About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuohenjuusto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuohenjuusto. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. elokuuta 2017

ME KASVISSYÖJÄT



Päivä oli ehkä tämän kesän harmaimpia, mutta me Emmin kanssa täytettiin se kasvisgrillailulla, iloisella naurulla ja aivan mahdottomalla puheenpöhinällä. Samalla syntyi pieni video.



Paikalla meitä oli siis kaksi asiantuntijaa, Foodwestin markkinatutkija Emmi Penttilä ja oman elämänsä asiantuntija minä-itte. Emmi on juuri toteuttanut kiinnostavan kasvisruokatutkimuksen kuluttajien kasvisruokatottumuksista ja -mieltymyksistä, joten kyllähän meillä juttua riitti.



Ja yllättäen - tai no kenelle se nyt mikään yllätys oli- molempien paheeksi paljastui sellainen runsas ja rehevä kasvisruoka, jota syödessä ei tule eläinkunnan proteiineja todellakaan ikävä. Juustoon kyllä sorrutaan.

Koska tämän vuoden heinäkuun lämmöt on varmimmin löytyneet grillin äärestä, minäkin sytyttelin Bastardini ja pilkottiin se täyteen torilta valikoituneita  kauden kasviksia. Niistä syntyi tuhti ja herkullinen lounasleipä yhdessä vihreän papumantelitahnan kanssa.

Erikoismaininta vielä tahnalle!

Leivän viimeisteli vuohenjuusto. Koska mä voin!


Grillatut kasvisleivät  vuohenjuustolla ja vihreällä papumantelitahnalla
4 kpl
1 rapea maalaispatonki
erilaisia kasviksia:
sipulia
paprikaa
munakoisoa
kesäkurpitsaa
porkkanaa
öljyä
suolaa
pippuria
1 pieni pötkö vuohenjuustoa

Vihreä papumantelitahna
1 tlk  isoja valkoisia papuja suolaliemessä, valutettuna
100 g kuorittuja manteleita
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 ruukkua basilikanlehtiä
3 rkl öljyä
1/2 sitruunanmehu
suolaa
mustapippuria
ohenna tarvittaessa vedellä

Viipaloi kasvikset n. 1 cm paksuisiksi siivuiksi. Kesäkurpitsan ja munakoison siivut kannatta leikata hiukan vinottain, niin niistä saa kookkaampia kuin pelkät pyöreät lantit. Kookkaampi on helpompi grillata. Halkaise porkkanat pituussuuntaan, sipulit kuinka parhaaksi näet. Pyörittele kasvikset öljyssä. Grillaa kasvikset välillä käännelleen. Kunnon väri tuo myös ihanan paahteisen katkeron maun kasviksiin.  Suolaa ja pippuroi lopuksi. Tee leivinpaperista ja foliosta grillipelti ja grillaa sen päällä viipaloitu vuohenjuusto.

Surauta  tahna blenderissä tai sauvasekoittimella. Kaikki ainekset vaan yhteen ja lopuksi säädät suolan ja pippurin. Hyvän makunsa lisäksi myös kauniin väristä. Ja nopeatekoista. Tämä kannattaa valmistaa ensimmäiseksi, ennen grillausta

Leikkaa patonki 4 osaan ja halkaise  palat. Voitele palat reilusti tahnalla, käytä koko tahna 4 leipään. Asettele tahnan päälle grillattuja kasviksia iloiseksi sekamelskaksi. Ja lopuksi se viettelevä vuohenjuusto.



Tästä ei taida kasvisleipä paljon parantua.
Ihanaa, Emmi kun olit vieraanani!



keskiviikko 12. elokuuta 2015

Sadonkorjuun beluga-salaatti


Beluga-linssissä on jotakin suunnattoman ylellistä. Musta muotonsa  antanee  sille sen kaviaarimaisen nimen, mutta se on myös kiitollinen ruuanlaittajan kaveri, se pitää kypsennettäessä hienosti muotonsa ja värinsä ja sen makukin on jotenkin tavanomaista hienostuneempi.

