Hurmaavat. Siihen sanaan päädyn tänään makusteltuani, kierreltyäni, ihmeteltyäni ja nautittuani Kauhajoen lähiruokamessuista avajaispäivänä lähes viiden tunnin ajan. Enkä edes poikennut mihinkään oheistapahtumaan. Kauhajoen lähiruokamessut järjestetään jo 25. kerran ja seuraavat 25v. aion olla vakiovieras.
Messujen sydän sykkii Hämes-Havusen talonpoikaismiljöön ympärillä. Perinteiset pohjalaistalot, aitat, puorit, liiterit ja larot ja niistä muodostuvat pihapiirit toimivat messujen näyttämönä rytmittäen yli 150 näytteilleasettajan kojut, myynti- ja maistelupisteet viehettäväksi kokonaisuudeksi. Hyvästit tylsät pitkät messuhallit suorine käytävineen, täällä yllätät itsesi jokaisen nurkan takana.
Kojut ovat jakaantuneet tasaisesti ulko- ja sisätilojen kesken. Lähiruokateema istuu tänne kaikkien viehättävien yksityiskohtien keskelle kuin voisilimä puuroon. Alue rajautuu kullanhohtoisina keinuviin viljapeltoihin...kuinka yksi paikka sattuukaan saamaan näin paljon idyllisyyttä osakseen?
Messuilla löytyy ohjelmatarjontaa. Tässä kalastaja Tom Blom Sundomista pitää kalan filerointikoulua.
Jos pitää silmät ja korvat auki, oppii monenmoista uutta, sillä myyntikojut ovat vain pieni osa messuja. Erilaisten yhdistysten ja organisaatioiden pisteistä on mahdollista saada myös jos jonkinmoista hyötytietoa.
Huomenna lauantaina MTK kampanjoi kotimaisten tuottajien puolesta tarjoamalla lihasoppaa vapaaehtoisella maksulla.
Enpä ennen ollut nähnyt myöskään Emmer-vehnää tai Spelttiä elävänä- vai kuinka se nyt sanotaan?
Kuten messuilla aina, on täälläkin vastustamattomia tarjouksia. Mitä sanotte Närpesläisten vihanneskassista, joka sisälsi taatusti rapsakat lähiruuat: ison kurkun ja paprikan, sekä rasialliset kirsikkatomaatteja, helmitomaatteja ja Dunne-tomaatteja. Kehtaanko sanoa: He va bara viis euro!
Maitotytöllä oli messuilla kaks agendaa. Ilmapallo ja tikkari. Molemmat löyty. Koska oli sitten vaikka traktorimessut niin ainahan siellä lakua ja tikkareita on tarjolla.
Lähituottajien kanssa on aina kiva seisahtaa juttelemaan, kuulla uutuuksista tai enenkuulumattomista. Tiesittekö, että Lappajärvellä sijaitsee pohjalainen kahvinpaahtimo Kaffiino?
Pihvikarjantuottajia löytyy Herefordista Ylämaankarjaan .
Nälkäisenä ei tarvitse vaeltaa. Lukuisten maistatusten lisäksi alueelta löytyy monta erilaista kahvilaa, lätyillä ja ilman (muttei ainuttakaan ketjutyöpaikkaruokailukahvilaa!) ja myös perinteisempiä ruokia lohisopasta alkaen.
Vanhempani kävivät kannattamassa päivän aikana sekä Ikkeläjärven Nuorisoseuran kahvilaa, että Lottien kenttäkahvilaa, mutta minä sorruin tähän ihanuuteen. Valkoinen Puu (kakkuja ja keramiikkaa) löytyy myös Kauhajoen keskustasta, idyllisestä kunnostetusta rakennuksesta ja tämän Pop Up - kahvilan myötä olen vuoren varma, että paikan tarjoilu ja tunnelma on kohdallaan. Älkää nyt ymmärtäkö tätä väärin, mutta hetken luulin olevan Tukholmassa!
Messuilla täytyy olla myös markkinameininkiä. Vaikka muikkujen muodossa. Pikaruokaa olikin tarjolla joka lähtöön, niinkuin pitääkin olla. Aika muurikkapainotteista, mutta oli siellä savulohta ja pihvikarja-kebakoitakin.
Hämes-Havusen päärakennuksen tummien hirsien alle oli Pitopalvelu Minna-Maria valmistanut notkuvan pitopöydän. Pöydässä pääsi maistamaan myös reseptikilpailun parhaat. Jälkiruokana ihanaa vuohenmaitojäätelöä (Vatajarannan Vuohitila Kurikasta?)
Uusia mielenkiintoisia tuotteita oli vaikka tämä viime vuoden luomutuotteena palkittu Vavesaaren Tyrnimysli, joka sisälsi mm. kuivattua porkkanaa. Mikä idea!
Pientuottajia olikin paikalla todella runsaasti.
Maitotyttö kävi kahteen otteeseen maistelemassa Hunaja-Aitan 6 hunajamakua ja osti sitten lopulta omilla rahoillaan suosikkinsa sitruuna-hunajan.
Tarjolla oli myös keittiötarvikkeita ja näitä ikisuosikkejani Viinapuun puisia tarjoiluastioita. Tuo munateline on mun suosikki ja mulla on se!
