Meksikolainen Flan eli paahtovanukas on itseasiassa aika vaivaton valmistaa. Mikäli löytää sopivan reseptin. Sen voi valmistaa myös 1-2 vrk etukäteen, mikä tietenkin poistaa tarjoilupäivän kiirettä. Siksi sitten lupasin, että voin tehdä Flanin valmiiksi jo perjantaina lauantain fiestaa varten. Koskaan aikaisemmin en ollut sitä valmistanut.
Googlettelin 'Mexican Flan' ja reseptiä pukkasi toinen toisensa perään. mutta vannon että en kertaakaan löytänyt kahta samanlaista. Reseptit vaihtelivat sekä käytettäven aineiden määrissä että itse aineissa. Päädyin sitten tekemään ihan oman reseptin tutkinustuloksiini perustuen.
Pikkuusenko jännitti!
Mexican Flan eli Meksikolainen paahtovanukas
2,5 dl sokeria
2 purkkia kondensoitua maitoa (olisko noin 4-5dl?)
5dl maitoa
1,5 tk vaniljajauhetta
4 munaa
3 keltuaista
200g creme fraichea
Sulata sokeri notkeaksi siirapiksi kuivalla paistinpannulla (vanhan mummompennin väriseksi). Ole varovainen, sokeri kärähtää helposti ja sillä voi myös polttaa itsensä todella pahoin, mikäli präiskii sitä turhan huolimattomasti. No tällä kertaa kumpaakaan ei tapahtunut minulle, mutta piparkakkutaloa kootessa yleensä molemmat. Kaada sula sokeri laakean kakkuvuoan pohjalle, mielellään ei hirveän korkealaitainen) ja kallistele vuokaa niin, että sokeri kuorruttaa myös laidat puoleen väliin asti. Vuokaa ei tarvitse voidella tms.
Sekoita loput aineet yleiskoneessa sekaisin ja kaada seos vuokaan. Sokeri saa olla jämähtänyt reunoille ja pohjaan, se sulaa uudelleen uunissa.
Laita vuoka syvälle uuninpellille ja lisää vuokaan vaikka teevedenkeittimellä kiehautettua vettä niin, että vuoka on matalassa vesihauteessa. Paista 190 astetta kuumassa uunissa 1h ainakin. Itse paistoin 1,5h, mutta se taisi olla liikaa. Vanukas saa hyllyä, kunhan keskelle upotettu veitsi tulee puhtaana takaisin.
Peitä jäähtynyt vanukas ja anna olla jääkaapissa aina muutamasta tunnista 2vrk asti.
Tarjoilua varten kumoa kakku tarjoiluvadille. Omani irtosi ainakin itsestään. Käännin vuoan lautasen päälle, odotin hetken ja kuului PLOP, vanukas irtosi, ja sitä peitti sula sokerikastike. Me aikuiset kaadoimme vielä omien annoksiemme päälle hiukan Kahluaa.
No arvostelu: Ensinnäkin maku oli erinomainen ja aito. Mutta rakenteesta tuli jostain syystä vähän tiiviin herainen. Meksikossa asuneet kyllä lohduttivat, että toisinaan ovat paikanpäälläkin saaneet vastaavan rakenteen omaavaa flania. Syyllisiksi epäilin joko liian pitkää paistoaikaa tai sitten creme fraichea, jonka intouduin heittämään sekaan, koska yhdessä muussakin reseptissä oli. Olisi pitänyt käyttää taas aivoja. Kai sitä oli ollut useammassa jos juuri se olisi ollut se salainen ainesosa. Ja kuten kuva kertoo, vähän lässähti, vaikka ei se itseasiassa ylipäänsä nouse varsinaisesti? Ja sitten tuossa sokerikastikkeessa on jotain kumman heraa myös mukana.
Lopputulos johti siihen, että reseptipyyntö on nyt lähdetetty Mirnalle Ulin äidille Meksikoon. Sitten testaamme, kumpi oli huono, resepti vai kokki?
Vaikka kuten sanoin, flan oli hyvää. Vaikkei niin kaunista.
Kaipaan flania niin valtavasti. Kiitos!
VastaaPoista