Pääsin keväällä viettämään ihanan ylellisen illan yksityiskodissa Astra Wines'in ja Blogiringin kampanjan myötä tutustuen luxemburgilaisen Bernard-Massardin ja chileläisen Domaine Bousquet´n viinitalojen viineihin. Tänään on aika julkaista Bernard-Massard kuohuviinille suunnittelemani sadonkorjuuresepti.



Sadonkorjuu inspiroi lämpimän salaatin jossa kauden kasvikset maistuvat parempina kuin koskaan muulloin. Vastanostetut punajuuret ja porkkanat makeutuvat uunin paahteessa, samoin kuin pienet keskikesän auringon kasvattamat kirsikkatomaatit. Kotimainen pensaspapu, keveästi ryöpättynä, on myös maultaan ylivertainen. Kasvisten pariksi tarvitaan vain keveästi paistettua vuohenjuustoa. Käytin tässä kotimaista halloumityyppistä juustoa, yhtä hyvin se voi olla myös chevreä.

Onnistuneen salaatin kruunaa ruokajuomaksi tarjottava Bernard-Massardin Cuvée de l’Ecusson. Juuresten makeus ja juuston kevyt suola tukeutuvat ihanasti kuoharin sitruksiseen ja vähän omenaiseenkin hapokkuuteen. Ja tiesitko muuten, että vihreät pavut ovat oiva kumppani kuohuvalle! Ihanan ylellisen yksinkertaista.


Sadonkorjuun beluga-salaatti
4:lle

2,5 dl belugalinssejä
1 l vettä
1 salottisipuli
3-4 pienehköä uudensadon punajuurta
2-3 uuden sadon porkkanaa
pari kourallista kirsikkatomaatteja
150g tuoreita pensaspapuja
200g vuohen paistojuustoa
3 rkl oliiviöljyä
1 rlk omenaviinietikkaa
1 rkl sitruunanmehua
1 rkl ruokasokeria
1 tl suolaa
1 rkl  tuoretta timjamia
suolaa, pippuria, tuoretta basilikaa

lisäksi öljyä uunijuureksille, hiukan timjamia ja muutamia salaatinlehtiä salaattilautasen reunoille.


Lohko punajuuret  melko pieniksi, halkaise kirsikkatomaatit ja leikkaa porkkanat lanteiksi. En kuorinut uuden sadon kasviksia, leikkasin vain naatinkohdat pois. Asettele kasvikset ryhmittäin unninpellille, ripottele päälle  öljyä, suolaa ja pippuria sekä hieman timjamia. Paahda 15-20 min, 225 asteessa.

Huuhdo belugalinssit, laita ne kiehuvaan veteen ja anna kiehua viisi minuuttia. Lisää silputtu salottisipuli ja anna hiljalleen kiehua kunnes linssit napakan kypsiä, n. 10 min. Kaada linssit ja sipuli siivilään ja huuhtele kylmällä vedellä, laita sitten kulhoon odotamaan.

Leikkaa pavuista päät ja ryöppää pari minuuttia kiehuvassa vedessä. Huuhtele kylmällä ja laita jääkylmään vesikuhoon odottamaan (väri säilyy kauniin vihreänä).

Valmista kastike yhdistämällä öljy, viinietikkaa, sokeri, suola, sitruunamehu ja timjami ja pippuri.

Yhdistä kaikki salaatin ainekset ja sekoita kastike joukkoon. Tarkista suola ja pippuri. Pavut voi puolittaa. Siivuta juusto ja paista nopeasti molemmilta puolilta kuumaksi. Aseta salaatti tarjoiluvadille salaatinlehtien päälle ja laita juustonsiivut päällimmäiseksi, viimeistele ripottelemalla päälle basilikanlehtiä.



