Pages

tiistai 14. toukokuuta 2013

Bologna. La dotta. La Rossa ja ennen kaikkea la grassa



Minä olen hurmaantunut. Menkää kaikki Bolognaan.



Rakkaalla kaupungilla on monta lempinimeä. La dotta, "oppinut" viittaa kaupungin sivistyksen, kulttuurin ja arkkitehtuurin kukoistukseen.  400 000 tuhannen asukkaan Bologna on edelleen nuorekas yliopistokaupunki ja sen meriittilistalta löytyy mm. jo 1088 perustettu  yliopisto.


La rossa tulee niin rakennusten punakeltaisista sävyistä kuin kaupungin vasemmistolaisesta taustastakin. Ja tärkein minulle, La grassa tarkoittaa "läskiä". Bologna on Emilia
-Romagna maakunnan keskus ja samalla myös koko Italian tunnustetuin  ruokakaupunki, seikka, joka minun yleissivistyksessäni oli jostakin syystä sijoittunut siihen kuuluisan aukon kohdalle. Mutta ei enää. Jos Bolognan ja maakunnassa sijaitsevien Parman, Modenan, Reggion ja Emilion piikkiin voidaan laskea esim. Mortadella, Parman kinkku, Parmesaani, Balsamico ja se kuuluisa ragu, jota me pasta bolognese kastikkeeksikin tituleeramme, ei ruokamekaksi kutsuminen liene yliampuvaa. No, ainakaan jos satut pitämään italialaisesta ruuasta...


Ennenkuin leväytän eteenne viikonlopun ravintolasaldoni ja herkullisimmat hetkeni Bolognan syleilyssä, ansaitsee kaupunki oman postauksensa aivan ilman syömistä, vaikka se erottomattomasti kaupungin imagoon kuuluukin. Jokainen ikivanha tiiliseinä suorastaan huokuu mamman valmistaman pasta-aterian tuoksua ja  avoimista ovista kantautuu astioiden kilinä ja aterialle asettuneiden perheenjäsenten iloinen rupattelu.


Ensimmäinen asia, joka kaupungissa kiinnitti huomion, oli sen uskomaton kauneus. Bolognan juuret juontavat jo jonnekin etruskien aikaan, mutta se kehittyi ja kukoisti rinta rinnan Rooman kanssa, ja eli mahtipontisimpia vuosiaan varhaiskeskiajalla, ajan vauraus ja valta näkyvät tänä päivänäkin sen arkkitehtuurissa, Bolognan keskusta on Euroopan suurimpia säilyneitä historiallisia keskittymiä.


Kaupunki on kuuluisa katetuista jalkakäytävistään, holvikaaristaan, jotka suojaavat matkaajaa niin sateelta kuin auringonpaahteeltakin.  Kaarikäytäviä on Bolognan keskustassa yli uskomattomat 42km, siis lähes joka rakennuksen reunalla, välillä pienempinä, mutta usein mahtipontisen korkeina. Jaksoimme ihmetellä kaupungin rakennuttaneiden mahtipontisuutta ja " suuruudenhulluutta", mutta samlla tunsimme itsemme eteläpohjalaisen kotoisiksi...

Vain pienimmiltä kujilta, puuttuivat holvikäytävät.


Keskusta oli selkeä ja kompakti, kaikkialle pääsi jalan, suunnat ja matkat oli helppo hahmottaa. Keskustan liikenne oli myös huomattavan rauhallista ja viikonloppuna  jopa pääkadut olivat suljettuna liikenteeltä.


Myös iltaisin ja öisin kaupunki tuntui turvalliselta liikkua jalan, niin näkyivät paikallisetkin tekevän. Sitäpaitsi katetut käytävät näyttävät upeilta valaistuna.







Kirkkoja ja upeita museoita riittää ( me valitsimme tällä kertaa keski-ajan museon). Seuralaiseni ei ole järin kiinnostunut moisista, mutta kävimme kuitenkin katsastamassa San Petronion basilican, joka sijaitseen keskusaukiolla Piazza Maggiorella ja on maailman kuudenneksi valtavin kristinuskon pyhättö.

joku ihan sivukäytävä vaan

Ihmettelimme valtavan rakennuksen mittasuhteita ja sinne siivilöityvää valoa, kirkko oli kaikkea muuta kuin pimeä, vaikka ikkunoita ei hirveästi tuntunut olevankaan, ainakaan kirkkaita.


