Jos otsikossani on himpun verran uhitteleva sävy, niin se johtuu vain siitä, että yritin huonolla menestyksellä etsiä suomenkielistä vastinetta frangipane-täytteen nimelle. Jos tätä nyt lukee joku pitkänlinjan kondiittori (mikä saattaa olla hyvin epätodennäköistä) tai muuten vain kaikkitietävä ruoka-intoilija, niin vastaustanne odotetaan.
Frangipane- nimi tulee siis ranskankielestä ja se on tortun täyte, joka valmistetaan mantelijauhosta sokerista, voista ja munista. Mukaan lisätään sitten vaikka omenaa, luumua tai aprikoosia. Tuloksena ihanan makuinen torttu, lähellä sitä kauan etsimääni lapsuuden sveitsiläisen aprikoositortun (en käsitä, ettei äitini muista enää mitä siihen täytteeseen tuli. Kermaa ja munia? Tätä? Mitä?) makeankirpeää olemusta.
Tortusta saa tosi kauniin kun käyttää tarpeeksi viipaloitua hedelmää, toisin sanoen peittää koko tortun, myös kiille pääsee silloin oikeuksiinsa. Minulla oli vain n. 4 dl kulho NaapurinUllan luumupuun viinirypäleen kokoista, mutta tosi makoista luumua.
Yritin niistä poistaa kiviä kirsikankivenpoistajalla, jonka löysin kesällä vihdoin Eiringiltä, mutta ei se kyllä oikein toiminut, kivet olivat sille himpun verran liian suuria. Tuloksena luumut olivat melkoista riekaletta, eikä niitä järin kauniisti saanut aseteltua mitenkään.
Tortun ohje on lopputulos ja yhteenveto googlematkasta frangipanepiirakoiden ihmeelliseen maailmaan. Pohjana on tavallinen muropohja, jota en olekaan jaksanut valmistaa itse aikoihin, se pakastehyllyn murotaikinapohja on vain liian houkutteleva. Ja toki käy tähänkin. Mutta pohjaa valmistaessani muistin taas kuinka helppoa pohja oli valmistaa alusta asti, ja nyppiessäni kylmää voita jauhoihin saatoin oikein tuntea taikinaterapian vaikutukset ja viikon murheitten väistyvän taka-alalle. Tortun tekemisen huippuhetki numero 1. Toinen on sitten se ensimmäinen kirpsakan makea ja rapea suupala.
Luumu-frangipane-viskitorttu
Pohja
5 dl jauhoja
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
125g kylmää voita pieniksi kuutioiksi leikattuna
3 rkl jääkylmää vettä
JA KUIVATTUJA HERNEHIÄ!
Nypi voi ja kuivat aineet taikinaksi. Nyppiminen tarkoittaa sitä, että laitat kaikki samaan kulhoon ja otat yhden puhtaan kätesi ja nypit eli puristelet voin jauhojen sekaan, kunnes saat tasaisen taikinan. Lisää sitten jäävettä ruokalusikallinen kerrallaan taikinaan sekoittaen, muovaa taikinasta pallo, kääri se tuorekelmuun ja laita lepäämään jääkaappiin (tai jopa pakastimeen) puoleksi tunniksi.
Usein taikinasta pyydetään kaulimaan pohja, minulla se ei vain tahdo onnistua, enkä käsitä miksi taikinaa ei voi samoin tein painella sormin tasaisesti piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Minä ainakin painelen. Minä olen muuten ostanut jostain aivan halvan metallisen irtopohjallisen piirakkavuoan, joka toimii tässä mainiosti. Aseta pohjan päälle sitten pala foliota ja sen päälle kuivattuja herneitä. Ne toimivat paistaessa painona, että pohja pysyy mallissaan. Paista 180 asteessa 25 minuuttia. Poista herneet ja folio (herneet voit uusiokäyttää seuraavalla kerralla piirakanpainoina taas). Anna pohjan jäähtyä ennen täyttöä.
