About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Kookosmaidossa hurjan pitkään hautunutta naudanpotkaa


Tilaisuus: Neljän sisaruksen illallisen isännöinti/emännöintivuoro

Pääruoka inspiraatio: Yhdistelmä jälleen kerran Nigellan showssa päänuppiin hautumaan jääneestä reseptistä  Asian Braised Beef Shank with Hot and Sour Shredded Salad ja viikko sitten Farangissa syämääni Vasikanposkea, jonka innoittamana lisäsin esim. kookosmaidon. Salaattiin lisäsin kaalia ja ituja ja lähes tuplasin potkien paistoajan.


Alkutilanne: Tavoilleni uskollisesti päätin toteuttaa siis ennen kokeilemattoman reseptin, ja vielä muokatun sellaisen, meni syteen tai saveen. Naudanpotkaa en ollut myöskään aikaisemmin laittanut ylipäänsä.

Lopputulos: Mielestäni ruoka oli ihanaa ja onnistunutta. (Ja kyllä minä ihan oikiasti välillä haukunkin omia tekeleitäni). Tulen tekemään toistekin, luulen, että jääpi ihan sinne bravuurirepertuaariini. Liha suli suuhun, kastike oli hyvin aromaattista ja tummaa ja salaaatti annoksen päällä kuin se kuuluisa piste.

Mitä tekisin nyt toisin: No, parannettavaa toki löytyy aina, varsinkin tälläisestä neitsytreseptistä. Ensi kerralla voisin kokeilla lisätä kookosmaidon kera myös tölkillisen kookoskermaa. Salaatin määrän voisi huoletta tuplata ja käytetyt chilit voisivat olla vielä tulisempia kuin mitä omani. Salaatin kastike kannattaa lisätä vihanneksiin vasta lähellä tarjoiluhetkeä, ettei porkkana pääse marinoitumaan liikaa. Keep the crunch! Liemi kannattaa siivilöidä kaikki talteen koska se on niin hyvää, eikä vain kauhoa puolihuolimattomasti nestettä sattumia väistelleen. Rautapataan jäi täten turhaan kallisarvoista lientä, niin että viimeisille santseille nostin lopuksi senkin pöytään. Kastiketta saa ylipäätäänkin olla vielä runsaammin, ei siksi, että liha olisi mitenkään kuivaa, mutta kun kastike oli vaan niin hyvää.

Aikamoinen hyörintä ja pyörintä tuona sunnuntaina kävi meikäläisen ympärillä tai se johtui siis aiheuttamastani ilmavirrasta kun yritin saada ruuat valmiiksi, siivota keittiötä, kattaa pöytää jne. Olin niin suunnitellut tekeväni extra kauniin kattauksen, keväisiä pioneja vai mitä ne suloiset pallukat on, menukortit paikkakorteista nyt puhumattakaan, mutta koska en ole vielä kaikkien näiden ikävuosieni hiomana ole vieläkään oppinut toteuttamaan suunnitelmiani hyvissä ajoin, heitin lopulta pöytään kaitaliinaksi ruskean pellavaisen entisen paneeliverhon ja suuret paperiservetit. Aloin jo hieman pelätä, että nyt tunnelmapisteet karisevat (ja kenties karisivatkin?) emännän viimehetken päättömästä säntäilystä. Onneksi Urho7v. oli luvannut hoitaa "tunnelman! ja pläjäytti näppäillen heti alkudrinksujen jälkeen kanteleestaan ilmoille "Pienen pieni veturi".

Sanomattakin lienee selvää, että annosten kuvaukset jouduttiin suorittaa puolihuolimattomasti, eli kuvat eivät kyllä nyt täysin tee oikeutta ruualle.