Bernard-Massard Cuvée de l’Ecusson Brut: Riesling, Pinot Noir, Pinot Blanc, Chardonnay  (0,75 l) Alkossa13,90 €. Myös puolikas saatavilla!




tiistai 27. tammikuuta 2015

Paahdettu vuohenjuusto-salaatti


Jotenkin en ollut ajatellut postata tätä vuohenjuustosalaattia ollenkaan, se tuntui niin itsestäänselvältä. Meneillään olevan Swiss Diamond-paistinpannuarvonnan  (1.2.2015 saakka) kommenteissa niin moni mainitsi yhdessä kuvissa olleet,  pannulla paistamani vuohenjuustokiekot (ja juuri nyt kun minulla ei oikein ole aikaa valmistaa mitään to do- listani ruokia), että tulin toisiin ajatuksiin. 

Arkistojen suojista löytyi tälläisiä paahdettuja vuohenjuustosalaatteja (ja minä kun ajattelin, että NÄMÄ kuvat ovat huonoja!) sekä kylmä vuohenjuustosalaatti, joka on oikein mainio sekin. Mikään ei voita kuitenkaan kunnon siivua sopivasti pinnasta ruskistettua ja sisältä lämmintä, paksua ja isoa vuohenjuustokiekkoa. 

Ei sitten mikään.

Vuohenjuuston pariutuu ihanasti monen kasviksen kanssa (mieti vaikka munakoisoa!), mutta jotenkin päädyn ymppäämään sen aina samalle lautaselle joka tomaattien (mutta niidenkin tulee olla maukkaita) tai punajuurten kanssa. Punajuuret voi keittää, paahtaa uunissa tai pannulla. Tällä kertaa minulla oli nättejä pieniä, sellaisia munankokoisia punajuuria, kuorin ne ja hauduttelin paistinpannulla voissa, lopuksi suolaa ja pippuria ja hiukan balsamicoa päälle.


Vuohenjuusto on toisinaan tuottanut vaikeuksia siinä, että kuinka siihen saisi  kauniin ja maukkaan pinnan, ilman että se hajoaa käännettäessä tai tarttuu/ sulaa / leviää kiinni alustaansa. Luulen, että alan pikkuhiljaa päästä juonesta kiinni. Tarpeeksi paksu kiekko ja tarpeeksi nopea lämmitys tarpeeksi tehokkaasti. Ravintoloissa se tapahtuu salamanterissa, joka on siis eräänlainen avoin grillivastus, mutta kotona on osoittautunut parhaaksi kunnon ruskistava paistinpannu (Swiss Diamond hoiti homman). Siihen vielä mä lisäisin viime kesäisen herätyksen siitä, että leivinpaperin läpi voi myös ruskistaa, eli leivinpaperinpala pannun pohjalle, pannu melko kuumalle ( nyt sun täytyy tuntea pannus, sveitsiläisen kanssa pärjää kohtuullisella keskilämmöllä) ja sitten  vaan annat kiekkojen ruskistua ensin toiselta ja sitten toiselta puolen.


Paahdettu vuohenjuustosalaatti

1-2 erilaista salaattialajia revittynä pohjalle
paahdettuja punajuurilohkoja,( suolaa, mustapippuria, voita, balsamicoa tai uunissa paahdettuna öljyä)
paahdettuja pecanpähkinöitä
"grillattuja" vuohenjuustokiekkoja, päälle valutettuna hunajaa
kastikkeeksi pirskottelet hiukan  hyvää oliiviöljyä ja balsamicoa.

Oikeasti niin yksinkertaista. Ja niin herkullista.


torstai 29. maaliskuuta 2012

Tonnikalalasagne vuohenjuustolla


Olosuhteiden pakosta tai mitä kaapista löytyy kotiäidin yksinäistä kokkisotaa.: Tonnikalalasagne  vuohenjuustolla.

Kuten kuvasta näkyy, mielestäni lasagnen suurin turmio on kuivuus. Tässä ensikuvassa olisi toki voinut malttaa mielensä ja antaa lasagnen vetäytyä hiukan. Mutta ruoka-aika ei odottele.Eipähän ollut kuivaa.

