SUOMALAINEN SIKA KIINASSA

Kaupallinen yhteistyö:Atria

No ei, tämä postaus ei käsittele lomamatkaa(ni) Kiinaan, otsikosta huolimatta. (Koska a) it nevö häppend b) suomalaiset ei sikaile.) 
Pääsin fiilistelemään kiinalaista iltaa täälä kotimaassa Atrian vieraana ja aivan parhaassa seurassa. Siinä kuulkaa pannut kuumeni suit sait kun alettiin wokkailemaan.

Kiinasta meille rahdataan yhtä sun toista tilpehööriä ja tingelitängelia. On aivan hyvä, että paluupostissa Suomesta lähetetään jotakin myös takaisin. Ja se joku on kuulkaa nurmoolaanen sika. Ihan vartavasten kiinalaisille leikattuna, kaikkine gurmee-paloineen; kiinalaiset arvostavat kokonaisia sianpäitä, sorkkia ja saparoita. (Tiesittekö muuten, että esim eu-sialta on saparo katkaistu jo pikkupossuna? Asian kieltävästä direktiivistä huolimatta, sitä noudattaa ilmeisesti vain Suomi ja Ruotsi).

Kiinalaiset syövät puolet koko maailman tuotetusta sianlihasta, 54 miljardia kiloa vuodessa. Atria sai vientiluvan Kiinan viime vuoden lokakuussa, ensimmäiset lihat lähtivät kohteeseen elokuussa ja loppuvuonna viennin arvioidaan nousevan yli 3 miljoonaan kiloon. Suomalaiset arvot, puhtaus, laadukkuus ja luonnollisuus puhuttelevat myös kiinalaista, laatutietoista kuluttajaa.

Sika on tärkeä ja arvostettu eläin kiinalaisessa kulttuurissa. Siitä kertoo jo sekin, että kiinalainen, kotia tarkoittava merkki koostuu kahdesta osasta: katto ja sika. 

Me pääsimme virittäytymään kiinalaiseen tunnelmaan kalligrafian kautta. Oppaanamme toimi Saana Virtanen joka on opiskellut niin kiinankieltä kuin kalligrafíaakin paikan päällä.

Huopakankaan päälle levitetty riisipaperi, paksut pensselit ja mustekupit aseinamme kuuntelimme tarkasti missä järjestyksessä viivat tulee vetää ja missä kulmassa kyynerpään kuuluu olla, tai pensseliä pitävien sormien. Sen voin sanoa että jos joku pitää puikoilla syöntiä vaativana, niin pensseliä pitävän käden ote se vasta onkin kiinalainen!

Kaikki, jotka ovat kuulleet, kuinka sujuvasti puhun tanskaa, huolimatta etten kyseistä kieltä varsinaisesti puhu sanaakaan, saattavat arvata etten malttanut olla kysymättä kuinka esimerkkilauseemme oikein lausutaan. Ja perään tietysti kokeilemaan. Ihan kuulosti melkein oikealta!

Kiinalainen ruokakulttuuri sitten. Tutustumisen arvoinen ja sellaisena ehtymätön, niin paljon enemmän kuin pelkkä  geneerinen kiinalainen buffet lounasravintolassa. Olen aina tykännyt kiinalaisesta ruuasta, vaikka en sitä kovin syvällisesti ole tutkinutkaan. Seinäjoella on jo parinkymmenen vuoden ajan muuten toiminut erinomainen kiinalainen ravintola Shuang Long. "Mikä ruoka?", on  se melko reippaasti lausuttu tervetulotoivotus, jonka jokainen paikan päällä käynyt varmaan muistaa. Ollaan tultu vuosien saatossa tuttavallisiksi ihanan omistaja-rouvan kanssa ja nykyään kysymystä seuraa myös ystävälliset tiedustelut kuinka lapset voivat, onko mies merillä ja kenties kohteliaisuus uudesta kampauksesta (tästä voisi päätellä, että käyn ainoastaan yksin syömässä kiinalaisessa?). 

Viime vuosina olen löytänyt mm. sichuaninpippurin, sen maku on erityinen, polttava ja koukuttava yhtä aikaa. Hoisin -kastike on lemppariani ihan perus grilliribsien päällä, kuivakaappini haaveilee enää oikeastaan kiinalaisesta mustasta viinietikasta ja shaoxing-riisiviinistä. Sitten voisin valloittaa koko kiinalaisen keittiön!

No luultavasti en tämän elämän aikana. Kantonilainen sanonta kuuluu, että kaikkea mikä kävelee, lentää tai ui voi syödä. Kiinan monimuotoisen ruokakulttuurin voi jakaa karkeasti ilmansuuntien mukaan neljään toisistaan poikkeavaan alueeseen: Kantonin, Pekingin, Sichuanin ja Sanghain keittiöihin.  Yhteistä kaikille on maun, hajun ja ulkonäön yhdistäminen harmonisesti jokaiseen annokseen. Raaka-aineet paloitellaan kauniisti nopeasti kypsyviksi tikuiksi. Kotitalousopettaja Kati Lindfors oli suunnitellut meille ihan kunnianhimoisen menun, jota pääsimme kokkailemaan. Se taisi noudattaa kiinalaista perinnettä tarjota aterialla yhtä monta ruokalajia, kuin pöydässä on vierasta?

