Jo-oo, sä osaat!

"... Kyllä viisivuotiaan tytön pitää osata jo kiroilla

 Reippaasti sanot nyt äidilles

 Ettet aio 

Edes ttu maistaa 

Ja leikit hiekkalaatikon keskellä johtajaa 

Opit siinä oikean asenteen 

Veljes ottakoon syyt niskoilleen (sä osaat!)"

-Erin: Tule paha tyttö-

Maitotyttömme on ottanut vähän ennakkoa, täyttää nimittäin juurikin tänään (21.1) vasta KOLME vuotta! Äitin erkanemista populaarikulttuurista todistaa se, että olen jo pitkän aikaa suunnitellut postaavani tytön synttäripostaukseen Hanhiemon satuaarteesta  Maitotytöstä kertovan sadun. Erinin laulu taitaa olla kyllä enemmän tätä päivää. Meillä hyvinkin konkreettisesti.

Sunnuntaina otettiin myös hiukan ennakkokiihdytystä synttäreihin, joiden teemana on tänä vuonna, mikäs muu kuin pirsellat. Ja pirssit.

Kutsuttiin siis ihanat kummit, isovanhemmat ja ja lähitäti ja -eno perheineen juhlimaan kolmen vuoden korkeaa ikää.

Äiti heitti heti aamusta suurimman kattilansa liedellä, kuori 4 kiloa perunoita ja keitteli juhlakansalle takuuvarmaa talvista herkkua, Kolmen juuston porokeittoa. On muuten tämän blogini aloitusresepti.

Koska keitto ja leipä kevyesti täyttävät massut, mehu/kahvitarjoilulinjalla pääsee sitten helpommalla. Eli muutamaa pikkuleipää ja sitten kakku. Olin, itsekin ajatellut tekeväni Barbie-prinsessakakun ja kun Maitotyttö ilmaisi toiveekseen Tuhkimo-kakun, oli asia sillä selvä. Ja hyvin suloisesti myös isäni näytti viikko sitten kotona käydessäni tietsikasta kakun mallia, oli vähän googlaillut barbiekakkuja.

Siispä Tuhkimo edestä....

Tuhkimo takaa...

Kaikkihan tietää lorun jatkon: Tuhkimo jääkaapissa...

Kakku hyvin lyhyesti:

Ostin Tuhkimobarbien ja riisuin hameen pois ja kiedoin vyötäröstä alaspäin tuorekelmuun. Tein kaksi 4 munan kaakaokääretorttupohjaa, jotka leikkasin suikaleiksi niin, että sain 4 leveääsuikaletta ja kaksi lirukapoista. 

Tein kovin monimutkaisen täytteen, yksinkertaisempi olisi riitänyt. Keitin sokerista, keltuaisesta, maidosta ja perunajauhosta kiisselin, lisäsin siihen mascarponea ja siivilän läpi puristetut mustaherukat ja hiukan liivatetta. Jäi hiukan löysäksi, mistä johtuen ei oikein pysynyt välissä ja kakku jäi hiukan kuivaksi ja oli sotkuinen rakentaa.

Sivelin täytteen liuskoille ja kerros kerrallaan kieputin suikaleet barbien jalkojen päälle, lanteille ne pikkusuikaleet. Yhtään ei jäänyt hukkaan, ei uskoisi, että tuossa hameessa on 8 munan kakku!

Kieputin hameen vielä tiukkaan tuorekelmukääreeseen ja poistin jääkaapista hyllyn, jotta sain barbien yöksi kylmään lepoon. Aamulla poistin muovin ja barbie seisoi tosi tukevasti. Voikreemi päälle ja sitten kaulimaan sinistä hametta. Tein samaan aikaan naapurille Disneyn lentsikka-kakun, jonka pilviin olin käyttänyt sinistä, eikä massa sitten riittänytkään ihan eteen asti. No, laitoin extrapalat vaaleampaa.

 Ja kuinka sitä kakkua sitten leikattiin? Ihan hyvin. Terävällä veitsellä kerros kerrallaan. Pysyi hyvin pystyssä sittenkin kun koko takapuoli oli syöty.

Ja syntymäpäiväsankari tykkäsi kakusta, sehän oli tärkeintä.

Tosin kun kysyttiin mikä oli parasta synttäreissä, vastaus kuului:

"Se, kun laulettiin Paljon oven avaan."

Ihana Likka.