About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Roosa ruusukakku ruusunnupulleni


Sorruin oikein periamerikkalaiseen kakkuun, kun mietin sopivaa kakkua Maitotytön synttäreille. Mutta kuka äityli voisi vastustaa tälläistä ihastuttavaa ruusu-unelmaa. Vaikkakin se oli pikkuisen työläs ja vaikka minulla oli omat epäilyksen myös maun suhteen, amerikkalaisia kakkuja usein syöneenä, ja vielä useammin syömättä jättäneenä.

No, enhän minä ole myöskään mikään kakkutaikuri, että kädenjälki on myös melko , no, kauniisti sanottuna siinä on kyllä käsityön leima... Mutta niin vaan pursottelin tuollaisia melkein ruusuja muistuttavia pursotuksia kakun täyteen, vaikka kolmella eri tyllalla pitikin kokeilla ennenkuin alkoi Lyyti kirjoittaa. Ulkonäöllisesti lopputuloksessa jäi kuitenkin eniten harmittamaan tuo liukuvärjäys, johon onnistuin saamaan melko dramaattisen sävyeron tuohon keskelle, hiukan pienempikin olisi riittänyt ja tehnyt kakusta herkemmän.


Ostin kakkua varten pienen pyöreän vuuan, jotta saisin kakusta tyylinmukaisesti korkean ja leivoin ihan tavanomaisia sokerikakkupohjia, yhteensä kakussa on 8 munaa.

Alin kerros on naturaalin värinen, seuraavassa muutama tippa roosaa pastaväriä, seuraavassa vähän enemmän ja viimeisessä lisäksi viininpunaista. Vatkasin aina 4 munaa kerralla ja toinen kakunpuoliskataikina odotteli kylmästi pöydällä, että vuoka tulisi uunista, kahdella vuualla tämä olis ollu niin paljon helpompaa. Ja nopeampaa.

Amerikkalaisethan useimmiten tekevät kakkupohjansa "laatikosta", out of a box, ja niin näissä ruusukakkuresepteissäkin yleensä kehotetaan tekemään. Saahan noita  U.S cake-mixejä hirmu kalliilla jo Cittaristakin, mutta joku rääpy sentään.

Amerikkalaiset eivät siis kostuta täytekakkujaan, eikä niissä välttämättä ole mitään kerroksiakaan. Siksi pelkäsinkin, että kakku olisi kuivaa, mutta näemmä jos päälly- ja välikuorrutuksessa on lähes puolikiloa voita, niin sutjakkaasti suhahtaa kurkusta. Makeaa on kyllä.



Tämä määrä Buttercream kuorrutusta riitti juuri ja juuri 8 munan kakkuun.

Ruusukakun voikreemikuorrutus

400g huoneenlämpöistä voita
10-15 dl tomusokeria
4 tl vaniljajauhetta
2 tl vanillabutter- esanssia (en tiedä saako normikaupoista, mutta Lidl myi ainakin kerran vuoteen sellaista esanssi ampullipakkausta, jossa on tätäkin makua.)
2 rkl kuohukermaa

ruusunpunaista/pinkkiä pastaväriä ja vielä jotain viininpunaista mahdollisesti

 Vatkaa voita KAUAN . Yleiskoneen suurimmalla nopeudella ainakin 5 minuuttia, kunnes voi on lähes valkoista, kevyttä ja kuohkeaa. Sitten lisää tomusokeri parin desin erissä vatkaamista jatkaen, kunnes saat halutun jäykkyyden.

Lisää vanilja, sitten esanssi. MAISTELE koko ajan ja lisää nämä mausteet pieni määrä kerrallaan, ettei maku mene yli. Lopuksi lisää vatkaamaton kerma ja vatkaa vielä hetki. Kermalla ja tomusokerilla voit pelata: jos massa liian tanakkaa lisää hiukan kermaa, löysään taas pitää lisätä (paljon) tomusokeria.

Pane kakun alin pohja tarjoilulautaselle, peitä pinta kreemillä, nosta päälle seuraava, kreemi, ja seuraava ja kreemi ja tummin pohja kanneksi. Voitele sitten koko kakku ohuesti kreemillä.

Ota sitten pursotinpussi ja sopiva tylla, itse käytin tavallista, aika pientä suljettua tähtityllaa, siis sellaista jonka sakarat menevät hiukan suppuun. Laita pussiin valkoista kuorrutetta ja aloita ruusujen teko. Älä ole turhan kriittinen, lopputulos on kuitenkin aika OK, vaikka yksittäiset ruusukkeet eivät sitä olisikaan. Netistä löytyy ohjevideoita. Minä pursotan ensin keskelle suoraan ylhäältä kuin tähden, jota lähden sitten kiertämään. Älä paina pursotinta liian voimakkaasti kakkua vasten.