Piirakan täyte
4dl-1l luumuja kivet poistettuna
2dl sokeria
125g huoneenlämpöistä pehmeää voita
2 munaa
2 rkl viskiä
160g mantelijauhoa
Kiille
1 rkl viskiä tai vettä
1 rkl appelsiini- tai aprikoosimarmeladia tai -hyytelöä
Vaahdota voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi ja lisää sitten munat yksitellen vatkaten. Lisää viski ja mantelijauhot, sekoita tasaiseksi.
Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle. Täytteen päälle levitä tasaisesti limittäin ympyrän muotoon luumut, jos sinulla on isoja luumunsiivuja, tai kumoa vain kaltaiseni pikkuriekaleet luumuja pinnalle.
Paista 180 asteessa 45 minuuttia, loppuvaiheessa voit peittää pinnan foliolla, ettei tummu liikaa.
Valmista kiille kuumentamalla neste ja hyytelö. Pensselöi tortun pintaan ja anna tortun jäähtyä.
Nauti vaniljajäätelön tai ranskankerman tai kermavaahdon kera. Näinhän sitä tavataan sanoa. Meillä meni alas kyllä aivan tällääsenäkin. I loooooved this torttu!
Ai niin. Tähän olisi kyllä hyvä lopettaa, mutta vielä piti sanomani, että useissa ihailemissani kauniissa ja hurmaavissa ruokablogeissa näkyy suloisen harmonisia kirjoitettuja reseptikuvia. Tsekatkaa tunnelma esimerkikisi vaikka Suolaa&Hunajaa ja Vatsasekaisin Kilinkolin- blogeista.
Minäkin usein netistä surffaillessani kirjoitan reseptejä ylös ihan käsipelillä, koska en jaksa alkaa tulostelemaan eikä kotimme ainoaa ja kiinteää konetta voi raahata keittiöön, että vois olla kokatessa online. Mutta kyllä siitä käsinkirjoitetusta reseptistä onkin sitten kiva kokkailla, kun on kaiken pikkutarkasti kopioinut. Alla tämän tortun ohje. Ja IsoHoon lottonumerot ilmeisesti.
Sulla on mun luontoni, just tuollaisia minunkin muistiinpanoni ovat :D
VastaaPoista<3
VastaaPoistaMinun mieltäni lämmitti ja rauhoitti erityisesti kesällä sinun keittiösi. Uusi ja kaunis, kyllä, mutta oli sullakin pojat tasot täynnä tavaraa! :D
Älä muuta viserrä! Ja ne olivat vielä vähän vajaat keväisten yo-juhlien jälkeen :D Lauteilla saunassa on vieläkin romppeita... Emme siis sauno "kovin usein". Mutta pidetään tämä vain meidän välisenämme. Onneksi sulla ei täällä blogissa käy muita, niin ei jutut leviä.
PoistaHaa, muillakin on saunassa tavaraa (meillä se on täynnä...). Sähkökiuas koppi mikään oikea sauna ole, puusaunassa voin välillä käydäkin...
PoistaNo en kai minä nyt mitään henk. kohtaisia ala täällä levittelemään... mutta kaaos on yhteistä! :)
PoistaJa oot sitpaiitti väärässä, blogissani käy sinun lisäksi myös äitini!
Täällä frangipania kutsutaan ihan vain mantelikreemiksi,joka olisimielestäni ihan hyvä nimitys:-)
VastaaPoistaMantelikreemi kuulostaa hyvältä -ja hienolta! Googlasin vähän ja se näkyy tehtävän yleensä mantelimassasta, onkohan se nyt sitten sama vai eri asia?
PoistaMantelikreemi taas täällä on tuo ihan samoista aineksista tehty juttu.
PoistaMinäkin aina painelen menemään, huomattavasti parempi hermojen kannalta.