Tarjoiluvati on hervottoman kokoinen, samoin ottimet ovat isot, ei oikein välity kuvasta

Kookosmaidossa hurjan pitkään hautunutta naudanpotkaa
8:lle

Lihapata:
n. 3.6 kiloa naudanpotkia kiekkoina eli niitä osso buccoja lihoja
2 sipulia
5 cm pätkä tuoretta inkivääriä
4 valkosipulinkyntt
2 tl jauhettua korianteria
3 rkl kasvisöljyä
2,5 dl kuivaa sherryä
1 dl soijakastiketta
1 dl fariinisokeria
1, 5 l lihalientä (tai vettä ja  pari fondikuutiota)
2 purkkia kookosmaitoa
2rkl osterikastiketta
vajaa desi riisiviinietikkaa
2 kanelitankoa
2 tähtianista

Salaatti:
 3 isoa porkkanaa
Saman verran valkokaalta (tähän aikaan ihanaa varhaiskaalta)
1 rasia mungpavun ituja tai itusekoitusta
2 isoa punasipulia
 2 punaista chiliä
2 vihreää chiliä
 iso puska korianteria
1 limen mehu
 1 dl kalakastiketta
1 tl sokeria

Kuori sipulit ja lohko ne. Kuori inkivääri ja paloittele sekin pienempiin paloihin. Surauta ne  tehosekoittimessa tahnaksi yhdessä kuorittujen valkosipulinkynsien ja jauhetun korianterin kanssa.

Kuumenna öljy suuressa rautapadassa ja paista tahnaa miedolla lämmöllä  n, 10 minuuttia välillä sekoittaen.

Lisää sherry ja kuumenna kiehumispisteeseen, lisää soija , fariini, lihaliemi, osterikastike ja etikka. Kuumenna jälleen kiehuvaksia ja lisääs itten kanelit ja tähtianikset. Lisää potkan palaset ja nosta vielä kiehumispisteeseen ja pane kansi päälle ja sitten koko pata uuniin 150 asteeseen ainakin 4 tunniksi. Oma rautapatani tuli niin täyteen, että puolessa vlissä otin padan uunista ja varmuudeksi latasin potkat uudestaan pataan, niin että päällimmäiset tulivat nyt alimmaisiksi.

Ota pata varovasti uunista ja nostele potkat toiselle vadille, laita päälle folio ja pidä lämpinä uunissa sen aikaa kun annat kastikkeen kiehua reippaasti kokoon, niin että sitä on enää puolet jäljellä. Voi olla että haluat siivilöidä liemen.

Salaatti:
Kuori porkkanat ja leikkaa niistä julienneleikkurilla tai käsin ohuita tikkuja. Suikaloi kaali ja kuori ja suikaloi sipuli.. Poista chileistä siemenst ja viipaloi ne hieman vinoittain leikaten ohuiksi suikaleiksi (voit tässä kohdin säädrllä tulisuutta, riippurn omasta maustasi ja käyttämiesi chilien tulisuusasteesta), Silppua korianteri.
Yhdistä kaikki aineet (myös idut) kulhossa. Pienssä kannellisessa lasipurkissa vaikka, yhdistä kalakastike, limen mehu ja sokeri, hölskytä.. mausta salaatti kastikkeellan. 15 min ennen tarjoamista.

Nostelelihat kuumennetulle tarjoiluvadille. Potkaluut irtosivat tässä vaiheesssa itsestään, joten jätin ne suosista pois, samalla perkasin lihoista pois vähän niitä "läskimäisyyksiä". Lihan päälle kaada redusoitunut kastike ja kaiken päälle nostele salaatti. Se siis tarjoillaan yhdessä lihan kanssa. Muuten lisäkkeeksi sopii erinomaisesti basmatiriisi.

Ja kun tässä edellisessä postauksessa vähän moitiskeltiin lapsiamme ennakkoluuloisiksi, niin onneksi aina löytyy poikkeus joka vahvistaa säännön.

Maitotyttö rakastui potkaluihin.







