RUOKAA KORONAN AIKAAN VII

Ruokaviikon maanantai-lounas meille aikuisille ei ollut huono. Valkoista saksalaista parsaa, joka on ihan oma herkkunsa ja vaatii vähän enemmän huomiota valmistuksessa kuorimisineen ja pitempänä kypsymisaikana. Mutta onhan se sitten kyllä hyvääkin. Hollandaise tuli tällä kertaa purkista (eikä tule toiste, ainakaan tältä brändiltä).

Olin myös tosi iloinen lasten puolesta, sillä heillä oli spagettia ja jauhelihakastiketta. Lapset olivat hiukan nihkeämpiä ja maistettuani huomasin, että se oli, noh, erilaista. 

MA 
lounas 
Koulusta spaghetti ja jauhelihakastike, aikuisille valkoinen parsa ja hollandaise.
kello 5 ruoka
No tämä! Mulla oli vähän kiirus joten laitoin IsoHoon grillaamaan makkaralajitelman. En oikein ehtinyt syömäänkään, joten tämä kuva mun lautasestakin on vähän villi. Tuossa taitaa olla Atrian leppäsavuinen raakachorizo ja Laidun Herefordin grillimakkara sekä pala jämerää lihaista uutuutta Atrialta, Wilhelm lankkua. Minä en oikeasti ole mikään grillimakkaran suuri ystävä ja kolme on jo vähän liikaa. Lankusta tykkäsin erityisesti.

Kaikenlaisia innovatiivisia juttuja etätapahtumien muodossa on ollut tarjolla. Minä en ole kyllä ehtinyt osallistua niihin kovinkaan. Yhtä kalakukkoliveä katselin kerran ja kukkienasettelua, mutta jälkimmäinen oli kyllä liian hidastempoista.

Juuri ennen vappua osallistuin Tony's Chocolate suklaan virtuaalilanseeraukseen. Nyt tätä  hyvin hyvin vastuullisesti tuotettua (pitkä tarina), hyvin camelboots tyyppistä suklaata saa myös Suomesta, K - ryhmästä ainakin. Suklaahan on hollantilainen ja maassaan markkinajohtaja, eli ei mikään turha suklaa. Urho15v. suklaan hyvin tiesi Hollannista ja olin melkein vihainen, miksei ollut mulle kertonut. Vaaleanpunainen kevään uutuus on vadelma-valkosuklaa-poksukaramelli. Saattaa kuulostaa lapselliselta, mutta oli hyvää. Niin hyvää, että söin toisen levynvähä niin kuin yksinään, mistä seurasi lähes perheriita.

Suklaata ja virtuaalitapahtumia oli  tarjolla maanantai-iltanakin. 

Pääsin kerrankin osallistumaan MG- Klubin (molekyyligastronomia) tapaamiseen. Tällä kertaa arvioimme miten erilainen musiikki vaikuttaa suklaan makuun. Tässä sai siis luvan perästä vedellä överit Suomen (ja minulle tietysti samalla maaailman) parasta suklaata eli Fazerin sinistä.

TI
lounas
Kanakeitto ja omena koulusta. Taisin skipata lounaan itse. Se on aina hyvin, hyvin huono idea.
Kello 5:n ruoka
Iskän lempparia eli spaghetti carbonaraa. Keltuaisilla, ei kermalla. Ei kuvia.

KE 
lounas
Koulusta keitetyt perunat ja todella hyvänmakuiset jauhelihapihvit, joita 3 kpl! Tuhti annos. Lisäksi riisifrutti.
Viiden ruoka
Hiljan ruuanlaitto: Hilja otti toisinnon ja teki jauhelihatacoja.

TO
lounas
Koululaisille pinaattikeitto ja banaani. Nyt täytyy kyllä sanoa, että oli paksua ja suolaista, eli ei aivan herkkukeittoa. Ajattelin heti, että pitääpä tehdä kohta itse, koska pinaattikeittohan on hyvää. En näköjään onnistunut ottamaan kuvaakaan.
Viiden ruoka
Urhon treenitauon loputtua meillä on vähän nämä ajat ja ruokailut mennet sekaisin. Urhon pitää syödä jo kolmelta ja mä en ehdi välttämättä tehdä ruokaa siihen mennessä. Ja sitten jos kouluruoka ei oo maistunut, on maitotytölläkin nälkä, niin kuin tänään.
Kuumensin nopeasti siis Lidlin kana-chorizo tuoreraviolit ja niille tomaattikastikkeen. Olin jo laittanut hyvissä ajoin palapaistin hautumaan ja tein sille sitten muusin vielä viideltä. IsoHoo tykkäsi ja Urho söi sitä vielä treenien jälkeen, mutta vaikka liha olikin mureaa, ei luvannut syödä uudestaan, koska olin keksinyt laittaa sinne kokonaisia roseepippureita.

PE
lounas
Koululaisille lohikiusaus. Minä kumosin lautaselle jotkut salaatin jämät, Atrian Vuolu savupossua, paistoin uudestaan maanantaisia punaisia paahdettuja perunoita ja kananmunan. Kyllä vain ihmisen kannattaa syödä lounas.