Kiinalainen illallinen

Rapeaksi paistettua lihaa ja vihanneksia

Kanaa Kung Pao

Rapeaksi paistettuja ruskeita noodeleita ja possunsuikaleita

Kevätsipulileipäset

Kiinalaiset nyytit

Lihapullia tahmeassa riisissä

Kiinalaisittain keitetty riisi

Friteeratut hedelmät

Jasminitee

Pääsin wokkaamaan ja kokkaamaan possua ja noodeleita. Bambukorissa höyrytetyt lihapullat menevät täälä kotona kokeiluun, samoin kevätsipulileipäset, ovat minulle aivan uutta. Ihan ylpeänä voin sanoa, että ruoka valmistui Atrian koekeittiössä nuavvaan, kun me paikalle kutsut bloggaajat käärimme hihat ja köytimme essut ympärille. 

 
PAISTETTUJA RUSKEITA NUUDELEITA JA POSSUSUIKALEITA

250 g munanuudeleita

400 g possun ulkofilettä tai kassleria

6 kuivattua kiinalaista sientä liotettuna

1,5 dl maapähkinä- tai maissiöljyä

4 hienonnettua valkosipulinkynttä

5 kevätsipulia 2,5 cm:n vinoviipaleina, valkoiset ja vihreät osat erikseen

1 paksoi

180 g (1 pussi) pavunituja

marinadi:

1 tl suolaa

1 tl sokeria

1,5 rkl soijaa

mustapippurirouhetta

1 rkl puolikuivaa sherryä

1/2 rkl perunajauhoa

2 rkl vettä

kastike:

1 rkl perunajauhoa

3 dl lihalientä tai sienten liotusvettä

1/2 tl suolaa

2 rkl soijaa

1 rkl osterikastiketta

1. Keitä 7 dl vettä ja keitä nuudelit siinä kypsiksi (noin 4 minuuttia, tarkista kypsennysohje pakkauksesta). Laita sienet veteen likoamaan.

2. Valuta nuudelit siivilässä ja jäähdytä kylmällä vedellä. Jätä nuudelit kuivahtamaan. Voit leikellä nuudeleita hieman lyhyemmiksi, se helpottaa ruoan tarjoilua. 

3. Leikkaa possunliha tulitikkumaisiksi suikaleiksi ja laita kulhoon. Mittaa päälle marinadin ainekset ja sekoita niin, että marinadi tarttuu kauttaaltaan lihojen pintaan. Marinoi 15-30 minuuttia.

4. Ota sienet pois liotusvedestä (Säästä liotusvesi) ja purista ne kuiviksi. Leikkaa sienet mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.

5. Tee kastike: sekoita perunajauhot ja tilkka lihalientä kulhossa. Lisää loput aineet, myös loput lihaliemestä ja sienten liotusvettä niin, että kastiketta on yhteensä 4 dl.

6. Kuumenna 0,5 dl öljyä suuressa paistinpannussa. Lisää nuudelit ja paista niitä sekoitellen pari minuuttia. Kaada nuudelit pediksi tarjoiluastialle.

7. Kuumenna pannu taas kuumaksi ja lisää 2 rkl öljyä. Lisää valkosipuli ja kohta perään sipulin valkoiset osat. Sekoita muutaman kerran. Lisää lihasuikaleet, sekoita ja kääntele, kunnes ne vaalenevat. Lisää viini ja jatka sekoittamista. Lisää sitten sienet ja puolet sipulin vihreistä osista. Kääntele hyvin sekaisin ja siirrä odottamaan.

8. Lisää loppu öljy ja kuumenna pannu taas kuumaksi. Laita pannulle paksoi ja pikapaista pari minuuttia. Lisää sitten pavunidut ja jatka paistamista vielä pari minuuttia. Siirrä lihasuikaleiden kanssa odottamaan.

9. Alenna lämpöä ja kaada pannuun hyvin sekoitettu kastike. Keitä sitä hiljalleen minuutin verran. Lisää kastikkeen joukkoon lihasuikaleet ja kasvikset. Kun kaikki ainekset ovat kuumenneet hyvin, kaada seos nuudeleiden päälle.

Ihana Peggy leipoi ja paistoi meille kevätsipulileipäset

Ruoka maistui ja juttu lensi. Taisi siinä olla puhetta jo seuraavasta kerrastakin, lupasimme olla mukana Voita ja Suolaa -Mikan kanssa jos Atria innostuu isännöimään bloggareita paikan päällä Nurmossa (vaihtoehtoisesti saatan myös suopua Kiinan-matkaan...)!

Juttua löytyy myös muiden paikallaolleiden blogeista:
52 weeks of Deliciousness
Peggyn pieni punainen keittiö
Voita ja suolaa
Kulinaari

Kiitos Atria! Always a pleasure!

Mun taidon - tai taidottumuuden- näyte. Sana on ONNI