About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 14. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: ITALIANSALAATTI

 


Luukku 14
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Italiansalaatti on melkoinen klassikko. Se on ilmeisesti Suomen eniten ostettu einessalaatti ja tuttu näky ihan arjen pöydässä. Sillä on monen mielestä erityinen paikka myös joulupöydässä. Itse en kuulu oikein kumpaankaan käyttäjäkuntaan, mutta nyt kun tein sen itse, niin täytyy sanoa, että tulipa maukasta ja oli myös helppotekoista. Siinä on vähän sellaista  kivaa retroa henkeä kaiken kaikkiaan.

Italiansalaatin alkuperällä on aika mielenkiintoinen  ja vähän sekava tarina taustalla, ainakin mitä nimeen tulee,  josta lapsuudenystäväni Teresa minulle joskus vinkkasi. Ollaan ilmeisesti ainoa maa, jossa tätä salaattia kutsutaan italiansalaatiksi, johtuneeko meidän käyttämästä pastasta vai mistä. Salaatti on alkuperältään venäläinen ja se tunnetaan yleisesti  maailmalla  nimellä Salade Russe, venäläinen salaatti. Paitsi Venäjällä, jossa se tunnetaan nimellä Olivje, ranskalais- belgialaistaustaisen keittiömestarin, Lucien Olivierin mukaan, joka valmisti sitä Ermitage - ravintolassaanMoskovassa 1860. Ensimmäisessä salaatissa oli lihana peltopyytä ja naudankieltä (ravunpyrstöjä yms). Salaatista tuli jättihitti ja Olivierin piti reseptin omanan tietonaan kuolemaansa asti. Yksi hänen kokeistaan, Ivan Ivanov urkki resptin  ja varsinkin salaisen kastikkeen viekkaudella  tietoonsa, tai ainakin sinne päin ja lähti cheffiksi toiseen ravintolaan, jossa hän alkoi tehdä samaa salaattia stolichny (pääkaupunki) nimellä.

Salaattia valmistetaan nykyisin monin eri versioin ja venäjän ja Itä-Euroopan lisäksi se on levinnyt aina Etelä- Amerikkaan asti, Iraniin, Israeliin, Mongoliaan...
Moderni versiomme on aika kaukana alkuperäisestä Olivierin salaatista, lähempänä Ivanovilaista. Kalliit raaka-aineet on aikojen kuluessa korvattu huokeammilla. Meidän pastallinen versiomme ei ole se suosituin, useimmiten salaatissa on perunaa ja porkkanaa, suolakurkkua, munaa, sipulia, selleriä (täytyykin lisätä varsiselleriä seuraavan kerran) ja sen kruunaa ihanan kermainen majoneesikasti (se mitä einesversiossa on aina ihan liikaa).

Italiansalaatti on suosittu zakuska-pöydässä ja erityisesti uutena vuotena. Taidankin kokeilla perunaisempaa versiota vuoden vaihtuessa. Joka tapauksessa, Italiansalaatin teko kotona kannattaa ehdottomasti. On nimittäin herkullista.


Italiansalaatti

iso annos

200 g rakettispagettia 
2 porkkanaa
200 g pakasteherneitä
200 g palvikinkkua
1 hapan omena
1 iso suolakurkku

kastike:
1 prk kermaviiliä
1 dl majoneesia
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa
muutamia pyöräytyksiä mustapippurimyllystä
1 tl valkoviinietikkaa
(1 tl dijonsinappia)

Laita spagetit ja pätkiksi leikatut porkkanasuikaleet/tikut/jiuliennet kiehuvaan veteen  6 minuutiksi. Siivilöi vesi pois ja jäädytä kylmällä vedellä, anna valua siivilässä. 
Lisää pastan ja porkkanan sekaan pakasteherneet, suikaloitu palvikinkku ja pieneksi kuutioidut omena ja suolakurkku. 
Sekoita kaikki kastikkeen ainekset yhteen ja sekoita se sitten salaattiin.
Anna tekeytyä viileässä hetken.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva: Sauvajyvänen



Sauvajyvänen on minulle tärkeä blogi ja sellainen, joka on usein muistuttanut tästä Italiansalaatista. Sauvajyväsessä ei murustella mausteita pöydälle ruokastailauksen nimissä vaan keskitytään olennaiseen, ruokaan ja elämään. Riistan ystävälle blogi on melkoinen aarreaitta. Ja vaikka blogista huokuu arvostus raaka-aineita ja yksinkertaista mutta juurevaa ruanlaittoa kohtaan, maistuu perheenjäsenille myös mäkkäri. Ihanan aitoa ja rehellistä elämää.


Omien lapsuuteni joulujen yllättäjäsalaatti on retro (no hei, silloin elettiin sitä mitä tänään kutsutaan retroksi) tonnikalariisisalaatti. Äitini ei ole sitä joulupöytään koskaan kelpuuttanut, mutta mummolassa se oli kinkun (rasvan) jälkeen mun lempisyötävää joulupöydässä.

Joulupöydässä meillä ovat nykyään Waldorffin salaatti ja rosolli.

6 kommenttia:

  1. Ja tänäkin jouluna rosolli ja Waldorffin salaatti ainakin, ja minä olen miettinyt jotain vihreää salaattia,jossa kuivattuja karpaloita ja phkinöit ja ehkä sinihome-
    juustoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olen myös miettinyt tuon tapaista. Yksi kaveri pyysi lehtikaalisalaattireseptiä ja jattelin kokeilla jotain tuon tyylistä.

      Poista
  2. Kiitos ihanista sanoista <3 Meilläkään tämä ei kuulu joulupöytään, mutta lapsuudessani italiansalaatti kuului aina uuteen vuoteen, silloin syötiin tätä ja takassa paistettua hirven sisäfilettä :) Mutta hauskasti sisko meni sukuun, jossa italiansalaatti kuuluu joulupöytään. Meni kuulemma muutama vuosi, että siihen tottui, mutta enää ei ole mitään ongelmaa syödä tuuvinkia ja lanttulaatikkoa italiansalaatin kanssa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, että mitä uudenvuoden herkkua.
      Postaustani on kommentoitu instassa ja 2:lla fB sivulla ja yhteenvetona, että lötyy niitä joille italiansalaatti on jouluruoka, mutta toisissa aiheuttaa suurta ihmetystä.
      Ja totta joka sana.

      Poista
    2. omaan makuun salaatista tuli parempi amerikkalaisella suolakurkulla ja ilman valkoviini etikkaa, kokemuksella 3 litran salaatti heitetty roskiin epäonnistumisen johdosta

      Poista
    3. Anonyymi: Varmasti on hyvää amerikkalaisella suolakurkulla, sehän on vähän makeampi ja helposti lähestyttävämpi. Luulisi, että 1 tl valkoviinietikkaa ei kastikkeesta mitenkään nouse hallitsevaksi, mutta mikä olen sanomaan, makuja on monenlaisia. Ja itse satun tykkäämään etikan hapokkuudesta tosi paljon. Mutta hienoa, että on löytynyt juuri omaan makuun sopiva sovellus, se on tärkeintä. (mutta et kai sä nyt tällä mun ohjeella tehtyä salaattia pois heittänyt? Mun mielestä se oli ainakin herkullista...)

      Poista