Kaipa sitä on laitettava kuva näistä viime viikonlopun ristiäisten kakusta johon sain tehdä koristeet useampaan otteeseen kun armas koirani mieltyi miiden makuun niin että popsi ne toimitusta edeltävänä iltana.
Sanon vaan, että JIIHAAA! Näitä vauvojakin olin tehnyt varalle 2 kappalein, jos sattuisin sössimään jotenkin. Mutta Obelix söi sekä alkuperäisen, että varan. Ja tuhannet kukkaset! ( no useampi kymmen ainakin) Ja yhdet tennarit.
Kakku oli siis 9-munainen ja täytetty valkosuklaa - ja vadelmamoussella. Päällys ja koristeet vaahtokarkkimassaa. Lisäksi tein vielä pyydetyt tennarit (kuvia samanmoisista täällä), jotka ilmeisesti laitettiin johonkin muuhun tarjottavaan. Niistäpä en muistanut kuvia ottaa.
Sekin oli kiva, että mulla ei sitten ollut enää pinkkiä massaakaan kotona ja pe-iltana kaupat kiinni, onneksi ekakertalaisen värjäys onnistui.
Tein myös 2 satsia macaroneja samaisiin juhliin. Eka satsi keskiviikkona onnistui, mutta perjantai yön satsi yllättäen meni ihan persilleen. Macaronien jalat keikahti ikään kuin kumoon ja massa valui alta jättäen ontohkon kuoren. Oli taas naurussa pitelemistä. Sitten vaan reippaasti aamuyön tunteina tein vielä yhden satsin, koska mitäpä mulla muutakaan kun piti vielä kakkuakin täytellä. Vaikken siihen sitten valkuaisia vanhennellutkaan, niin ne kuitenkin onnistuivat OK. Kuvailla en paljon jaksanut, en epäonnistuneita enkä onnistuneita. Kotiin jäi kuitenkin muutama, niin seuraavana päivänä ikuistin.
LINNEA HYMY SOFIANNA, onnittelut kauniista nimestä. Oli kunnia leipoa (sählätä) juhliisi kakku.
Ihana kakku ja koristeet! Ihmeteltiin ja ihasteltiin niitä porukalla Linnean juhlissa. Miten vain ehditkin tekemään? Olethan varsinainen tehopakkaus ja itsellä vielä pienet lapsukaiset. Iloa ja valoa kevääseesi! Toivottaa Linnean mummu.
VastaaPoistaKauniit koristeet!
VastaaPoistaMie en ole koskaan ollut mikään yövalvoja niin ihmettelen miten joku voi saada jotain noin hienoa aikaiseksi yön tunteina!
Meillä oli lapsena koira joka söi kaiken minkä kiinni sai. Avasi jopa kaapinovetkin ja söi yhden marjapiirakan ensin taikinana ja sitten uuden varsion valmiina ennen uuniin menoa sillä aikaa kun olimme saunassa. Silloin ei naurattanut :)
Linnean mummille kiitokset kauniista sanoista. Sitä kun teköö tällääsiä kivoja projekteja, niin aina joku ikävämpi työ jää retuperälle...eihän sitä kaikkia ihiminen kerkiä!
VastaaPoistaTytti: Meidän Obelixen hienous piilee siinä, että se on vasta näin vanhemmiten (ens kuus 9) ruvennut näin röyhkeäksi. Ei sitten muista itte aina varoa...
Hei!
VastaaPoistaKiitokset käynnistä minun blogissa, kommenttisi avulla pääsin tämän ihanan blogisi jäljille, jonka merkkaan saman tien suosikkeihini :) Iloista sunnuntaita!