VastaaPoistaHiano on torttu ja arvaa minulla on kohta oma luumupuu - ehkä kaksikin. Ei ehtinyt siinä kaupanteon kiireessä laskea. Lasketaankohan luumuvarkaudeksi, jos käy varastamassa pihalta, jonka jo teknisesti omistaa?
Jonna, me kävimme tovi sitten yhessä asuntoesittelyssä, ja Apupoika ensitöikseen nappasin omenapuusta omenan taskuunsa. Oli kyllä hyvä omena, vaikkei kauppoja tullutkaan. Että tajusithan säkin tarkistaa laadun ennen kaupantekoa?
PoistaEn tietenkään, menin sekaisin valosta. Ne ovat kuulema tosi kirpeitä ja myöhäistä lajiketta. Täydellistä ainesta Kivistön Marille omenahyytelöön siis.
PoistaNo en halua jäädä huonommaksi, täutuu ens keväänä hakia se luumupuu tai kaks pihalle. Kirsikkapuuhan mulla jo on. Kaunis lehtevä, teki kokonaista 1kpl kirsikoita tänä vuonna. NaapurinUllan puut teki 100. Voisko tästä päätellä jotain?
PoistaNaapurinUlla käyttää kiellettyjä aineita, niin sen on pakko olla ;-) Terveisiä Ullalle!
PoistaPakko! Itseasiassa NaapurinUlla aina jaksaa kertoa juttua ystävyytemme alkuajoilta, kun ei vielä hyvin tuntenut mua ja ne oli Hyvää hyvyyttään menny levittämään IsoHoon kanssa meídän vastakylvetylle nurmikolle Apulantaa. Se aina matkii kuinka mä käännyyn kannoollaani niitten pihas kun sain selville ja isoolla äänellä alootin mesuamisen: "RISTUS, MÄHÄN SANOON ETTÄ SITÄ EI SAA LAITTAA...!)
PoistaMinäkin olen yrittänyt kopioida täydellisen luumu/aprikoosi/kirsikkawähenin reseptiä onnistumatta. Mitä ihmettä ne sveitsiläiset siihen laittavat? Olin äskeisellä lomalla jo vähällä kysyä hotellilla ja leipomossa...
VastaaPoistaNo sä tiedät, mistä mausta mä puhun. Kerrot mulle sitten ekana jos saat salaisuudet selville.
Poistano hiisi- meillä fragipaania tehtiin just omenapiirakkaan! ja vielä heikommin menestyvällä "no nkyllähän ne ainekset sitten jälkeenpäinkin muistaa - ei tarvi alkaa kesken kaiken mitään muistiin kirjoittelemaan"- metodilla. Niinpä sitä reseptiä on nyt muisteltu yli viikon ajan... :-/
VastaaPoistaVoi kuinka kivaa, että joku muukin sortuu tuohon kullämämuistan-metodiin....
Poistamun mielstä se frangipane vaan on niin ihana sanana, sen oikein maistaa miten ranskalaisen herkullista se on...ja siihen voi upottaa vaikka miten rumia hedelmiä ja marjoja jotka ulkonäöltään eivät sovi muualle esille näytille...voiko sen kanssa edes epäonnistua, nanna?
VastaaPoistaEn edes minä, en edes minä! :D (ja samaa mieltä sanan kauneudesta)
PoistaIhana on piiras! Ja nuo luumut ovat taatusti ihan huippuja tässä.
VastaaPoistaMutta kiva kuitenkin, kun kirjoitat reseptin tänne ihan konehella, koska tuo käsin kirjoitettu on aika haastava tulkita. :-D
Ei pitäisi sanoa mitään, koska työkaverit tulee yleensä kysymään kahteen kertaan, mitä heille jättämässäni post it -lapussa lukee. Jasun mielestä en edes yritä. :-D
susta olis siis pitänyt tulla lääkäri....
PoistaJahas, onkos tuossa myös lottorivisi?
VastaaPoistaOis varmaan pitänyt lukea juttu ihan loppuun asti, niinkus viimeistä lausetta myöten. Mutta oikeesti just tolta mullakin muistiinpanot näyttää.
