Minä olen hurmaantunut. Menkää kaikki Bolognaan.
Rakkaalla kaupungilla on monta lempinimeä. La dotta, "oppinut" viittaa kaupungin sivistyksen, kulttuurin ja arkkitehtuurin kukoistukseen. 400 000 tuhannen asukkaan Bologna on edelleen nuorekas yliopistokaupunki ja sen meriittilistalta löytyy mm. jo 1088 perustettu yliopisto.
La rossa tulee niin rakennusten punakeltaisista sävyistä kuin kaupungin vasemmistolaisesta taustastakin. Ja tärkein minulle, La grassa tarkoittaa "läskiä". Bologna on Emilia
-Romagna maakunnan keskus ja samalla myös koko Italian tunnustetuin ruokakaupunki, seikka, joka minun yleissivistyksessäni oli jostakin syystä sijoittunut siihen kuuluisan aukon kohdalle. Mutta ei enää. Jos Bolognan ja maakunnassa sijaitsevien Parman, Modenan, Reggion ja Emilion piikkiin voidaan laskea esim. Mortadella, Parman kinkku, Parmesaani, Balsamico ja se kuuluisa ragu, jota me pasta bolognese kastikkeeksikin tituleeramme, ei ruokamekaksi kutsuminen liene yliampuvaa. No, ainakaan jos satut pitämään italialaisesta ruuasta...
Ennenkuin leväytän eteenne viikonlopun ravintolasaldoni ja herkullisimmat hetkeni Bolognan syleilyssä, ansaitsee kaupunki oman postauksensa aivan ilman syömistä, vaikka se erottomattomasti kaupungin imagoon kuuluukin. Jokainen ikivanha tiiliseinä suorastaan huokuu mamman valmistaman pasta-aterian tuoksua ja avoimista ovista kantautuu astioiden kilinä ja aterialle asettuneiden perheenjäsenten iloinen rupattelu.
Ensimmäinen asia, joka kaupungissa kiinnitti huomion, oli sen uskomaton kauneus. Bolognan juuret juontavat jo jonnekin etruskien aikaan, mutta se kehittyi ja kukoisti rinta rinnan Rooman kanssa, ja eli mahtipontisimpia vuosiaan varhaiskeskiajalla, ajan vauraus ja valta näkyvät tänä päivänäkin sen arkkitehtuurissa, Bolognan keskusta on Euroopan suurimpia säilyneitä historiallisia keskittymiä.
Kaupunki on kuuluisa katetuista jalkakäytävistään, holvikaaristaan, jotka suojaavat matkaajaa niin sateelta kuin auringonpaahteeltakin. Kaarikäytäviä on Bolognan keskustassa yli uskomattomat 42km, siis lähes joka rakennuksen reunalla, välillä pienempinä, mutta usein mahtipontisen korkeina. Jaksoimme ihmetellä kaupungin rakennuttaneiden mahtipontisuutta ja " suuruudenhulluutta", mutta samlla tunsimme itsemme eteläpohjalaisen kotoisiksi...
Vain pienimmiltä kujilta, puuttuivat holvikäytävät.
Keskusta oli selkeä ja kompakti, kaikkialle pääsi jalan, suunnat ja matkat oli helppo hahmottaa. Keskustan liikenne oli myös huomattavan rauhallista ja viikonloppuna jopa pääkadut olivat suljettuna liikenteeltä.
Myös iltaisin ja öisin kaupunki tuntui turvalliselta liikkua jalan, niin näkyivät paikallisetkin tekevän. Sitäpaitsi katetut käytävät näyttävät upeilta valaistuna.
Kirkkoja ja upeita museoita riittää ( me valitsimme tällä kertaa keski-ajan museon). Seuralaiseni ei ole järin kiinnostunut moisista, mutta kävimme kuitenkin katsastamassa San Petronion basilican, joka sijaitseen keskusaukiolla Piazza Maggiorella ja on maailman kuudenneksi valtavin kristinuskon pyhättö.
