Kirja saatu arvostelukappaleena.
Järisyttävän hyvää, ihan tiedoksi vaan.
Metsästäjän leivässä on siis alla leipä, sitten possunfilettä ja päällä metsäsienikastike.
Inspiraatio kokkailuun (sen lisäksi, että sattui olla raaka-aineet kaapissa) tuli Eeva-Maria Liskon (IG) tämän kevään uutukaiskeittokirjasta Keveämmät kattilat - Uudet inspiroivat ideat.
Vuosi takaperin tutustuin Eeva- Marian ekaan kirjaan, kun ketoilin. Eeva-Marian punaisena lankana oli jo silloin, ettei kenenkään ketoilusta tehdä numeroa vaan useimmiten samasta reseptistä voidaan muuntaa sekä koko perheelle, että ketoilijalle sopivaa.
Nyt tuntuu, että E-M on aavistuksen verran vielä rentouttanut meininkiä:
Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kaikkia autuaaksi tekevää ohjetta elämään ei ole. Selaile kirjaa ja inspiroidu, sillä se ruokakirjoissa ja -lehdissä on kaikkein parasta: omaa makua miellyttävien reseptien ihailu, niiden käyttöönotto ja jakaminen eteenpäin. Nauti matkasta, ruoka-aineiden ostamisesta ja ruoan valmistuksesta yksin tai yhdesssä. Tee syömisestä mieleenpainuva kokemus. Keskustelu. Kuuntele musiikkia ja ajattele ääneen. Laula ja tanssi, jos siltä tuntuu. Ole läsnä hetkessä niin, että tunnet sen tärkeyden ja muistat tunteen myöhemmin.
Miten ilahduttava reseptikokoelma. Kirjasta löytyy sovellukset niin keto, vhh tai paleokeittiöön, mutta myös ihan kaikille muille. Minua kuitenkin hykerrryttää erityisesti MUKAreseptit, jotka ovat siis erikoisversioita (esim. mukaperunasalaatti, kun ketoruokavaliossa ei perunaa liiemmilti käytetä.
Eeva-Maria kirjoittaa ihanasti ja tsemppaa jokaista löytämään oman ruokahalunsa. Ihanat pikku tarinat täydentävät reseptiikkaa (ja saavat hymyn huulille):
Lausun hernekeiton tahallani juuri niin kuin se kirjoitetaan, ilman kahdennettua koota, ja voi maailma, se ärsyttää herra K:ta.
Kuvat, jotka nekin ovat Eeva- Marian ottamia, ovat herkullisen selkeitä ja oikean ruuan näköisiä (ei turhia muruja ja mausteita pöydällä).
Kirjassa on melkoinen reseptien kirjo, aina mustekalanlonkeroista siihen mukahernariin ja ihan kaikkea herkkua siltä väliltä. Sopii omaan, koko maailmaa syleilevään kokkausfilosofiaani hyvin. Tuskin jaksan odottaa kesää ja grillikautta, että pääsen kokeilemaan australialaisia Damper-grillileipiä, joista en ollut koskaan kuullutkaan.
Mutta ensin metsästäjänleipä.
METSÄSTÄJÄNLEIPÄ
Eeva-Maria Liskon kirjasta Keveämmät kattilat - Uudet inspiroivat ideat
2:lle
1 ketopaahtoleipä (kirjassa erillinen ohje)
tai 2 viipaletta tavallista paahtoleipää
300g porsaan sisäfileetä
1 iso punasipuli
2 rkl öljyä paistoon
muutama rouhaus suolaa ja pippuria
Sienikastike
150 g siitakesieniä
1 rkl öljyä tai voita
2 dl mukakermaa(blenderissä 2 dl vettä + 40 g manteleita) tai ruokakermaa
2 tl lihaliemifondia tai puolikas kuutio
muutama rouhaus suolaa ja pippuria
ripaus valkosipulijauhetta
2 tl tuoretta persiljaa silputtuna
Kuori punasipuli ja leikkaa ohuiksi rinkuloiksi. Kuumenna pannulla rkl öljyä, lisää sipulit öljyyn ja laske lämpötila puoleen. Kuullota sipuli maltillisella lämmöllä muiden osien valmistuksen ajan, sekoita välillä.
Tee ketopaahtoleipä ja halkaise kahteen osaa, paahda leivät. Siivuta possu sentin paksuisiksi siivuiksi ja painele siivuja sormella littanammaksi. Siivuta sienet ja hienonna persilja.
Tee sienikastike: Kuumenna 1 rklöljy/voi, lisää siivutetut sienet. Kun sienissä on kaunis paistoväri, lisää kerma ja mausteet. Keitä kastiketta muutama minuutti, jotta se paksunee. Lopuksi lisää persilja
Kaada kastike kulhoon odottamaan ja huuhtele pannu. Kuumenna viimeinen rkl rasvaa ja paista possu kovalla lämmöllä minuutti puoleltaan. Suolaa ja pippuroi.
Kokoa leipä: Leivän päälle possusiivut, sienikastike ja päälle sipuli. Nam!
Jouduin tietysti vähän soveltaa:
Mulla oli pakkasessa vaalean maalaisleivän siivuja, metsästäjän leivässä on kaksi pienehköä siivua vierekkäin. Pakkasessa oli herkkutatteja siivuina. Paistoin nesteet pois ja jatkoin ohjeen mukaan, paitsi ei mulla ollukkaan kermaa, joten käytin ranskankermaa.
Pakkasesta olin ottanut possua, joka osoittautui kasleri kuutioiksi, pilkoin pienemmiksi vielä ja paistoin.
Niin ihana lounas!
Ja niin kiva kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti