About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 18. huhtikuuta 2019

BROILERIRESEPTIT PÄÄSIÄISEEN



Muitta mutkitta on sanottava, että pääsiäinen on mun suosikki juhla ruuan suhteen. Joo, joo, on se joulukin, mutta se on jotenkin niin ennalta määrätty, minä kun olen näköjään näissä jutuissa perinteiden vanki (enkä ole pahoillani siitäkään). Ai niin, ja joulupöydässä on sitäpaitsi maksalaatikkoa, jota en voi sietää...and the points go to EASTER!!!

Pääsiäisen syömingeissä ainut mikä on varmaa on mämmiroppoonen pöydässä, eikä sekään taida kaikille maistua. Muuten sitä voi ilolla keskittyä kaikkeen mistä tykkää: lampaaseen (ja linkki parhaaseen lampaaseen ikuna), kalaan, tuoreeseen parsaan ja on me mattimyöhäiset syöty pääsiäisenä blinejäkin. Näyttäisi myös siltä, että tänä myöhäiskeväisenä pääsiäisenä on viimeistään aika avata  grillaussesonki.

Edessä on siis mahtava pätkä lomaa, yhdessäoloa perheen kanssa ja ihania aterioita.

Tokikaan tämä ei nyt koske tänä pääsiäisenä minua, olen lupautunut Ypäjälle pyörittämään Hevosopisto Horse Shown yleisökahvilaa. Tiedossa siis ympäripyöreitä päiviä keittokauhan varressa ja hiukan surullisena perheen hylkääminen, trullittelut ja kokko mukaan luettuna. Luulen, että kuitenkin ehdin kerran päivässä vessaan ja ehkä vedän jonkun sämpylän jossain välissä. IsoHoo saa jäädä kotiin heiluttelemaan tahtipuikkoa.



Mutta se ei estä teitä riemuitsemasta pääsiäisestä täysin rinnoin. Jos saat tänään käsiisi Lännen Median lehtiä, löydät sieltä pääsiäisen kunniaksi heille laatimiani tipureseptejä.

Kana kun on sellainen arjen sankari, nopea, herkullinen ja helppo, niin välillä aina unohtaa, että siitä saa myös erittäin hyvää juhlapöytään. Siinäkään ei ole pahitteeksi, että on nopea, herkullinen ja helppo! Ei mene yhden ihmisen päivä keittiössä. Vaikka mua haittaas, on se niin ihana paikka.

No nyt unohdin, että broileri on myös edullista tarjottavaa: Broileri on siis paikallaan myös tiukemmalla budjetilla.

Biryani on meidän perheen makumuisto Bangladeshista. Siellä se oli huomattavasti rasvaisempi ja tahmaisempi, pisteltiinhän ruoka käsin suuhun. Biryania syödään laajalla alueella ja tekotavatkin vaihtelevat. Tässä biryaniriisi höyrystyy kypsäksi ja keveäksi alta tulevissa curryhöyryissä. Ja iskä sanoi, että maistui siltä kuin pitääkin. Ja iskä on aina oikeassa.

Eikö ole muuten kivan pääsiäistunnelmaista väriltään tuo sahramin pilkuttama riisi?


Ahaa-elämys mehevään kypsään kanaan on ollut sen muhittaminen rautapadassa. Tällä kertaa sielä kypsyivät myös perunat ja porkkanat, ihanaksi maustuen, kanasta valuvassa rasvassa ja yrttivoissa. Pääsiäisen tunnusmerkkinä rosmariini.


Ihan itekseen valmistui. Melkein.




Kauniimpaa ja helpompaa kuin tämä kanalauta tuskin löytyy. Voisin tarjota brunssilla, lounaaksi tai iltapalaksi. Ja vois tämä olla myös lohilauta, tai kolmen juuston lauta, tai tacolauta, antipasti tai vegelauta. Saat ihan itte päättää. Tähän nyt tuli paistettujen broilerin sisäfileiden seuraksi sopivaa tarjottavaa.


Aamiaisihmisenä piti vielä liittää juttuun aamiaisvinkki. Juuri sopivan kermaisen löysiksi keitetyt kananmunat joihin dippaillaan paahdettuja leipätikkuja tai extra-spessu-hetkinä pekoniin kääräistyjä paahdettuja parsoja. Harrastetaanko teillä näitä? Jos ei, niin ehkä pitäisi!