Näitä torneja on aikoinaan ollut yli sata, joista parikymmentä yhä pystyssä, osa kuitenkin madallettuna. Huikeat näkymät yli kaupungin. Ja lohduttauduin, että kohta tämäkin "lysti" varmaan kielletään. Sekä huvittelin alastulomatkalla ensimmäisellä neljänneksellä (siis melkein huipulla)vastaankiipiville turisteille kannustavasti hymyillen ja sanoen "you're almost halfway up...".
Bolognan keskustassa ei ole varsinaista kauppahallia lainkaan vaan kapeiden kujien muodostama Quadrilatero-kortteli jonka varrelle kala ja vihanneskauppiaat levittivät kojunsa. Ja tottakai myös lihakaupat ja pastanvalmistajat, viinikauppiaat ja kaikki muu häkellyttävän ihana RUOKA.
Koska olemme Italiassa, tuossa muodin mekassa, pari sanaa siitäkin lienee paikallaan. Kevät 2013 Suomessa:pastellit minttu, koralli, keltainen jne. Mustaa ja valkoista. Neonvärejä. Italia 2013.: Ei häivähdystäkään edellä mainituista. Vain vaalean ruskean ja beigen sävyt, murretut ruskeat ja vihreät ja maastokuvio. Ihan kaikilla. Jalassa matalat nuderuskeat saappaat, ehkä jokusella niitillä, hopeaa tai kultaa. Tai sitten tennarit. samat värit, samat niitit.
Mitä vielä? Ihmiset. Poikkeuksetta ystävällisiä. Puhuivat joko tosi hyvää englantia, tai sitten ei ollenkaan. Siis useimmat. Mutta puhuivat siitä huolimatta. Niinkuin minäkin. Jopa niin, että puolentunnin sessio kaupungintalon internetneuvonnassa (päästäkseni käyttämään Wi-Fiä) päättyi siihen, että pelkästään italiankielentaitoinen signora tokaisi lopulta minulle, että sinähän puhut italiaa! Mitä siis en todistettavasti tee. Ehkä hän oli niin helpottunut kun lopulta ymmärsin, mitä hänen hokemansa emessáaaadzi tarkoitti (viestiä).
Bolognan ainoa keksimäni miinusmerkkinen puoli on sää. Puolivahingossa valitsimme ilmeisesti matka-ajankohdaksemme parhaan mahdollisen. Kaupungissa on nimittäin hyvin kostea ilmasto. Talvella se yhdistyy jäätävään kylmyyteen ja sateeseen ja kesällä hellelukemiin. Ja elokuussa ei sitten kannata mennä. Jos haluaa syödä auki olevassa ravintolassa.
Pääsimme myös osaksi karnevaalitunnelmaa kun kukkuloilla majaileva Madonna di San Luca saapui muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kulkueessa oli kyllä sitten edustettuna munkkikuntaa jos toistakin.
Sunnuntaina, poislähtöpäivänä, kun jouduimme keskeyttämään ulkolounaamme
äkilliseen, kaiken pimentävään sadekuuroon,
saimme selville syynkin siihen lihakaupassa, jonne menimme sateensuojaan. "It always rains when Madonna comes to town!"
Näköjään.
Eikä tässä vielä kaikki, mutta ehkä paras kuitenkin lopettaa, että saan jotakin ulos. Sanottavaa vain on liikaa, mutta toivon, että pääsitte edes tunnelmaan. Bolognan matkailu, on ehdottomasti suositeltavaa ja vähän vaivannäöllä (siis googlaamisella) sinne pääsee Helsingistä yhdellä välilaskulla.