Kirkossa oli kuvaaminen kielletty, mutta tein sen niin salakavalasti, ettei kukaan päässyt huomauttamaan. Tietynlainen pyhä rauha saa aina valtaansa matkailijan kirkoissa vieraillessa, nytkin tämä mahtava rakennus sulki syliinsä niin  satunnaiset turistit, kevätretkellä olleet koululaisryhmät kuin paikasta lohtua hakemaan tulleet. Haltioituneena tuijotin yhden käytävän laidalla synninpäästökoppia jossa saatoin aivan selvästi nähdä kuinka isä kuunteli seurakuntalaisensa tilitystä.


Matkoillamme suurin konflikti on vastakkainajattelu tilanteissa pitääkö-koko-ajan-syödä/etkö-ajattele-muuta kuin-ruokaa? Jos toinen siis hokee, että ei jaksa syödä, koska eihän  täällä tehdäkään mitään, voi kaverin kanssa kiivetä esim 498 puuporrasta pari metriä vaille vajaa satametriä suoraan ylöspäin yllä olevaan Asinellin torniin. Tietääpähän kiivenneensä, tässä tuli nimittäin sellainen pyhä tunne, että luulin kuolevani.



Näitä torneja on aikoinaan ollut yli sata, joista parikymmentä yhä pystyssä, osa kuitenkin madallettuna. Huikeat näkymät yli kaupungin. Ja lohduttauduin, että kohta tämäkin "lysti" varmaan kielletään. Sekä huvittelin alastulomatkalla ensimmäisellä neljänneksellä (siis melkein huipulla)vastaankiipiville turisteille kannustavasti hymyillen ja sanoen "you're almost halfway up...".

Bolognan keskustassa ei ole varsinaista kauppahallia lainkaan vaan kapeiden kujien muodostama Quadrilatero-kortteli jonka varrelle kala ja vihanneskauppiaat levittivät kojunsa. Ja tottakai myös lihakaupat ja pastanvalmistajat, viinikauppiaat ja kaikki muu häkellyttävän ihana RUOKA.






Koska olemme Italiassa, tuossa muodin mekassa, pari sanaa siitäkin lienee paikallaan. Kevät 2013 Suomessa:pastellit minttu, koralli, keltainen jne. Mustaa ja valkoista. Neonvärejä. Italia 2013.: Ei häivähdystäkään edellä mainituista. Vain vaalean ruskean ja beigen sävyt, murretut ruskeat ja vihreät ja maastokuvio. Ihan kaikilla. Jalassa matalat nuderuskeat saappaat, ehkä jokusella niitillä, hopeaa tai kultaa. Tai sitten tennarit. samat värit, samat niitit.




Mitä vielä? Ihmiset. Poikkeuksetta ystävällisiä. Puhuivat joko tosi hyvää englantia, tai sitten ei ollenkaan. Siis useimmat. Mutta puhuivat siitä huolimatta. Niinkuin minäkin. Jopa niin, että puolentunnin sessio kaupungintalon internetneuvonnassa (päästäkseni käyttämään Wi-Fiä) päättyi siihen, että pelkästään italiankielentaitoinen signora tokaisi lopulta minulle, että sinähän puhut italiaa! Mitä siis en todistettavasti tee. Ehkä hän oli niin helpottunut kun lopulta ymmärsin, mitä hänen hokemansa emessáaaadzi tarkoitti (viestiä).

Bolognan ainoa keksimäni miinusmerkkinen puoli on sää. Puolivahingossa valitsimme ilmeisesti matka-ajankohdaksemme parhaan mahdollisen. Kaupungissa on nimittäin hyvin kostea ilmasto. Talvella se yhdistyy jäätävään kylmyyteen ja sateeseen ja kesällä hellelukemiin. Ja elokuussa ei sitten kannata mennä. Jos haluaa syödä auki olevassa ravintolassa.



Pääsimme myös osaksi karnevaalitunnelmaa kun kukkuloilla majaileva Madonna di San Luca saapui muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kulkueessa oli kyllä sitten edustettuna munkkikuntaa jos toistakin.