(Terveisiä Kepalle!)






torstai 4. huhtikuuta 2019

MEKSIKOLAISIA RESEPTEJÄ



Olet saattanut huomata, että mulla on erityinen lämmin sopukka sydämessä meksikolaiselle ruualle. Altistuin 80-luvun puolivälissä vaihto-oppilasvuotenani texmexille ja rakastuin (ruokaan siis)! Sittemmin olen ymmärtänyt, ettei texmex ja mexmex  ole ollenkaan, EI OLLENKAAN sama asia. En ole hylännyt texmexiä, koska sekin on ihanaa, mutta olen aloittanut ihanan ja pitkän, yhä jatkuvan matkan tutustuessani syvällisemmin meksikolaiseen ruokaan.

Parhaimmat opastajat matkalla ovat olleet Nata-siskoni, joka on asunut Meksikossa useaan otteeseen (eikä tunne kompromisseja ruuan suhteen) ja hänen perheeseemme tuomansa, nykyisin jo aivan suomalaistunut tekopoika  Ulises (tekopoika tarvinnee selityksen. Kyseessä on Ulin oma termi, jonka hän on niin söpösti kääntänyt espanjasta suomeksi. Sanakirja luultavasti ehdottaisi termille hijo postizo suomalaista vastinetta ottopoika, mutta koska esim tekohampaat ovat dentatura postiza ( sama myös esim tekorinnat) niin loogisestihan silloin hijo postizo on tekopoika. Claro!) ja Ulin ihana perhe, varsinkin hänen äitinsä Mirna, joka aina Suomessa vieraillessaan opastaa mua eteenpäin meksikolaisessa kokkailuissa.

Punaiset enchiladat on täytetty kanalla. Kuivatuista chileistä valmistetaan voimakas kastike johon tortillat kastetaan ennen rullausta

Rakastan meksikolaista ruokaa, koska se yksinkertaisesti maistuu tavattoman hyvältä. Ruokakulttuuri on uskomattoman vivahteikas ja joku chilin käyttö saa heikäläisillä aivan uuden merkityksen, jokaisella lajikkeella on juuri ne omat ruokansa johon niitä käytetään. Meksikolainen ruoka ei missään nimessä ole välttämättä tulista, vaan hyvinkin pehmeän makuista. Tämä vertaus saattaa tuntua hullulta mutta miettikääs itse saatteko ajatuksestani kiinni: Tehdäänpä perinteistä suomalaista ruokaa, vaikkapa keitettyjä perunoita ja tavallista ruskeaa jauhelihakastiketta. Hyvää, eikö olekin? Mutta annappa sitä jollekin muusta ruokakulttuurista tulevalle, niin voi kuvitella, että hän ensi maistelulla saattaa mieltä ruuan peräti mauttomaksia. Samalla lailla moni yllättyy ensi kertaa meksikolaista kotiruokaa syödessään tai vaikkapa meksikolaisen juhlaruoan tamales'ten ääreellä, että ai jaa, nämähän on aika hmm...mauttomia? Tämä maistuu maissilta ja pavulta...

Meksikolainen keittiö on oikea kastikkeiden eli salsojen aarre-aitta. Guacamole ja Pico de gallo valmistuvat pilkkomalla ainekset,

Saattoi olla huono vertaus ja kenties ette saaneet ajatuksestani kiinni, kunpa osaisin selittää sen paremmin. Meksikolaista keittiöitä ei missään nimessä voi syyttää mauttomuudesta, mutta kaikki ei välttämättä ole aina habaneron tulista. Salsoilla pelataan ja tuodaan miedompiinkiin ruokaan sitten makua syöjän mukaan.

Maissitortillat, sipuli, korianteri, tuoreet ja kuivatut chilit, pavut, lime, avokado, valkosipuli, tomaatti, queso fresco, meksikolainen oregano epazote, kaakao; siinäpä tärkeitä rakennusaineita ruokaa laittaessa. Eläimistä käytetään jokainen ruhon osa. Suosittua streetfoodia on esimerkiksi naudanpäätacot, joissa kokonaisesta, kypsennetystä naudanpäästä leikataan tacon väliin juuri se sun himoitsema kohta. Ja uskokaa vaan, silmät on himoituimmat.