Sitten vaan värjäät kerros kerrokselta kuorrutetta tummemmaksi pastaväreillä, Väri kannattaa lisätä ihan coctailtikun kärjestä, miniannos kerrallaan, koska ne ovat uskomattoman värjääviä. Kuorrute kannattaa pitää kulhossa, että voit kunnolla koneellisesti vatkata  värin aina sekaan. Pursotinpussiakaan ei tarvitse vaihtaa. Laitat vaan uutta pussiin ja sitten pursotat vanhat pois. Sinne kulhoon takaisin siis, ja sekoitat.

Vaihteeksi maistui ihan ok tälläinenkin kakku. Eikä se tosiaan ollut kuivaa.
Ja olihan se kauniskin.

Ja ihan Maitotytön kakku, äidin mielestä. Katsokaa nyt vaikka toista.


Mutta tunnetusti Maitotyttö oli itse (tästäkin) asiasta ei mieltä.  Ja kun käytiin ostoksilla ihanassa Leipurin putiikissa (jonka edullisessa nettikaupassakin voi asioida), joka sijaitsee ihan tuossa naapurissa Lapualla, niin Maitotyttö vanui kiinni kaikkien prinsessakuvien ja Nalle Puhien joukosta yhteen kakkukuvaan, joka sitten lähti mukaan, kun Likka sitä uutterasti haki hyllystä aina kun sitä sinne palautin.

Ja näin syntyi kakku numero 2 Maitotytön 2v. synttäreille. En halunnut tehdä toista täytekakkua, edes suomalaista (4 pohjan paistamisessa oli ihan riittävästi äksöniä yhdeksi yöksi), joten päädyin tekemään tämän Ruokahommia Jannan suklaakakun vähän makeuttaen. Valmiin kakun päälle löin vielä pintakerman ja kakkukuvan siihen päälle ja kuvan ympärille pursotin kermarenkaan, koska kuva oli kakkua pienempi. Tämä kakku oli maultaan Urho 8v. suosikki.

Ja kuva-aiheiltaan siis neidin valinta. Puuha-ha Pete:


Huomatkaa, että Maitotyttö ehti käydä ulkorukkaset kädessä myös testaamassa kakun tuosta etu-alalta. Kermakin oli jo siinä vaiheessa loppu, joten kakku jäi vähän muotopuoleksi, vaikka
"Puuha-Ha -Pete, kaaken koojaa..."

39 kommenttia:

  1. Aivan uskomaton kakku! Olen tuijotellut sitä suu auki... :) Muutenkin blogisi on todella mukavaa luettavaa. t. Outi (Hämmentäjä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kävit kommentoimassa, Outi (vaikkakin suu auki...)niin löysin blogiisi joka oli myös kivaa luettavaa. Ja ihana nimi!

      Poista
  2. Vau mikä kakku! Sisus ja päällinen sävysävyyn, ihan kuin elokuvissa :)

    VastaaPoista
  3. IHANA! Taitaa tällä kummitädillä olla syksyllä edessä ruusukakkusen tekeminen. Tiedän nimittäin heti muutaman rinsessan, jotka niin rakastaisi tuota. Voi Nanna, sinä olet taitava! Minä taidan joutua katsomaan opasvideon jos toisenkin ja harjoittelemaan parin voipaketin verran...

    Ja Puuha-Pete. Hyvä maku teidän Maitotytöllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo vaikeaa ei, mutta aikaavievää, varsinkin pohjien teko, mutta ei kais ekään oo niin rasittavaa, jos oikeen ajattelee, pohjiahan ne vaan on. Mutta ihanat kehut kuitenkin, kiitos.

      Ja tosiaan, Maitotytön sankari on nimenomaan Puuha-Ha-Pete...pitää huumorintajuisista miehistä, kuten äiteensäkin.

      Poista
  4. Ihan mielettömän hieno kakku tuo ensimmäinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mitähän vikaa tuossa puuha-ha-pete kaakus on?.....vitsi, vitsi! Kiitos Elina!

      Poista
  5. Kaunis kakku! Oma tyttöni taitaa saada parin kuukauden päästä samanlaisen. Onistusikohan nuo ruusupursotukset ihan Flora Vispillä, vai pitääkö olla jäykempi kreemi? Olen tehnyt niin paljon kreemi päällysteisiä kuppikakkuja, että kreemi tulee jo korvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanaa, aloitetaanko ruusukakkubuumi? Ei varmaan ehkä ihan pelkällä Flora vispillä pelitä, mutta jos sinne lisää vaniljakreemijauhetta? Sehän on kuitenkin ihan erilainen maku kun tämä voikreemi. Pitää olla ika jäykkää, että pysyy pursotukset sivuillakin. Vaikeinta on varmaan se, että floravispi lämpenee kädessä ja vetelöityy kun täs on niin paljon pursotettavaa.