Poistahätähousu...
PoistaOnks sulla joku luumulikööri tuosa tortun keralla?
VastaaPoistaNäyttää hurmaavan ranskalaiselta. Ei niitä luumun kiviä saa kotoluumuista ikinä siististi irti...
Menitkin sitten kusymään tuollaista. Kuvitellaan, että siinä on luumulikööri tai joku jälkiruokaviini tai makea sherry, joku varmaan sopis ihanasti. Kuvaustarkoituksiin, tuli ensimmäisestä käteen osuneesta avatusta pullosta, jossa oli sopivasti tilkka enää pohjalla KUIVAA sherryä, ja voin kertoa että en edes unissani kuvitellut sen natsaavan piirakan kanssa, mitä se ei tehnytkään.
PoistaMutta leikitään, että siinä on jotain ihanaa eisweinia vaikka...
Hyvä leikki ja minuun tuo juoma meni ihan täydestä! :D No, kuvaustarkoitukset on aina oma lukunsa. Punkkuhan muuten näyttää kuvissa aina melkein mustalta, niinpä sitä voi vähän lantrata valkkarilla tai vedellä, saa kauniimman kuvan. Makunautinnot on sitten toinen juttu.
PoistaIhana piiras ! Jotain luumupiirakkaa tai -kakkua juurikin äsken suunnittelin siskon syntymäpäiville tekeväni ja ihan alkoi hymylyttämään kun huomasin tän postauksen. Tässähän mulle on yksi vaihtoehto :)
VastaaPoistavarteenotettava sellainen!
PoistaVoihan viskikurkku, frangipaanit on täällä sellainen "pitäs tehdä ja kokeilla". Luotan että tuo luumu-viskihässäkkä oli herkkua. :D
VastaaPoistamä en yhtään epääle, ettetkö kokeele.
PoistaTuo muistiinpanolappu voisi ihan hyvin olla munkin työpöydän kaaoksen keskellä.. Tutulta näyttää!
VastaaPoistaSen jälkeen kun näin sun kuutioivan vesimelonia tarkalleen7,5x7,5mm kokoon, minulla on kyllä ylivoimaisia vaikeuksia uskoa moista.... :)
PoistaSamalta näyttää minunkin riipustelut :). Ei nimi piirakkaa pahenna
VastaaPoistaMinna, osoittaakohan tuollaiset muistiinopanot luovuutta, suurpiirteisyyttä vai vaan hurjaa kiirettä?
PoistaIhana piirakka kerrassaan ja tuo frangipane ihan tyrmistyttävä ihanuus. Heti laitan reseptin talteen – minulla on sama muistiinpanotekniikkaa, kuin sinulla ja monella muulla tässä kommenttijonossa. Kirjoittelen käsin samaan tapaan kuin sinäkin, tai vaihtoehtoisesti olen aivan varma, että muistan ohjeen kolmen päivän kuluttua postatessani sitä. Jeps, välillä on joutunut tekemään jonkin jutun uusiksi, kun ei ole ollut varma siitä, kuinka se oikein menikään...
VastaaPoistaPoistin tuon alimmaisen, kun innostuit tuplakommentointiin :)
PoistaJuu, minäkin luotan kun sokea pässi muistiini, huomatakseni AINA, että en muista siis sitten en yhtään mitään....
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPitääkö kaikki pohjat jäähdyttää? Vain tämä vain?
VastaaPoistaOli muuten hyvää. Ja piti oikein A-kaupassa käydä tätä varten O_o
Jaa-a, hyvä kysymys. Ei kai. Riippuisiko täytteestä. Siis niinkuin näet, en tiedä!
VastaaPoistaOstitko oikein 5cl lekan? :)
Investoin pikkasen isompaan.Talvi tulee, että jos tarvii saada vaikka joku irish coffee tms :D
VastaaPoista