About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Eteläpohojalaaset Uhoo-piparit



Moon varmahan ensimmäänen, jokon tänä vuanna leiponu piparia. (Meinasin leipoa joulukuussa, tein taikinan, mutta en sitten niin sanotusti "keriinnykkään". Ei kun taikina pakkaseen).

Tämon se rukihinen taikina, jota oon niin ylivertaaseksi kehunu.

Tammikuus ei trenkää kumminkaan teherä joulukuusen tai sianruhon mallisia pikkuleipiä.

Tuumasin, jotta teen sitte helepoomman kautta. Kaulithan taikina littiäksi ja verethän pitsaleikkurilla pohojalaasuuren symboolia eli vinoneliöötä, nuata kirkkovenhen geometrisempiä ilimentymiä.


Oli se onnenkantamoonen, että meirän keltti oli koulus ja häjylikka pihalla  nukkumas kummä näitä tein. Meilläpäinhän tavathan sanua, että hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulemahan. Nyt oli kyllä lujas.


Yriffysiikkaki on ku kersaan asuulu sen rinnalla, jotta yrittääs vapahalla kärellä verellä tasakookoosia salamiakinkuvia. Kyllä mä ittekseni äänehen manasin siinä teheressäni. Niinkin palion, jotta tein  oikeen analyysin mikkä on mun 3 suuasituunta voimasanaa. Meinas olla vähä ykspualista. (Tutkimuksen tulokset tekstin lopussa, älä lue mikäli  2. käskyn  epäkunnioittaminen loukkaa sinua suuresti)



Ensin meinasin näitä viälä koristellakki harmaalla ja viininpunaasella sokurikuarruttehella, mutta sitte tuumasin, että paree hyvä siloonen kun huanosti kruusattu.

Ja viälä vähä sitä uhoota:
 Ei ne tärä hyvästä mitään, jokkei näistä tykkää. Noukkikaa ny hyvät ihimiset risetti plakkarihinna!
Nämon parahia!

(Aina oon iite itteni kehunu, ja kyllä on kehuja riittäny.)

Enkä ny rupia listaamhan mikä kaikki muu on meilläpäin isoonta, komeenta tai kauneenta, mutta yhyren mainitten.

Ilikka-lehres on ruvennu ilimestymhän uus sarijakuva Pöyrööt, johona seurathan Jussi Pöyröön ja Make Yli-Sakian eresottamuksia. Käykää nauramas.





Koska eileen Maitotyttö viätti 1-vuatispäiviänsä, niin laitethan tähän viälä isooveliensä 1-vuatispotretti.
Ku sopii jotenkin teemahan.

Kuva:Viivi Lampinen ja kuvassa tietysti Urho

Jos tykkäättä että komia, niin näkisittäpä sen äiteen!


(Tutkimuksen tulokset: 3 kirosanaa tai saman sanan eri variaatiota, olivat ylivoimaisesti eniten toistuvat: " Ei ristus!", " Voi ristus!" sekä "Ristuksen kevät!")



13 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Täällä kanssa aloitettiin viikko hymyssä suin tätä lukien! :)

    VastaaPoista
  2. Kävitkö teemaan sopivasti piirtämässä eilen kirkkovenhen geometrisemmän ilmentymän vaalilipukkeeseenkin?

    VastaaPoista
  3. Olinpa pudota, huippuhauskaa! Pohjalaisuus on kadedittavaa.

    VastaaPoista
  4. "nuaret likat jua viinaa ja aikaset miähet syö salaattia" Katsottiin juuri Häjyt viikonloppuna (teinien kulttuurikasvatusta, you know)

    VastaaPoista
  5. Ihanaa tekstiä! (Ja tietty reseptit on aina olleet ihania). Minun mummoni oli kotoisin Isokyröstä. Ja tuli niin mummu mieleen. No nyt sinä kyllä sanot, että se Isokyrön murre on ihan erilaista. Mummu muisti ne ajat, kun Rannanjärvi palautettiin Siperiasta...

    VastaaPoista
  6. Campas. ja Ahmija: Hianoa, jos tein maanantaista pikkuseen paremman!

    Riikka:Hehheh! Mut on opetettu kyllä oikiasti äänestämähän. Joten niin tein! Kirkkovenehiä saa piirrellä muutenki ;D

    Rva Raadelmasta: Nimenomahan! Se on kuule välis raskasta
    olla näin hyvä ja komia. (ja aina oikias!)

    Campasimpukka: Joo, eikä näläkäänen tiärä kuinka häjy on syänehen olla...

    Kiitos Manta! Oma murteeni on peräisin Kauhavalta eli niinsanottua Härmän murretta, jolle on ominaista hoon päälle puhuminen.
    Esim. puhuthan ei puhutahan kuten luulisin Kyröös sanottavan, ja sanasto poikkeaa tietysti jonkin verran. Mutta yhtä lailla pohjanmaan murretta kaikki, varsinkin ulkopuolisen korviin.

    VastaaPoista
  7. Mä just ihmettelin vähän tuota hoon päälle puhumista mutta moonki Kurikasta kotoosin :)

    VastaaPoista
  8. "Mun kanssa oli niin heleppo olla, nauraas vaan justihin silloin ku mä sanon" - sain eteläpohjalaiselta kollegaltani etelä-pohojaalaista kirjallisuutta, jossa ohjeistettiin näin. Jos te olette kaikki näin hauskoja, niin ohjeen totteleminen on helppoa.

    VastaaPoista
  9. Oon käynyt jo monta kertaa nauraa Pöyrööttiä!

    VastaaPoista
  10. Jonna : (voi, itku, mä en totu sun nimeen, joka kerta katson aina , että ai kuka Jonna?...)

    Niin...ja täshän meiton 2 humoristia jonsei sua lasketa! ;D

    Mr Vip.: Niin sitä pitää!

    VastaaPoista
  11. Kylläpä sait hymyilemään. Ihana veijari tuossa yksivuotispotretissa, mahtaa olla aikamoinen vilperi ilmeestä päätellen ;) Pipareista olet saanut niin houkuttelevat ja taiteelliset kuvat, että alkoi jopa tehdä mieli! Pipari kun ei noin niin kun kuvauksellisesti ole mikään kaunotar ;) Kirjoitustyylisi tempaa myös mukaan kunhan ensin vähän totuttelee! Murheet ovat liian vähän esillä muutenkin.

    VastaaPoista
  12. Maama, kiitos positiivisesta palautteesta. Aika hauskaa tässä on se, että näemmä mulla on osunut nimenanto kohdilleen, Sillä Urhon nimi on Urho Vilperi! Ja onhan se sellainen vilperi; reipas, rohkea, äänekäs ja ylikova puhumaan mutta silti hyvällälailla kiltti.

    VastaaPoista