      Poista
  6. Kaunis kakku! Olen nähnyt noita monissa amerikkalaisissa blogeissa, en itse taitaisi tohtia edes kokeilla. Voita ainakin tulee kunnioitettava määrä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin että : voi, voi, mikä kakku!

      Luulen että uskaltaisit...meillähän se on lähinnä viittimisestä kiinni... ;)

      Poista
  7. Todella ihailen tällaisia taideteoksia, kun en itse ollenkaan kykene näitä tekemään. Nanna, ihan älyttömän kaunis kakku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, älyttömästi. Ei nämä munkaan nyt mitään kondiittorin kaakkuja oo, mutta kun kattoo pikkuvirheet sormien läpi, niin lopputulos on ok!

      Poista
  8. Siis voi jee! Sulla energiaa piisaa... Että vielä naapurin pojan synttäreillekin... Mutta hyvää oli varmasti. Minä kun sushit väänsin, niin ajattelin, että saa näpertely taas vähäksi ajaksi riittää. Onneksi lapset on maailmalla ja synttärit vietetty... Mutta komia on kaaku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se on kyllä toisinpäin melkein, oon aivan laiska, mutta näistä innostuksista saa energiaa. Sulta voisin kyllä lainata selkärankaa, olis hyvin samat luvut mun kiloprojekstissa poistettavana kun sulla!

      Poista
  9. Turhaa vaatimattomuutta; hieno kakku! Ja niin söpö maitotyttö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun me ollahan meilläpäin niin leveetä, niin välistä pitää olla vaähä niinkun, jotta "eihän tämä ny mikään oo..."! Sekin on hyvin eteläpohojalaasta.

      Poista
  10. Wow, upea niin ulkoa kuin sisältä! Kelpaisi vähän vanhempienkin prinsessojen kakuksi (synttärit viikon päästä, khröhöm) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se oliskin muuten ihana idea "aikuisille naisille" : prinsessasynttärit! (ja hiukan puuha-ha-peteä mukaan myös...)

      Poista
  11. En tajua miten joku osaa. Ja Maitotyttö on kyllä yhtä suloinen pikku ruusunen.

    VastaaPoista
  12. Juu, sitä tekee ihmeitä kun on tarpeeksi ihana muusa!

    VastaaPoista
  13. Aivan mielettömön upea kakku! Ei voi muuta sanoa :)

    VastaaPoista
  14. No nyt vaan pursottelemaan ittekkin!

    VastaaPoista
  15. upea ruusukakku! mä ihailen aina sun komeita kakkujasi! tää muistuttaa hyvin paljon martha stewartin sateenkaarikakkua jossa muistaakseni oli jopa oli 7 eriväristä kakkupohjaa mutta kuorrutus marthalla kuitenkin oli valkoinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Herkkusuu! Mä taas muistan sen sun postauksen missä on oikea tavallinen suomalainen täytekakku, niinkuin minäkin oon sen oppinut tekemään ja joka kyllä maullaan päihittää nämä ameriikan tuonnit.

      No siinä sitä oliskin näpräämistä kun olis värjänny vielä kuorrutuksenkin! Jauhot suussa -blogihan oli tehnyt sen sateenkaarikakun barbikakkuna, oli rasismi-artikkelin kuvituksena, oliko se nyt Olivia-lehdessä.

      Poista
  16. On sulla ollu tossa värkkäämistä! Ei voi muuta sanoa.. niin paitsi että hieno!

    VastaaPoista
  17. Se kakku on ollut nyt useamman päivän ulkona kun ei sovi jääkaappiin...ja se ei jotenkin jäädy ollenkaan vaikka koko ajan toistakymmentäastetta pakkasta...tai ainakin saa hyvin siivuja leikattua!

    VastaaPoista
  18. Wau! Onpa upea kakku! Täytyypä joskus uskaltautua kokeilemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkeasti vaan. Alempana kommentoiva emma jo tekikin ja kovin oli kaunis myös Emman kakku.

      Poista
  19. hienoja kakkuja kerrassaan : )

    VastaaPoista
  20. Kiitos ihanasta ruusukakusta. Sai kovasti kehuja isommiltakin prinsessoilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hienosti oli sun kakkus onnistunut!
      http://golosa-emma.blogspot.fi/2013/02/ruusukakku.html

      Poista