Tonnikalalasagne vuohenjuustolla

pinaattilasagnelevyjä tarpeeksi käyttämääsi vuokaan, eli yleensä paketista jää ainakin puolet käyttämättä
vuohenjuusto kiekkoja maun mukaan


Tonnikalakastike:
2 prk öljyyn säilöttyä tonnikalaa palana, valutettuna ja hienonnettuna
iso sipuli silputtuna
3 valkosipulinkynttä murskana
2 tölkkiä tomaattimurskaa
vettä
140g purkki tomaattipyrettä
2 dl vihreitä paprikatäytteisiä oliiveja puolitettuna
suolaa
mustapippuria
ripaus sokeria
1/2 sitruunan mehu
kuivattua oreganoa, basilikaa

 Kaada pinnoitettuun kattilaan tai kasariin öljyä tonnikaloista sen verran, että saat sipulit pehmiteltyä.
Lisää kaikki muuta aineet, aina puoli purkkia vettä per kokonainen tomaattimurskapurkki. Mausta ja anna keittyä hiljalleen.


Maitokastike: 
2rkl voita
2 rkl jauhoja
7dl maitoa
pieni purkki raejuustoa
suolaa
valkopippuria
muskottipähkinää

Sulata pinnoitetussa kasarissa voi, sekoita siihen jauhot ja sekoita, mutta älä ruskista. Lisää maito erissä hyvin sekoittaen. Ja anna keittyä 5 min., lisää raejuusto (parempikin juusto käy jos sun kaapistas löytyy).
Mausta varovasti.

Kokoa lasagne asettamalla uunivuuan pohjalle tomaattikastiketta, kerros lasagne levyjä, juustokastiketta, ja taas kaikki alusta, niin monta kertaa kun vuokaan mahtuu. Pinnalle juustokastiketta. (joka minulta alkoi siinä vaiheessa loppua, mikä näkyy villinä aaltoilevina kansilevyinä. Valitse kerroksia tehdessäsi  suosikkivälisi ja vuoraa se vuohenjuustoviipaleilla.

Uuniin 200 astetta 45 min. Jos tulee kuivaa, oli liian vähän kastiketta. Jos tulee keittoa, kastiketta oli liikaa.
Sellaista elämä on. Ei koskaan kohrillansa




maanantai 20. helmikuuta 2012

Etanat vuohenjuuston kera


Helmikuun ruokahaaste osoittautui mahdottoman vaikeaksi. Vaikka Herkkusuu jätti tavallaan kaikki mahdollisuudet avoimeksi, en millään keksinyt mitä haluasin viimeiseksi ateriaksi, se nimittäin oli haasteen aihe. Otin asian ehkä turhan mortaalilta kannalta. Pitäsisikö viime suupaloiksi syödä jotain mitä ei ole koskaan vielä maistanut vaiko kääntyä lapsuuden makumuistojen pariin, lohtumätön vai jonkun exkluusivisen  raaka-aineen puoleen?

Itse asiassa haasteessa näemmä luki, että ateria voi olla myös viimeinen rakkaasi kanssa (ei kai nyt sentään ennen avioeroa?) pitkään aikaan. Kun huomasin sen, tajusin samalla myös (näin viime tipassa), että enhän ole jakanut mitään etanajuttua vielä, vaikka niitä sivupalkissakin mainostan lempilapsikseni. ja kun kaapissa oli yksi etanapurkki niin maanantai-ilta sai hyvinkin romanttisen  käänteen iltapalan suhteen. Ainakin siihen saakka kunnes etanat oli syöty; Iso-Hoo meni siivoamaan keittiötä ja minä siirryin tänne työhuoneeseen tietokoneen ääreen.

Puitteet olivat ainakin kunnossa


Yritin kehittää etanoihin jotain pikku twistiä, sitä löytyi tällä kertaa vuohenjuuston verran.

Etanat ja vuohenjuusto
3:lle

18 etanaa
100g voita
3-4 valkosipulinkynttä
1 puntti persiljaa
hiukan rakuunaa kuivana
4 siivua pekonia
2 viipaletta maalaispatonkia
pehmeää vuohenjuustoa, yks sellainen "viipaloitu rivi " niitä Chavrouxin vai mitä ne nyt on.

