaa, niin taisi vipahtaa ylikunnon puolelle!
Mutta aloitamme Joulupäivän jälkiruuasta jonka koin onnistuneimmaksi. Resepti on Kodin kuvalehden 24/2010 numerosta, päällyksiä ja koristeita tuunattu reseptistä poikkeavaksi. 14 ruokailijalle tein tupla-annoksen mutta laitan tähän alkuperäisen 6 hengen annoksen reseptiikan.
Joulumousse
200g maitosuklaata (osan korvasin tummalla, kun oli jäänyt jostakin)
4dl vispikermaa
1 tl kanelia
Päälle
hunajapaahdettuja mantelilastuja ja itsetehtyä suklaa kastiketta, pikku ruispipari
Sulata suklaa vesihauteessa. Nosta kulho vesihauteesta ja anna suklaan jäähtyä 15 minuuttia. Vaahdota kerma ja sekoita se suklaan ja kanelin kanssa. Annostele valmiiksi tarjoiluastioihin. Voit syödä heti tai laittaa jääkaappiin odottamaan.
Paahda hunajalla silattuja mantelilastuja 175 asteen uunin ylätasossa 5-10 minuuttia, kunnes hunaja kuplii ja tummuuu. Älä polta. Anna jäähtyä ja murra mantelikrokantti sitten paloiksi joita ripottelet moussejen päälle ennen tarjoilua. Lisäsin vielä omaa tekemää suklaakastiketta päälle , sekä jokaiselle koristellun minipiparin.
Aattona tein lapsille ihan omat jälkkärit, joiden syömiseen oli kaikilla (lapsilla) suuri hinku, kukapa ei nyt jätskistä tykkäisi. Resepti/ idea oli painunut takaraivoon surffaillessani ennen joulua jollain ameriikan sivustoilla. Toteutus voisi olla pikkutarkempi ja nätimpi, koska idea on hauska, mutta vaikka ajatuksena oli, että nämä voi valmistaa pakkaseen etukäteen, tein näitä tietysti vasta viittä vaille jouluaaton päivällistä. Mutta onneksi lasten silmiin ne olivat AIVAN IHANIA! Lumiukkoja vaikka vähän näyttävätkin tipuilta.
vaniljajäätelöä
koristeet (tässä lakritsinauhaa ja porkkanan pala)
omatekoista suklaa kastiketta (purkki kondensoitua maitotiivistettä ja muutama pala tummaa suklaata)
Valmista suklaakastike kuumentamalla mikrossa maitotiivistepurkin sisältö ja suklaapalat. (tosi namia).
Valuta kastiketta shottilasin pohjalle. Tarvitset 2 erikoista aika pientä jäätelökauhaa (yksi omista kompastukivistäni, käytin "lihapullamuottia") tee kuhunkin lasiin kaksi palloa, isompi alle ja pienempi ylle. Koristele silmät, suu ja napit sekä muotoile porkkanasta nenä. Tähän ehkä voisi kehitellä jonkun kaulaliinankin. Laita pakkaseen odottamaan syöntiä, tai kuten tänä jouluaattona, ihan vaan pihalle, siellä oli taatusti kylmempi kuin pakkasessa ja ota vähän ennen syöntiä pehmenemään.
Nämä olivat lapsille tosi kivat, ei erikoisia aineksia, lapsia kiehtova ulkonäkö ja eikä liian suuria. Siis suurinpiirtein kahdella lusikallisella syötäviä ainakin aikuisen mittapuun mukaan.
Ja sitten aikuisten aaton jälkkäriin. Mitäs siitä nyt sanoisi? Kaikki söivät. Harva kehui. Sinänsä hyvältä kuulostava mutta toteutus alkoi ontua pahemman kerran. Resepti löytyi Valion sivuilta.
Puolukka-kardemumma pannacotta
En nyt toista epäonnistunutta reseptiä, voitte käydä linkistä katsomassa. Itse reseptikin on väärässä järjestyksessä, se alkaa puolukkakuorrutuksen tekemisellä. Kardemumma sopii ihanasti pannacottaan ja itse pannacotta osio olikin onnistunut. Puolukkakuorrutteen kanssa kävikin sitten vähän köpelömmin, taisin mennä reseptiä muokatessani sekaisin liivatteiden määrässä? sillä kun menin hakemaan jääkaapistani "valmista" jälkiruokaa, oli päällyskerros silkkaa puolukkavettä jonka sitten kaadoin pois ja löin sitten pakastepuolukoita siihen päälle kuorrutuksen sijaan hätäpäissäni. No ne olivat sitten kyllä vähän turhan happamia... Myös Pannacotassa oli mielestäni edellistä illasta voimistunut turhankin paljon jugurtin maku, sitä olisi voinut laittaa vähemmän. Tein pannacotan tälläkertaa yhteen isoon annosvuokaan, koska sitä oli helpompi siirrellä meiltä mummolaan, kuin 10 annosvuokaa.
Kaikilla oli sentään sen verran Xmas spirittiä, että yrittivät edes raikkaaksi kehua. Niin raikasta oli että yksinkertainen annos olisi porukalle riittänyt....
Jossain välissä olin silmäillyt mm. Maku-lehden Luumujäädykettä, mutta en sitä ehtinyt myöskään loppujen lopuksi toteuttaa missään välissä.
Sen sijaan Glorian Ruoka&Viini 8/2010 esitteli hurmaavan näköisen Calva-Karpalokakun, jota valmisteltiin 3 päivää, aattona itse pohjan teki reseptistä kotiin jouluksi tullut Janette, meidän muiden vieraillessa iso-mummolassa ja haudoilla. Kakku vietiin appila/anoppilaan tapanina, jonne perheemme miespuoliset menivät vielä viimeisille jouluruuille kun itse suuntasin kummityttöni valmistujaisiin. Eli en itse tuota sangen viinapitoista kakkua sitte edes pystynyt maistamaan. Iso- Hoo sanoi kuitenkin varovasti, että se oli melko pahaa. Tiedä sitten häntä.
Moni kakku päältä kaunis.
Huomioni kiinnitti vekkulit lumiukot. Loistoidea! Huutelin tyttäremmekin paikalle ihastelemaan ja hän tuumasi : "Mekin voitais tehdä noita! Ne on niin kauniita!"
VastaaPoista