Tavallaan harhaanjohtava otsikko voisi saada olettamaan että aion avautua viljanviljelystä, tai vähintäänkin maajusseista. No en aio. Sen sijaan haluan jakaa kanssanne reilun viikon takaisen kokemukseni ruokatalo Saarioisten vieraana kuulemassa tietopläjäyksen Jyväbroilerista ja tilaisuudesta päästä herkuttelemaan Saarioisten asiakaskouluttajan, keittiömestari Jouni Kannisen laatimaa Jyväbroilerin ympärille rakennettua menuta.
Näin Atrian - entisen Itikan- rintamailla varttuneena olen tuntenut jonkin verran puolueellista sympatiaa oman maakunnan tuotteisiin. (Ehdoton suosikkituotteeni oli vuosikymmenet tuo muovikääröön pakattu levitettävä tomaatti-herkkumaksamakkara, mutta pahus muuttivat sen pahvirasiaan, eikä mikään ole ollut sen koommin kuin ennen...)
En osaa olla kovin fanaattinen ruuan suhteen (paitsi ehkä on vain yksi oikea tapa valmistaa Tiramisua!) tai aina edes ylenpalttisen valveutunut kuluttaja. Haluan kuitenkin uskotella, että olen perustiedostava; kierrätän jätteet, olen iloinen aina vaan suositummasta lähiruoka ajattelusta ja pro puhtaan ruuan puolesta. Heikko ihminen kun olen, päätyy joskus tiskiltä mukaan tonnikalaa eettisyys- ja hiilijalanjälki näkökulmista huolimatta ja jos aikaa ja rahaa löytyisi, en epäröisi lentää lomalle - mahdollisimman kauas.Olisihan se kiva ostaa kyyttöä, mutta kyllä tarjouksessa oleva brassi-sisäfilekin saa minut onnelliseksi.Siitä huolimatta minulla on sokea lapsenusko suomalaisen ruuan puhtauteen ja teuraseläinten reiluun kohteluun. En aina ehkä edes ymmärrä kyseenalaistaa.
Mutta se Jyväbroiler. Aika monta uutta asiaa saatettiin tietooni koko matkasta untuvikosta omaan ruokapöytääni. Ja varsin miellyttävästi koin ainakin itse monet asioista positiivisiksi:. Kaikki Saarioisten myymä/jalostama broilerin liha tuotetaan parinkymmenen kilometrin säteellä Sahalahden (Tampereen vieressä) tehtaasta 13 broilerlihatuottajan toimesta, siis ainakin Tamperelaisille todellista lähiruokaa. Jyväbroilerin uudistuneet pakkaukset ovat saaneet kylkeensä mm. merkinnän hiilijalanjäljestä. Jokaikinen tuotepakkaus kyetään yksilöimään valmistajatilansa mukaan, niinpä paketteja koristavatkin kunkin tuottajan/tuottajapariskunnan kasvokuvat ja tilan nimi. Minulle se ainakin kertoo tuottajien tuntemasta oman työn arvostuksesta.
Jo 20 vuotta broilerin rehuna on käytetty puhdasta kasvisrehua (ei geenimanipulointia), eivätkä valmiit raakatuotteet sisällä fosfaattia, natriumglutamaattia tai muita lisäaineita.. (Marinoiduissa tuotteissa sakeuttamiseen käytetään ksantaania) Nyt alan kuulostaa jo niin aivopestyltä, että parasta kun käytte kurkkaamassa itse miten Saarioinen toteuttaa visoitaan luonnollisuudesta, yksinkertaisuudesta ja vastuullisuudesta.
 |
| Sahalaharen komia kartano |
Tuotevalikoimasta ja varsinkin marinoitu vs. marinoimaton ikuisuuskysymyksestä sekä siitä vastataanko kuluttajien kysyntään vai muokataanko sitä vastaamaan tuotetarjontaa (ja tiedätte varmaan minkä puolesta me ruokabloggarit liputimme)olisimme voineet haastella varmaan vaikka kuinka kauan, mutta meidät vaiennettiin( ihanasti) herkullisella päätösaterialla.
Minä ujoista ujoin amatööri kameran kanssa uskaltauduin näppäämään kuvia suhteellisen hätäisesti, minkä kyllä huomaa kuvien laadusta. Ruokailun yhteydessä keittiömestari Jouni Kanninen niinikään vastaili kysymyksiimme valottaen mm, valmistamiensa ruokalajien broilerin uskomattoman pehmeän täydellistä koostumusta. (Mieto lämpötila (170), mielellään höyryuunissa tai kotikonstein vesiastian kera uunissa,. lopuksi pannulla pinta.)
Olisikohan meikäläisenkin aika kokeilla matalampia lämpötiloja?
Saapuessamme meille tarjoiltiin makeansuolaisia Jyväbroilerlehykäisiä shampanjan kera.
Aterian aloitus oli katettu noutopöytään ja sisälsi versosalaattia,
Broilerwrappejä,
Chilillä ja korianterilla maustettua yrttibroileria hunaja- ja verkkomelonin kera sekä
spelttileipää. Mukaan oli leivottu niin kuivattua karpaloa kuin cashew- ja saksanpähkinääkin.