Tarjoiluun sitruunaa ja maalaispatonkia.

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen.

Valmista valkosipulivoi sekoittamalla pehmeään voihin silputtu persilja ja puristetut valkosipulinkynnet sekä raakuna.

Paista pekoninsiivut melko rapeiksi (ei liikaa) pannulla.

Huuhtele etanat kylmällä vedellä ja kuivaa ne. Jaa ne etanapannun koloihin. Jaa valkosipulivoi tasan koloihin.
Silppua vaikka saksilla pekonit kolojen päälle, samoin murustele leipä ja lopuksi vuohenjuusto

Paista uunissa 10 minuuttia ja tarjoile heti.

Tai siis HERKUTTELE heti.



Juomaksi napattiin kaapista Rieslingiä, jonka arvelimme leikkaavan kivasti etana-annoksen rasvaisuutta.


Sitruunaa puristettiin raikastamaan kokonaisuutta


Kun annoksia tuli siis etanamäärästä johtuen 3, syötiin molemmat lopulta liikaa, niin että alkoi oksettaa.

Eli pitäydy 6kpl per henki.

Pohjanmaa on romantiikan kehto!

Tässä linkki äänestykseen




sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Lätyt eli letut eli ohukaiset eli krepit

Lätyn taivas; vuohenjuustoa, lakkahilloa ja kermavaahtoa

Meillä ehdottomasti lätyt. Samoin kuin mumma, ehdottomasti ei mummo, mummi tai mummu tai mikään muu.
Rakkailla asioilla nimiä riittää ja minulla nämä kaksi asiaa liittyvät hyvin vahvasti yhteen. Olin Oravan Mummani (toinen on Kortesjärven Mumma) 13 oman lapsen jälkeen "kasvatee", koska asuin vauvasta lukioikään varmaankin yhteensä 10 vuotta enemmän tai vähemmän mummolassa vanhempieni opiskellessa ja työskennellessä ulkomailla.

Ja tietysti olen ollut se hellitty ja lellitty. Muistan kuinka Mumma tuli aamulla navetasta herättämään pientä ekaluokkalaista kouluun, harjasi pitkän tukkani, sylkäisi kämmenpohjiinsa ja siloitti hiuksiini alkaessaan patukoida (teillä ehkä letittää?) liukkaita ja sähköisiä (ja takkuisia...) hiuksiani kahdelle patukalle (palmikolle?).

Lätyt muistuttavat minua aina rakkaasta Mummastani. Jos minulla oli paha mieli tai tunsin itseni kipeäksi, Mumma paistoi aina herkullisia lättyjä. Ja aina ne auttoivat, mahakipuunkin. Joskus taisin kyllä vähän narrata, että mahaani koskee tietäen, että vain Mumman lätyt toisivat parannuksen.

Lätyt ovat käteviä myös palkitsemiseen ja lahjontaan. Eilen lätyn paistoon oli 3 hyvin perinteistä syytä:

1) Kaapissa oli puoli litraa pari päivää vanhaa sinistä maitoa.

2) Palkitseminen; Urho7v lähti  viereiseen laskettelumäkeen kahden  samanikäisen kaverinsa kanssa ihan päinsä. Tai kaverin äiti vei ja haki, mutta päinsä siis laskettelivat ( ja kuulemma menivät "reileistä" -äidin sydäntä kylmää..) siellä neljä tuntia.

3) Itseni lohduttaminen; Urho7v nimittäin tuumasi tunkiessani monoja kotona sen jalkoihin (joo, kyllä äitin apu vielä kelpaa), että:" Niin äiti, tämä nyt tarkoittaa sitä, että olen jo ISO POIKA, kun meen yksin mäkeen..."

