Aina se hetki tulee ja koskaan en ole valmis. Mutta niinkuin elämässä aina pitäisi, iloitaan niistä asioista mitä meillä on eikä mietitä niitä mitä olisi vielä pitänyt ennättää tehdä.
Minulle tärkeä joulutraditio on ollut Urhon syntymävuoden joulusta 2004 joulukorttien lähettäminen. Sitä ennen en ollut koskaan lähettänyt ainoatakaan. Oma juttuni joulukorteissa on valokuvat, tähän saakka ainakin lapsistani. Ystäväni, valokuvausliikettä pitävä Viivi on alusta asti ollut mukana toteuttamassa kortteja. Välillä Viivi on ottanut kuvat, joskus lainannut kameraa ja yleensä sommitellut kortit ja tekstit. Viime vuosina olen enemmän ja enemmän kuitenkin hoitanut myös kuvauksen ja kuvankäsittelyn, eli tämän vuoden kortissakin Viivin käsialaa on enää vain teksti, joka itse asiassa ei ole tuo yllä oleva, jonka lisäsin kuvaan nyt tässä vain Picasassa, fontti ja väri on hiukan eri lopullisessa versiossa.
Olin niin suunnitellut, että joulun ja yli 10 kortin rajan ylittämisen kunniaksi julkaisen jouluna postauksen 10 joulukorttia. Tässä sitä kuitenkin ollaan, aattoaamuna 2.53, juuri sain lahjat pakettiin, mutta kuvien skannaamisen ja etsimisen sijaan taidan suoda itselleni muutaman tunnin levon, ennenkuin nousen ottamaan kinkun leivinuunista.
Perheeni ja minä toivotamme kaikille tätä lukeville, sukulaisille, ystäville ja tutuille, blogini seuraajille ja ihanille kanssa-blogaaneille oikein
HERKULLISTA JA LEPPOISAA JOULUA!
Oikein hyvää joulua <3
VastaaPoistaKiitos ja samoin!
PoistaNätti kortti.
VastaaPoistaRauhallista ja maukasta joulua teillekin!
Kiitos paljon. Ja leppoisia pyhänaikoja!
PoistaHyvää joulua myös sinne koko perheelle. Kylläpäs lapset ovat kasvaneet. Vastahan se oli eilen, kun Maitotytön syntymästä blogistasi luin :)
VastaaPoistaNiin. aatteleppa sitä. Voi kun osaas elää kaikki hetket, ettei yhtäkkiä huomaa, etttä nyt ne muuttaa jo kotoa...
PoistaJa kiitos, samoin!