Iltaruoka
Mitähän se poikaraukka söikään ennen treenejä? Oliko se tämä päivä kun paistoin sille  pakastimeen tekemäni lehtipihvin kanan jauhelihasta? Varmaan, koska eilen tein muusia ja tarjosin pihviä sen kanssa, kun ei se palapaisti laskenut.

Ratsastusvalkasta tultuani pistin hulinaksi ja leivoin kaksi pellillistä pitsaa. Koska perjantai. Täytteet tuli sen mukaan mitä jääkaapissa oli.  Toisesta pitsasta tuli varsinainen Meat Lovers Supreme. Tacojauhelihan loput, pepperonin loput ja Vuolu savukinkku sekä vihreä paprika. 

Toisen tein ihan itseäni ajatellen. Anjovis, punasipuli, oliivi, kapris, valkosipuli. Kysyin Urholta, että onko ihanaa kun äiti tekee kotona ravintolatasoista pitsaa. 

Tuli aika lakonisesti murkkuäänellä:"No ei tää kyl oo."

Mun mielestä oli kyllä hyvä. Teen nykyään todella ohutta pohjaa ja paistan korkeassa lämpötilassa, vähäkin paksumpi pohja, niin se ei kypsy. 

LA
Pitkään olen haaveillut lohiburgereista. Pilkoin lohta pienemmäsi veitsellä, lisäsin mausteet, ruohosipulia, kaprista ja munan. Pyöritin pankojauhossa ja paistoin. Tykötarpeeksi avokadotahnaa, salaattia, retiisiä, mummon kurkkuja.

Lohipihvit olivat hyviä. Mutta jotakin jäin kaipaamaan. Tavallinen purilaissämpylä oli kalapihville jotenkin liian mauton ja höttöinen ja toisenlainen leipä olisi voinut olla avain onneen. Ehkä pyöreä rukiinen reissari. 

SU
Äitienpäivä
Sain kutsun valmiiseen aamiaispöytään ja lehtietuoikeuden.

Millään en meinannut antaa periksi kun Maitotyttö kinui, että saisko cokiksen aamiaiseksi, kunnes tajusin, että hän tarkoitti voisinko MINÄ hakea sen hänelle, meillä kun on cokikset varastossa. No siellä oli hieno lahja äidille, perus 3-vaihteinen polkupyörä syksyllä kadonneen tilalle. Maitotytöltä sain myös itse maalatun sydäntaulun ja kouluohjeiden mukaan tehdyn kännykkäkotelon (sori ei kuvaa, kun en nyt muista minne sen panin), sain sen kyllä jo pari viikkoa sitten, hyvissä ajoin. Tyttö pyyteli siihen jotain trikoota materiaaliksi ja annoinkin vanhan tunikan (joka oli laitettu sivuun, että siitä voisi tehdä niitä barbin vaatteita). Kotelo oli näppärästi tehty liimaamalla saumat ja kääntämällä sitten nurinpäin, joten se oli oikein siistin näköinen. Kaulanauha oli leikattu avainnauhasta ja vaaleansininen kännykkäpussi oli koristeltu mustin palloin. Ne oli leikattu mun uusista leggareista.

Omalle äitilleni valmistin mansikkapiirakan Urhon toimiessa mansikkavastaavana. Tiedän, että äitini rakastaa mansikkatartaletteja, sellaisia, joita Sveitsissä söi. Niissä on keveä muropohja, jokin creme mansikoiden päällä ja ihana kiille. Tätä lähdin hakemaan, mutta ei tämä vieläkään ole aivan se oikea ohje. Urho toimi mansikkavastaavana, paloitteli ja asetteli mansikat mumman mansikkatorttuun.

Mummolassa saimme sitten vielä papan grillaamaa kanaa tykötarpeineen ja siskon tekemää sitruunamarenkipiirasta.

Illalla pyöräytin vielä pizzan, perjantailta  jäi nimittäin yksi pala taikinaa odottamaan jääkaappiin. 48h pohja siis. Päälle kinkku aurajuusto ja vihreä paprika. Oli kuulemma niin hyvää. Siitä en mitään tiedä, koska jätin kännykkäviestillä paisto-ohjeet ja painoin itse talliterapiaan. 

Mitä jäi käteen tästä koronaviikosta?

Kouluruuista suosikkeja olivat kanakeitto ja jauhelihapihvit. Minä skippasin turhan monta lounasta. Kalaakin syötiin vähän ja kasvisruokaa vähän. 

Vähän ehkä koronaväsymystä havaittavissa ilmassa siis. Taisin luvata kertoa kaappien siivoilusta, mutta en nyt jaksa. Olen niitä kyllä siivoillutkin, ainoastaan pakastin tuntuu pullistelevan päivästä toiseen (kiitos reko-ostot ja leipomomyymälästä tehdyt edulliset suurostot), ettei tartte jatkuvasti hakea sitä leipää kaupasta. 

Juurileipää en ole leiponut tälläkään viikolla.