Vielä yksi asia, johon kiinnitin huomiota. Bologna, kuten Roomakin tuntuu olevan varsinainen rakastavaisten kaupunki, julkisesti kuhertelevia pariskuntia näkyy tämän tästä aivan eri malliin kuin meilläpäin. Minäkin saatoin siitä inspiroitua jonkin verran kun koppasin IsoHoota kädestä kiinni holvikaarikäytäviä pitkin kävellessämme tyytyväisenä mainion illallisen jälkeen. Johon IsoHoo puuskahti:
"...Kohta pitää varmaan pussatakkin!
Hihi, no joutuiko pussaamaan? Jään odottelemaan seuraavia osia, sillä eihän kaikki mahdu postaukseen nro 2? :)
VastaaPoista...no ehkä mun täytyy vähä tiivistää, ettei oo loppuvuosi pelkkää bolognaa...
Poista(mua ei kyllä JOUDU kukaan pussaamaan. Ei TARTTE!) NI! ;D)
Mahtava postaus joka aiheutti akuutin matkakuumeen :)
VastaaPoistaja siihenkös tiedämme lääkkeen?....
PoistaValmis matkakertomuskirjailijaksi!!!!
VastaaPoistaNo kyllä tämä oli lähinnä yön väsyneinä tunteina kirjoitettu pintaraapaisu-juttu, kun alkoi näyttää, ettei mulla oo aikaa kirjottaa mitään. Toukokuun ruuhkaviikot.
PoistaMutta kiva jos pidit silti.
Ihna IsoHoo! Seuraavaa osaa odotellen, josko sitten jo saataisiin SUUDELMAkin.
VastaaPoistaNo se pusuko tässä ny koko shown varastaa? :)
PoistaMahtavaa! Hieno juttu kuvineen kaikkineen..
VastaaPoistaHienosta paikasta, helppo kertoa!
Poistakivaa että pääsitte sinne palkintomatkalle näin pian!!
VastaaPoistaSas muuta, toisaalta ei paljon ehditty etukäteen valmistautua, mutta toisaalta sekin kuuluu matkailuun (ainakin omasta mielestä), ettei kaikki ole niin ennalta säädettyä.
PoistaVoi, Bologna oli eka kosketuksemme Italiaan vuonna 2006. Ihana kaupunki, ja Il Piccolo Teatrossa tuli syötyä yksi parhaimmista aterioista ikinä. Piazza Maggiorella oli illalla elokuvafestarit ja luigit tarjoili valkoisista persikoista tehtyjä bellinejä, aaahhh...
VastaaPoistaIhania muistoja, Ulla...
PoistaMeidän olisi tarkoitus suunnata päivävisiitille tuohon ihanaan kaupunkiin juuri elokuussa :'(
VastaaPoistaDoooo, eihän sen kaupungin kauneus eikä puitteet mihinkään katoa elokuussakaan. Mutta todella moni ravintola on silloin kyllä sulki ja ehkä muutenkin enemmän turisteja kuin paikallisia. Olette sitten jollakin ihanalla Italian kierroksella tai vuokranneet talon lähistöltä?
PoistaMilanosta ajellaan Gardalle ja sieltä sitten visiteerataan siellä mihin mieli tekee mennä! :)
PoistaNo Bolognaan sitten ehdottomasti. Haluat sie lainata mun slow food raamattua?
PoistaHieno juttu, mukava tarina. Bolognassa käyneenä yhdyn ehdottomasti suositukseen, on matkan arvoinen kaupunki.
VastaaPoistaAika hauska kun Bolognan kävijöitä löytyy näin paljon, vaikka itte olin aivan pimennossa. vaikka kyllä tarkemmin muisteltuna, olen tainnut nukkua joskus rautatieasemalla aamuyöstä junarikon takia muuteman tunnin rinkkani päällä laiturilla muinaisella interrailmatkalla. Silloin oli kiire Roomaan....
PoistaOi vähänkö tuli muistoja mieleen :). 7v sitten vietettiin häämatkan pari viimeistä päivää juuri bolognassa ja olisi tarvinnut kyllä paljon enemmän aikaa ihanaan kaupunkiin tutustumiseen. Lokakuun alussa oltiin ja ihan täydellinen ilma ja vähän muita turisteja.