Seuraavaksi pöytiin tarjoiltiin bataattikeitto, jonka sydämestä löytyi vuohenjuustotäytteinen Jyväbroilerrulla.
Ja kyllä. Pehmentävä vaahto on rasvattomasta maidosta vatkattu. Mä niin varastan tuon idean.
Pääruuan sai hakea taas noutopöydästa. joten asetelma lautasellani ei suinkaan ole kokin käsialaa vaan ihan oma toteutus ja tuota kantarellitäytteistä broilerinrintaa oilis todellakin voinut ottaa vielä toisen siivun tuon kantapalan lisäksi...
Ja aterian kruunasi isot omena/mauste/pähkinätäytteiset lätyt mangojogurttisorbeella.
Omia tuntemuksiaan vierailusta jakoi ainakin ahmija.
Katselin niitä pakkauksia tänään kaupassa ensimmäistä kertaa, tosiaan siellähän oli kuvat tuottajista: Mörkö sisälläni tietysti ehdottaa, että ovat näyttelijöitä:)) Mutta luulenpa käyttäväni kyseisiä tuotteita, kun kotkot-päivä osuu kohdalle, tänään on ammuu-päivä. Kokeilussa pulled pork-tyyliin pulled beef. Saa nähdä kuinka mun käy...
VastaaPoistaCampasimpukka: oi mitä herkkua, kaikki käsiin sulava , hajoava, revittävä , pitkään haudutettu on niiiin hyvää.
VastaaPoistaHus möröt hus, kyllä ne on OIKEITA IHMISIÄ! Yhden olen nyt todistettavasti tavannutkin ja tieto siitä, että tämä tuottajien "perhe" on todella näin pieni, muualta heille ei sitä lihaa tule oli minulle ainakin tosi rohkaiseva ja luottamusta herättävä. Kyllä mäkin taidan valintatilanteessa ottaa nyt "tutuilla tiloilla tuotettua".
No, ilmeisesti firmojen on kannattavaa panostaa bloggarien lahjontaan vastedeskin.
VastaaPoistaAnni kuule, näin mäkin luulen ;)
VastaaPoistaMä olen kanssa kärvistellyt vähän huonolla omalla tunnolla tämän syödäkö kanaa vaiko eikö-teeman kanssa. Periaatteessa, ei kai mikään tehotuotettu elukka vietä mitään luksusmukavaa elämää, oli se sitten kana, possu tahi lehmä. Niin paljoa en ole aiheeseen perehtynyt.
VastaaPoistaPelkäksi kasvinpurijaksi minusta ei ole, kun jää siemenet, pähkinät ja pavut syömättä allergian takia. Niinpä jatkan lihan louskuttamista ja koitan tiedostaa ja toimia itselleni sopivalla piiperrystasolla. Eli ostan riistaa ja luomulihaa aina kun mahdollista.
Tämä on kyllä kinkkinen aihe. Mutta hyvät sapuskat teillä on näköjään ollut! :)
Mä jo ihan oikeasti mietin että jättääkö uusin broileriresepti eetteriin, kun kaikki tuntuvat nyt julistavan sitä "broilerittomuuttaan" ja kyllähän se itselläkin aina mielessä käy kun kanaa syö että voi raukkaparka. Nyt voin syödä huolella valitut kanaseni astetta paremmalla omalla tunnolla. Osuipas tää sun visiitti hyvään saumaan :)
VastaaPoistaHerkulliselta näyttää, tuota keittoa täytyy kokeilla matkia! Ja nuo Musla-aterimet on suosikkejani! Kiitos kommenteista,täällä on tuulahdus lapsuuden ruokamuistoja!
VastaaPoistaTusla: Samaa mieltä, mutta mitenkä se tehotuotanto sitten määritellään? meillä ei sentäs syötetä varmuuden vuoksi antibiootteja jne.
VastaaPoistaMutta oli todella hyvät ruuat, tosiaan.
Rva: No hyvä kun päädyit julkaisemaan, kuulosti tosi hyvältä!
Heleen: Poikkeahan useamminkin "nuuhkimaan". Mä olin kyllä otettu siitä sun riistalintupostaukseta!
joo on se vähän erilaista osaa kaupasta jotain broikkua kun on oikeasti tavannut tämän kyseisen kasvattajan, vaikka eettisyys on kaukana broilerin tehokasvatuksesta.
VastaaPoistaolen vajaat kymmenen vuotta ollut yhden ruokatestiryhmän jäsen testaamassa erinlaisia uusia tuotteita ja sain jokin päivä sitten sieltä kyselyn johon vastasin. kysymykset olivat suurimmalla todennäköisyydellä saarioisen johtuen käymäämme keskusteluun käydessämme siellä. mitä mieltä olen ja ostanko mielummin maustamattomia ja marinoimattonia tuotteita, oenko karpannut, ja mitä se on, miks mahdollisesti karppaan jne.
VastaaPoistaOnpas oikiasti hienoa, jos "we made a difference". eres pikkusen.
VastaaPoista