Sunnuntaina, poislähtöpäivänä, kun jouduimme keskeyttämään ulkolounaamme



äkilliseen, kaiken pimentävään  sadekuuroon,



saimme selville syynkin siihen lihakaupassa, jonne menimme sateensuojaan. "It always rains when Madonna comes to town!"
Näköjään.

Eikä tässä vielä kaikki, mutta ehkä paras kuitenkin lopettaa, että saan jotakin ulos. Sanottavaa vain on liikaa, mutta toivon, että pääsitte edes tunnelmaan. Bolognan matkailu, on ehdottomasti suositeltavaa ja vähän vaivannäöllä (siis googlaamisella) sinne pääsee Helsingistä yhdellä välilaskulla.

Vielä yksi asia, johon kiinnitin huomiota. Bologna, kuten Roomakin tuntuu olevan varsinainen rakastavaisten kaupunki, julkisesti kuhertelevia pariskuntia näkyy tämän tästä aivan eri malliin kuin meilläpäin. Minäkin saatoin siitä inspiroitua jonkin verran kun koppasin IsoHoota kädestä kiinni holvikaarikäytäviä pitkin kävellessämme tyytyväisenä mainion illallisen jälkeen. Johon IsoHoo puuskahti:
"...Kohta pitää varmaan pussatakkin!

36 kommenttia:

  1. Hihi, no joutuiko pussaamaan? Jään odottelemaan seuraavia osia, sillä eihän kaikki mahdu postaukseen nro 2? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...no ehkä mun täytyy vähä tiivistää, ettei oo loppuvuosi pelkkää bolognaa...
      (mua ei kyllä JOUDU kukaan pussaamaan. Ei TARTTE!) NI! ;D)

      Poista
  2. Mahtava postaus joka aiheutti akuutin matkakuumeen :)

    VastaaPoista
  3. Valmis matkakertomuskirjailijaksi!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä tämä oli lähinnä yön väsyneinä tunteina kirjoitettu pintaraapaisu-juttu, kun alkoi näyttää, ettei mulla oo aikaa kirjottaa mitään. Toukokuun ruuhkaviikot.
      Mutta kiva jos pidit silti.

      Poista
  4. Ihna IsoHoo! Seuraavaa osaa odotellen, josko sitten jo saataisiin SUUDELMAkin.

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa! Hieno juttu kuvineen kaikkineen..

    VastaaPoista
  6. kivaa että pääsitte sinne palkintomatkalle näin pian!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sas muuta, toisaalta ei paljon ehditty etukäteen valmistautua, mutta toisaalta sekin kuuluu matkailuun (ainakin omasta mielestä), ettei kaikki ole niin ennalta säädettyä.

      Poista
  7. Voi, Bologna oli eka kosketuksemme Italiaan vuonna 2006. Ihana kaupunki, ja Il Piccolo Teatrossa tuli syötyä yksi parhaimmista aterioista ikinä. Piazza Maggiorella oli illalla elokuvafestarit ja luigit tarjoili valkoisista persikoista tehtyjä bellinejä, aaahhh...

    VastaaPoista
  8. Meidän olisi tarkoitus suunnata päivävisiitille tuohon ihanaan kaupunkiin juuri elokuussa :'(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Doooo, eihän sen kaupungin kauneus eikä puitteet mihinkään katoa elokuussakaan. Mutta todella moni ravintola on silloin kyllä sulki ja ehkä muutenkin enemmän turisteja kuin paikallisia. Olette sitten jollakin ihanalla Italian kierroksella tai vuokranneet talon lähistöltä?

      Poista
    2. Milanosta ajellaan Gardalle ja sieltä sitten visiteerataan siellä mihin mieli tekee mennä! :)

      Poista
    3. No Bolognaan sitten ehdottomasti. Haluat sie lainata mun slow food raamattua?

      Poista
  9. Hieno juttu, mukava tarina. Bolognassa käyneenä yhdyn ehdottomasti suositukseen, on matkan arvoinen kaupunki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hauska kun Bolognan kävijöitä löytyy näin paljon, vaikka itte olin aivan pimennossa. vaikka kyllä tarkemmin muisteltuna, olen tainnut nukkua joskus rautatieasemalla aamuyöstä junarikon takia muuteman tunnin rinkkani päällä laiturilla muinaisella interrailmatkalla. Silloin oli kiire Roomaan....