VastaaPoistaEi tuolla nytkään paljon turisteja ollut. Me saavuttiin torstaina aamukympiltä ja sunnuntaina lähettiin kentälle illalla puoli kuus. Oli kyllä ihan minimiaika, yksikin päivä vähemmän, niin harmittanut ois. Maksimiaikaa ei varmaan ookkaan. IsoHoo oli aivan, että täältä ostais kaupunkiloma-asunnon. (meillä kun tapana on niihin sijoittaa...noin niinkuin teoriassa ja hurjimmissa kuvitelmissa...)
PoistaMä olen niin odottanut näitä Bologna-postauksia, ihana juttu Nanna!
VastaaPoistaItelläs on, senkin roomafriikki. Bolognan Eataly on muuten varmaan huomattavasti pienempi laitos, kuin se Rooman, mutta ihana vinkki joka tapauksessa. Piti käydä oikein kahteen otteeseen!
PoistaBologna on käymättä, täytyy kunnostautua. Norwegianko lentää sinne päin? Niin, mulla on maastokuviota ja hiekanväriset tennarit... :) Ja ruokajuttua odotellessa...
VastaaPoistaNo me mentiin SASsilla Köpiksen kautta ja tultiin lufthansalla Frankfurtin kautta.
PoistaSähän oot ihan sitten savon roomalainen, noin niinku muotiseikoiltakin!
Kyllä vakuutuin että Bologna on ihana kaupunki!
VastaaPoistaNo niin pitikin! :) Hyvä.
PoistaMinullakin oli Bolognan kohdalla yleissivistyksessä aukko, mutta ei ole enää. Mikä mainio kaupunki! Kyllä teidän siellä kelpasi.
VastaaPoistaNo kyllä!...lisäksi siinä, että kyseessä oli PALKINTOMATKA oli joku oma ainutlaatuinen vetovoimansa, ei varmaan montaa kertaa meikäläisen kohdalle satu.
PoistaOi, Bologna! Viihdyimme siellä helmikuussa kovin hyvin! Jännityksellä odotan, osuitteko johonkin tuttuun ravintolaan, siellä(kin) kun valinnanvaraa riittää. Puhumattakaan herkkukortteleiden tarjonnasta!
VastaaPoistaNo niin, sunhan postauksia mä luinkin, sen vähän mitä kerkesin ennen matkaa ja nyt matkan jälkeen jälleen uudelleen. Teillä oli kyllä ihanaa kun pääsitte hyödyntämään noita herkkukorttelin antimia. No kyllä munkin oli pakko rehata kotiin pari kiloa parsaa ja artisokkia ja parmesania (ja oliiviöljyä ja balsamicoa ja kuivapastaa), järkeä tai ei.
PoistaJa parit kengät. :)
Kiva, jos vinkeistä oli jotain osviittaa! Odottelen jatkopostauksia, kerro jos jokin ravintola osui teidänkin makuun. Ja kyllä, leikittelin ajatuksella ostaa viikon ruokaostokset matkalaukkuun... mutta meidän tapauksessa ne täyttyivät viiniostoksista ;)
VastaaPoistaVoisinkin heittää sulle myös 10 ravintolan virtuaalimatkan haasteen, jossa on ideana kerryttää vinkkilistaa suositeltavia ravintolakokemuksia maailmalta:
http://ripaustryffelia.wordpress.com/2013/03/29/haaste-ruokamatkaajille-10-ravintolan-virtuaalimatka/
aaarghhh...mä oon viime aikoina matkustellu aivan liian vähän, jotta mulla olis ravintolalistaa...sinänsä tämä haaste on aivan ihana!
PoistaAh, ihana Italia! Jos olis "pakko" muuttaa Helsingistä, niin suunta olisi kyllä tuo saapasmaa :)
VastaaPoista...ja on sielä ainakin hitsin kiva käyrä!
Poista