Lättytaikina
Sopiva pienelle perheelle, tehkää isommalle enemmän

5dl (vanhaa) maitoa
1 iso muna
3 dl jauhoja, meillä 2 dl vehnäjauhoja ja 1 dl ohrajauhoja
1/2 tl suolaa

 Vispaa kananmuna rikki maidon joukkoon. Lisää suola ja jauhot ja vispaa sileäksi taikinaksi. Anna taikinan seistä ainakin vartti.

Paista voissa isoja tai pieniä OHUITA lättyjä, hyvä valurautapannu on ehdoton hommaan, kunhan saat hellaasi sopivan lämmön.

Voi pannulle tirisemään, kauhalla taikinaa sopivasti pannuun ja kallistele taikina reunoille asti tai pyöräytä se metallilastalla leviälle.

Ensin paistetaan toiselta...


...ja sitten toiselta puolelta.


Urho7v nautti lättynsä  perinteisesti hillon ja kylmän maidon kanssa. Pelkkä hienosokerikin on muuten aika voittamaton .

Mutta minäpä muistin, että  Sipulan Merituuli se mennä vuonna ehdotteli lätyt täytettäväksi vuohenjuustolla, lakkahillolla ja kermavaahdolla. Ja näin tapahtui.

Lättytaivas!

Tähän on omiaan se "kuoreton" juusto, joka myydään valmiina viipaleina

Tulipa tämäkin päivä nähtyä. Ei riittäny pelkkä bloggaaminen vaan piti itkeä ja blogata.



sunnuntai 21. elokuuta 2011

Varsin viettelevä vadelma-vesimelooni-vuohenjuusto-valaatti



Siis salaatti! Pikkuisen pikkuveliNuuttia kopioden.Tai paremminkin Nuutinminnaa.

Raikas ja ihanan kesäinen. Palaneista patongeista huolimatta.

Vadelma-vesimelooni-vuohenjuustosalaatti
ainesmäärät niin, että kaikille riittää

Muutamaa herkullista salaattilajiketta
vadelmia tuoreina
vuohenjuustoa kiekkoina
vesimelonia kuutioituna
patonkia viipaleina
vadelmavinaigrettea
balsamicosiirappia

Paahda vuohenjuustot patonkien päällä uunissa. Jollet polta patonkeja kuten minä, ne on myös kivempi syödä.
Revi salaatit kulhoon, pirskottele vinaigretilla ja sekoita käsin nostelemalla.
Lisää muut aineet, lopuksi patongit vuohenjuustoineen. Valuta niiden päälle vielä balsamicosiirappia.

Hyvää tulee yrittämättäkin!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Jääkaappi-Tex-Mexiä


Tälläistä voi syntyä kun kurkkaa jääkaappiin ja alkaa arpoa, että mitähän näistä aineista (jotka pitää käyttää pois) tekis. Marinoimattomat kanansuikaleet veivät ajatuksia laidasta laitaan, tekiskö kanapastaa (ääh, ainaista pastaa), jotain intialaista (No Urho ei sitte syö, eikä ooedes Naannia, enkä kyllä ala tekeen), jotakin kanawokkia (niistä pakkaa tulla aina sellasia sörsselssönejä), "kanaruukkua", kanakeittoa...? No avattu Chipottle-purkki ratkaisi asian, mennään Tex-Mexillä. Meksikolaiseksi kai en uskalla tätä väittää.

Mutta oli helppoa, oli hyvää, jopa etten sanoisi herkullista. Iso-Hookin tarjoutui syömään seuraavana päivänä left-overssit, yleensä se ei niitä eilispäivän ateriantähteitä jääkaapista lautaselleen löydä.

Olisko nämä sitten jotakin enchilada tyyppisiä? Salainen ainesosa on ainakin vuohenjuusto!

Nannan kanaenchiladat

 450g marinoimattomia broilerinsuikaleita
1 purkki (pirkka) chipottlekastiketta
1 pikkutanko vuohenjuustoa
8 vehnätortillaa
1 purkki ranskankermaa
5dl emmental-mozzarellajuustoraastetta
korianterisilppua maun mukaan

Tarjoillaan salaatin kanssa, jossa salaatin lisäksi kurkku, tomaatti, korianteri, kevätsipuli. Ei kastiketta, mutta annoksen, sekä enchiladan että salaatin päälle puserretaan limelohkon mehua.

