Eilen juhlittiin Maitotytön ristiäisiä. Ihanat juhlat isovanhempien, sisarusten perheiden ja kummien kera joista jää ihanat muistot. Minä halusin äitinä tietenkin järjestää juhlista mieleenpainuvat. Onneksi oma äitini oli auttamassa valmisteluissa, minä kun välillä arvioin nuo voimavarani, tai pikemminkin aikavarani vähän yläkanttiin. Sitten aina yötä myöten tuherretaan silmät ristissä...
No juhlat saa kyllä pystyyn aivan mainiosti kaupan täytekaakukallakin ja vaikka pakastekarjalanpiirakoilla, kukaan ei vaadi tietysti mitään ihmeellisyyksiä laittamaan. Kyse onki siitä, että mä välttämättä HALUAN. Juhlien järjestäminen on vain parasta. Ja sitten kun ihminen aikansa lukee vaikka noita kakkublogeja, joista löytyy mitä hurmaavampia koristeluja, niin sitä alkaa jostain syystä luulla, että kyllähän mäkin varmaan osaan tuosta vaan muutaman ihanuuden väsätä. Siinä sitä sitten aamuyöntunneilla ihmetellään kun visiot ei oikein meinaa onnistua.... Eli suositellaan kaikille aina valmistamaan tärkeisiin tilanteisiin ennenkokeilemattomia reseptejä ja sorminäppäryyttä vaativia askarteluja. Kehittää muuten mielen tyyneyttä!
Ristäisiin osallistui pappi mukaan luettuna 20 aikuista ja 4 lasta Maitotytön lisäksi. Pohjalaiseen tapaan juhlat vietettiin kotonamme. Samalla pappi toimitti kotimme siunauksen, se tuntui aivan hyvältä, vaikka tälläisiä tapakristittyjä taidamme ollakkin.
Menusta varmaan riittää tälle viikolle blogattavaa. Koska joukossa oli myös pitkänmatkalaisia, halusin tarjota ruokaa. Sen pitää olla tietysti helposti valmistettavaa ja esille laitettavaa noutopöytään soveltuvaa. Ei liikaa, ei liian vähän, mielellään kuitenkin jotakin vähän erilaista, joka jollekulle jäisi hyväksi ruokamuistoksi. Näillä ajatuksilla mentiin tällä viissiin:
Maitotytön Ristiäismenu
Alkumaljana
Moet&Chandon Imperial Brut
lapsille ja papille Pommaccia
Rosmariiniset uunilohkoperunat
Ciapatta, ruisnapit ja voi
Maito, kotikalja ja vesi
***
Valkosuklaa-mansikkamousse täytekakku
Mini-juustokakut
Herrasväen pikkuleivät
Macarons
Kahvi, tee
Tästä varmaan riittää blogattavaa tälle viikolle enemmänkin reseptien muodossa. Mitään teemaahan menussa ei sinänsä ole, muutakuin noutopöytäsoveltuvuus, sillä ainoastaan perunat tarjoiltiin lämpimänä. Helpottaa kummasti, kun meillä ei ollut erillistä keittiönhoitajaa. Onneksi tälläisessä perhepiirissä voi nakittaa ketä tahansa laittamaan vaikka ruokajuomat pöytään. Ja olihan mullakin kaksi kättä kun Maitotyttö kiersi sylistä syliin. Ja se ÄITI.
Ja kyllähän se pääasiakin sitten hoitui. Maitotytöstä tuli kasteessa
Eiköhön nosteta Hiljan malja. Terveyttä ja pitkää ikää!
(Maitotytön kuvat Viivi Lampinen)
Toi menuu o jotakin perfettoa! Ja kuvat kans!
VastaaPoistaOi että kaunis nimi kauniille neidille! Onnea onnea! ja mikä menu, kyllä on herkut!
VastaaPoistatuo kakkukoriste on mielettömän hieno, teitkö itse? Mä en varmaan koskaan saisi noin hienoa aikaan! :)
VastaaPoistaOnnittelut Hiljalle kauniista nimestä!
VastaaPoistaKiitosta kauniista sanoista Manteli ja iso O!
VastaaPoistaQulinaristi: luulin kyllä ensin että kiroilet, mutta taisi se olla kohteliaisuus kuitenkin tuo perfetto ;D
Nelle: Tein kyllä mutta vauvaan on käytetty muottia, eli ei se niin hämmästyttävän vaikeaa ollut. Kunhan vain seuraa ohjeita. Siskoni sanoikin että koristeessa on pieni "tasoero" kun vertaa noihin kukan terälehtiin, jotka on siis alusta asti itte väännettyjä. Mutta joka tapauksessa, koska nämä koristelujutskat on mullekin aivan uusia, olin itte aivan suunnattamon ylpeä väsäilyistäni, vaikka tämä koriste ei edes päätynyt kakkuun... kun oli vain yksi kakku ja kahdet koristeet. Löin sen sitten keskelle macarones vatia...
Odottakaa, kun tulee varsinainen ristiäiskakku, huomatkaa satiinisilkkiset tossun nauhat!
VastaaPoistaonnea teille! Ihanan nimen valitsitte! Kaikki ruuat kuulostava hyviltä. :)
VastaaPoistaTosi kivoja noutopöytätarjottavia!
VastaaPoistaAivan suloisen ihana vauva. Onnea vielä kerran! Omat lapseni ovat jo teinejä. Nauti vauva-ajasta, aika kulkee kiitäen.
Kiitos salla ja Omenaminttu! Kyllä yritän nyt keskittyä vauvaan, Urhon aikana äitiysloma jäi vähän turhankin lyhkäiseksi.
VastaaPoista