Mä en tiedä mitä näillä tehdään, onko huopaiset setit barbeille vai mitä, mutta ylisöpöjä!
Ja tunnelman tekee tietenkin myös yleisö, jota riitti. Messujen auetessa klo 10 oli paikalla ollut pitkä jono! Mutta 25v messuja vaatiikin, että yleisöä on riittänyt.
Ja voihan sitä pongata julkkiksiakin. Nuo keittiömestarit tuon riskin pohjalaismiehen takana näyttää ainakin tutuilta!
Ruukkikylän Herkuilta sain viimein kotimaista sokerimaissia, sato on kuulemma kuukauden myöhässä tänä vuonna.
Jos olet siis viikonloppuna lähiruokaetäisyydellä, poikkea ihmeessä Kauhajoen ruokamessuilla maistelemassa ja nauttimassa. Nämä makupalat, joita teille tarjoilin omasta tämän päiväisestä messureissustani ovat vain mielivaltainen murto-osa messutarjontaa (eikä kukaan edes huamannut lahjoa meikäläistä, eli nämä eivät ole maksettuja mainoksia). Vähän tyyliin koska-muistin-kuvan-napata. Mene ja löydä omat suosikkisi.
Lotta-kahvilassa kahvia, pullaa ja arpoja. Sekä haitarimusiikkia.
Hurmaavaa lähiruokamessuviikonloppua!
Oltiinhan siellä mekin ...
VastaaPoistaAivan ihastuttava kertomus tapahtumasta, vei tunnelmaan takaisin vielä kotonakin.
Eikä ollenkaan pöllömpi tapa viettää viikonloppua. Tänään lauantaina on myös oheistapahtuma syöminkien yö!
PoistaKiitos, että olit kokenut meidänkin asian tuottajahinnoista niin tärkeäksi, että mainitsit asiasta ihan kuvan kera. Mahtavasti olit kooonnut Ruokamessujen annin tähän postaukseen.
VastaaPoistaNo johan nyt toki! Sen verran mullon ittelläkin viälä lantaa kummisaappahan noukas.
PoistaMun mielestä tuottajahinnat on asia joka pitää huomioida myös lähiruokakeskutelussa/trendissä. Eikä se voi olla niin, että pelkästään hyvin erikoistuneet tuottajat voivat pyytää laatutietoisilta kuluttajilta suoraan kovempaa hintaa, kyllä ne jotka puurtavat ihan vaikka meidän perusmaidon eteen tarvitsevat kohtuullisen korvauksen.
Blogia taaksepäin luuriessani löysin myös kirjoituksen aiheesta 3 vuoden takaa.
http://kaikkiaitinireseptit.blogspot.fi/2012/11/jarkyttavat-hinnat.html
Tänään menossa tyttöjen kanssa :) Aivan mahtava päästä parin vuoden tauon jälkeen messuilemaan :) Toivottavasti meidän hyökkäysvaunut liikkuvat hyvin Hämeshavusessa ;)
VastaaPoistaKyllä hyökkäysvaunuilla aina teenpäin pääsee! :)
PoistaTuo riski pohjalaismies oli hyvä veto😀 . Tuo Kaffiinopaahtimo oli ensin Härmässä. Kun siellä paahdettiin papuja, tuoksu oli tosi hyvä. Lenkillä ollessa rupesi tekemään kahvia mieli. T. Mimma-täti
VastaaPoistaSyvä huummorintaju on sukuvika.
PoistaOli mahtavat messut ! Jo pelkästään ympäristö oli näkemisen arvoinen. Ensi vuonna uudestaan :)
VastaaPoistaNo kiva. Ja kiva jos messulippuvoitto oli osasyynä messuille lähtöön!
PoistaOlihan se taas mukava käydä :) Oli parhaat messut hetkeen :) KIva postaus!
VastaaPoistaJa ens vuonna mennään taas!
PoistaHei, kiitos ihanasta kirjoituksesta ja muutenkin blogistasi! Ehdottomasti paras ruokablogi ja luen tätä säännöllisesti :)
VastaaPoistaEn ole koskaan kommentoinut blogeihin, mutta nyt on aivan pakko. Olimme elokuussa etelä-Euroopassa reissussa ja siellä törmäsin myös noihin pikkuhattuihin ja ihmettelin mitä varten ne ovat. Selvisi sitten jossain toisessa kaupassa, niitä oli puettu pullojen päähän (lähinnä erilaisten viini- ja likööripullojen). Hauska tapa tuunata vaikkapa tuliaispullo :)
Kiitos kun otit ja kommentoit!
PoistaNo nepäs oli hauskoja nuo huopahattu- laukkusetit. Nyt ymmärrän myös miksi niitä oli ruokamessuilla myynnissä. Myyjillä oli siinä kohtaa asiakkaita ja mun piti jatkaa lentoa Maitotytön perässä ennen kuin se katoaa näkyvistä, niin en ehtinyt jäädä jutustelemaan.
Kiitos paljon kun pistit tämän tiedonmurun kiertoon. Ja kommentointia me bloginpitäjät arvostetaan muutenkin yli kaiken! Eihän sitä muuten tiedä tykkääkö kukaan!