Suomalaisten ei tarvitse hävetä ananaksen laittoa pizzaan ja hampurilaiseen, laittavathan meksikolaisetkin sitä tacoihin. Tacos al Pastor on suosittu streetfood annos, lehdessä kerron kuinka sen valmistus onnistuu kotona.

Streetfoodista puheenollen, se jos mikään on Meksikoa parhaimmillaan. Paikalle kärrätyistä kojuista saa yleensä yhtä asiaa kerralla; tietynlaisia tacoja tai vaikkapa maustettuja grillattuja maissintähkiä. Ja niinkuin hyvin tiedetään, sormin syötynä kaikki maistuu vielä herkullisemmalta.



Rakastan meksikolaista ruokaa myös koska AAMIAISET. Meksikossa ei aamiaista skippailla vaan tarjoillaa yleensä jonkun sortin tortillaa eri lailla täytettynä tai valmistettuna. Kananmunat kuuluvat osaksi aamiaista ehdottomasti, ja reseptejä on varmaan sata erilaista.

Kyllä chilaquiles maistuu lounaaksikin. 

Licuadora eli tehosekoitin  ja painekattila ovat ahkerassa käytössä meksikolaisessa keittiössä. Tehosekoittimella surautetaan lähes joka ruuan pohjaksi jonkinmoinen maustekastike ja painekattilalla liha valmistuu nopeasti nyhdettävän pehmeäksi.


Oi luoja, että mun tulee nälkä tätä kirjoitellessa. Juttua aiheesta olisi loputtomiin ja lupaan edelleen tuoda kokeiltavaksenne meksikolaisia reseptejä ja ehkä siinä sivussa jonkun tiedonmurusenkin. 

Pääsin tekemään reseptiaukeaman aiheesta tämän päivän Lännen Median ruokaliitteeseen, tämän jutun kuvitus on noista julkaisemistani resepteistä, suosittelen tutustumista (Ilkka- lehdessä ei kyllä tänään näkynyt, mutta muissa ilmeisimmin?)

Jälkkäriksi löytyy vielä resepti Torta Del Cieloon, joka nyt ehkä ei ole varsinaisesti tai ainoastaan meksikolainen resepti, mutta ihastuttavan makuista. Se muistuttaa minua aina Mirnasta joka tapaa huudahtaa: "Oo, Cielo!" eli Taivas! kun jotain oikein liikuttavaa tapahtuu (esimerkiksi onnistun tekemään täydellisen maissitortillan).

Torta del cielo

Linkkaan tähän loppuun vielä tässä blogissa julkaistuja meksikolaisia reseptejä. Jotkut saattavat nojata vähän tex-mexiinkiin tai olla suomalaisille raaka-aineille sovellettuja, mutta eihän tässä nyt ole tarkoitus fanaattiseksi ryhtyä!(itseasiassa allaolevat reseptit on kyllä aika vahvasti autenttisia, jätin ne texmexit suosista pois, kun näitä oli niin reilusti...).

Inspiroitukaa ja nauttikaa meksikolaisesta ruuasta!

Tacoja ja muuta
Tacos de Costilla siankylkitacot
Tacos Dorados de Papa uppopaistetut perunatacot
Tacos de Lengua kielitacot
Maissitortillat
Quesadillas de chorizo chorizo-quesadillat

Sopa Conde mustapapukeitto
Tamales
Enchiladas Suizas Kana-juustoenchiladat
Lisukkeita ja pikkuruokia
Frijoles refritos paistettuja papuja
Chiles Toreados paistetut pikkuchilit
Sikil Pak kurpitsasiementahna
Elotes maissintähkät meksikolaisittain
Queso Fundido juustodippi

Aamiaisaika!
Molletes kuorrutetut papusämpylät
Huevos Rancheros tortillaa ja kananmunaa
Chilaquiles tortillalastit kanan kera

Salsoja
Salsa Roja Punainen salsa
Salsa Bandera tuoresalsa
Guacamole
Guacamole con piña y pepino ananksella ja kurkulla
Salsa verde fresca tuore vihreä salsa

Leivottavaa ja jälkkäriä
Churros munkkitangot
Pan de Muerto vainajan leipä
Flan vanukas

Juotavaa
Horchata makea riisi-kanelijuoma
Michelada de fresa mansikkainen olutdrinkki
Limonada limestä valmistettu juoma
Aqua de pepino kurkkuvesi