      Poista
  10. Oi vähänkö tuli muistoja mieleen :). 7v sitten vietettiin häämatkan pari viimeistä päivää juuri bolognassa ja olisi tarvinnut kyllä paljon enemmän aikaa ihanaan kaupunkiin tutustumiseen. Lokakuun alussa oltiin ja ihan täydellinen ilma ja vähän muita turisteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuolla nytkään paljon turisteja ollut. Me saavuttiin torstaina aamukympiltä ja sunnuntaina lähettiin kentälle illalla puoli kuus. Oli kyllä ihan minimiaika, yksikin päivä vähemmän, niin harmittanut ois. Maksimiaikaa ei varmaan ookkaan. IsoHoo oli aivan, että täältä ostais kaupunkiloma-asunnon. (meillä kun tapana on niihin sijoittaa...noin niinkuin teoriassa ja hurjimmissa kuvitelmissa...)

      Poista
  11. Mä olen niin odottanut näitä Bologna-postauksia, ihana juttu Nanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itelläs on, senkin roomafriikki. Bolognan Eataly on muuten varmaan huomattavasti pienempi laitos, kuin se Rooman, mutta ihana vinkki joka tapauksessa. Piti käydä oikein kahteen otteeseen!

      Poista
  12. Bologna on käymättä, täytyy kunnostautua. Norwegianko lentää sinne päin? Niin, mulla on maastokuviota ja hiekanväriset tennarit... :) Ja ruokajuttua odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No me mentiin SASsilla Köpiksen kautta ja tultiin lufthansalla Frankfurtin kautta.

      Sähän oot ihan sitten savon roomalainen, noin niinku muotiseikoiltakin!

      Poista
  13. Kyllä vakuutuin että Bologna on ihana kaupunki!

    VastaaPoista
  14. Minullakin oli Bolognan kohdalla yleissivistyksessä aukko, mutta ei ole enää. Mikä mainio kaupunki! Kyllä teidän siellä kelpasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä!...lisäksi siinä, että kyseessä oli PALKINTOMATKA oli joku oma ainutlaatuinen vetovoimansa, ei varmaan montaa kertaa meikäläisen kohdalle satu.

      Poista
  15. Oi, Bologna! Viihdyimme siellä helmikuussa kovin hyvin! Jännityksellä odotan, osuitteko johonkin tuttuun ravintolaan, siellä(kin) kun valinnanvaraa riittää. Puhumattakaan herkkukortteleiden tarjonnasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, sunhan postauksia mä luinkin, sen vähän mitä kerkesin ennen matkaa ja nyt matkan jälkeen jälleen uudelleen. Teillä oli kyllä ihanaa kun pääsitte hyödyntämään noita herkkukorttelin antimia. No kyllä munkin oli pakko rehata kotiin pari kiloa parsaa ja artisokkia ja parmesania (ja oliiviöljyä ja balsamicoa ja kuivapastaa), järkeä tai ei.

      Ja parit kengät. :)

      Poista
  16. Kiva, jos vinkeistä oli jotain osviittaa! Odottelen jatkopostauksia, kerro jos jokin ravintola osui teidänkin makuun. Ja kyllä, leikittelin ajatuksella ostaa viikon ruokaostokset matkalaukkuun... mutta meidän tapauksessa ne täyttyivät viiniostoksista ;)

    Voisinkin heittää sulle myös 10 ravintolan virtuaalimatkan haasteen, jossa on ideana kerryttää vinkkilistaa suositeltavia ravintolakokemuksia maailmalta:

    http://ripaustryffelia.wordpress.com/2013/03/29/haaste-ruokamatkaajille-10-ravintolan-virtuaalimatka/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aaarghhh...mä oon viime aikoina matkustellu aivan liian vähän, jotta mulla olis ravintolalistaa...sinänsä tämä haaste on aivan ihana!

      Poista
  17. Ah, ihana Italia! Jos olis "pakko" muuttaa Helsingistä, niin suunta olisi kyllä tuo saapasmaa :)

    VastaaPoista