15 kommenttia:

  1. Voi miten tutulta kuulostaa tuo, että on suuret suunnitelmat kattauksen suhteen, paikkakorteista puhumattakaan:) Ja totuus on se, että emäntä paahtaa satasta vielä viittä vaille. Onko sinullakin se, että kun joku tarjoaa apua, sanot kuten minä, ei tässä mitään, kaikki on hallinnassa, istukaa te vaan ja ottakaan rauhallisesti:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, vertaistukea...joskus luulen olevani ainoa...jotkut vieraani muistelevat sitä kun kerran otin heidät vastaan esiliina päällä...se olikin ihan ok, etupuolelta ainakin, mutta takaa ei ehkä niinkään, koska yllekään ei ollut ehtinyt vatsa kuin paita ja sukkahousut :D

      Poista
    2. Resepti ei ollut minulle uusi, mutta kookosmaitoa voi hyvin käyttää myös itämaisen kasvisvuoan tekoon ilman lihaa, kanaa, kalaa.
      Kotimaisittain pilko pitkittäin porkkanaa, keitä pari maissia ja leikkaa maissit veitsellä, punainen paprika, herkkusieniä (tuoreita tai purkista), 150 gCashewpähkinää, yksi sipuli, kookosmaitopurkki, rkl currytahnaa, 2 valkosipulin kynttä, ripaus suolaa.
      Keitä vedessä porkkanat ja maissit 5 minuuttia, heitä vesi veks, siirrä kaikki ainekset pataan ja sekoita currytahna kookoamaitoon ja kaada kasvisten päälle. 10 minuuttia keittäen ja valmista tuli. Tarjoile riisin tai perunan kanssa.

      Poista
  2. Tuon on täytynyt olla hyvää! Voi melkein sen tuoksun kuvitella..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se oli, ittellekin tulee vesi kielelle pelkästä muistikuvasta.

      Poista
  3. Minä myös koko ajan raivoan (itselleni) osana sitä pyörremyrskyä. Yleensä tulee valmista, mutta aina joutuu toivomaan, että vieraat ovat myöhässä.

    Tämän reseptin pinnasin heti muistiin, näyttää ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa projektointia..vieraiden syy kun eivät älyä myöhästyä ;D, ihana Jonna!

      Poista
  4. Uuh ja aah! Pitää taas pörrätä Makkarakauppaan potkan ostoon, on niin hirrrrmuisen houkutteleva resepti. Tässä on semmoisia mausteita ja makuja, joista meillä tykätään.

    Mulla on muuten kans usein semmoinen outo tapa, että teen vieraille ruokia ennen kokeilemattomilla resepteillä ja sitten jänskään, että tuleeko tarjoilukelpoista. Mutta ainahan voi tilata pizzat, jos lopputulos on syömäkelvotonta.

    VastaaPoista
  5. Oioioi, upeat värit ja kaikki nuo maut, pakko olla hyvää. Ja Maitotyttö osoittaa suurta lahjakkutta heti nuorena!

    VastaaPoista
  6. Jos näin ruokavertauksin, niin on omena siis kauas puusta puronnu!

    VastaaPoista
  7. Ou yeah, samaa mieltä Ankeriaan kanssa, pakko olla hyvää!

    PS: Ihanaa, etten ole ainoa, jonka hyvät aikomukset "kerrankin" panostaa kattaukseen ja kenties jopa omaan habitukseen vieraiden saapuessa aina kummasti haihtuvat tuhkana tuuleen... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mäkin niin saan voimaa kun luen, että en oo ainoa...koska lähipiirissäni olen tässä suhteessa ehkä se surkein. Toisaalta kaikki ihmiset ei ylipäätään innostu tarjoilemaan ja kokkaamaan monen ruokalajin illallisia ystävilleen. But I love it! Olkoonkin, että tukka (muunmuassa) jää usein laittamatta....

      Poista
  8. Vastaukset
    1. No en malta odottaa, että joku kokeilee, haluan heti kuulla, oliko sunkin mielestä näin hyvää.

      Poista