Eli ruskista broiskun suikaleet ja lisää chipottlekastike pannulle muutamaksi minuutiksi hautumaan. lisää myös korianterisilppu lopuksi. Chipottle on siis savunmakuista salsaa.
Lämmitä tortillat ohjeen mukaan mikrossa, aseta kullekin tortillalle reilu lusikallinen kanaa sekä halkaistu vuohenjuustoviipale.



Sitten vaan rullalle. Päädyt saa jättää avoimiksi. Vieriviereen uunivuokaan ja päälle ranskankermaan sekoitettu juustoraaste.



Uunissa puolisen tuntia 175 asteessa.

Väki pöytään ja syömään. Ei ollunna mautonta ei. Mutta melekoosen tex-meksiä (=lue paljon juustoa ja muuta terveellistä ranskankermaa) No, olihan siinä salaattiakin.



torstai 7. lokakuuta 2010

Paahdettua tomaattia ja vuohenjuustoa


Jotakin hyvää patongin seuraksi iltaruualle aineksista mitä sattui olemaan kaapissa:

Paahdettua tomaattia ja vuohenjuustoa salaattipedillä

Jäävuorisalaattia
oliiviöljyä
balsamicoa
suolaa
pippuria
miniluumutomaatteja
vuohenjuustoa
pinjansiemeniä

Revin salaatinlehdet kulhoon jonne pirskotin öljyä, vaalea balsamicoa, sormisuolaa ja jauhoin mustapippuria. Kieritin salaatin  niissä ja nostin laakealle vadille odottamaan "päällysteitä". Jäävuorisalaattihan kestää myös jonkun verran lämpimiä aineksia, kuten rucolakin.

Pinjansiemenet paahdoin kuumalla kuivalla pannulla maun irrottamiseksi.

Tomaatit puolitin ja laitoin sellaisenaan leikkuupinta ylöspäin uuninpellille leivinpaperin päälle ja annoin niiden paahtua 220 asteessa puolisen tuntia. Viimeiseksi 10 minuutiksi nostin mukaan myös viipaloidut vuohenjuustot.

Sitten vaan siemenet, tomaatit ja juusto salaattipedille. Ready! En enää pirskotellut edes mitään öljyjä päälle. Tomaatit maustuvat muutenkin uunissa ihanaisen makeiksi. Tarkat ainemäärät puuttuvat, kun laitoin niitä senverran kuin niitä sattui olemaan. Luota omaan suhteellisuudentajuusi tässä.

Oli vähän turhankin herkkua arkipäivälle, mutta menköön!

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Vuohenjuusto on NIIIIN rakastunut punajuureen


Ja niin olen minäkin. Molempiin. Punajuuren syvällinen parhaus on näitä asioita , joissa olen kokenut valaistuksen vasta aikuisiällä. Vuohenjuustoon pätee samainen juttu, kylläkin syystä että eipä siitä ainakaan näillä lakeuksilla ole  vouhkattu kuin vasta  90-luvun puolivälin. Nyt voin sanoa sitäpaitsi omaksi meriitikseni, että pyysin aikoinaan Joupin CM-kauppiasta Himbergin Mattia tilaamaan kauppaan vuohenjuustoa, kun sitä ei siellä, eikä muissakaan kylän kaupoissa  vielä ollut. Ja siitä asti sitä on ollut, eikä varmaan sellaista kioskia nykyään olekaan missä ei löytyisi useamman  merkin valikoimaa.
Nyt alan vääjäämättä kuulostaa Timo T.A Mikkoselta, tuolta mieheltä, joka (omien puheidensa mukaan) toi Madonnan suomalaisten tietoisuuteen 80- luvulla. Vuohenjuuston tuominen Etelä-Pohjanmaalle ei liene yhtään vähäisempi teko... :)
Grillattu,  lämmin vuohenjuustokiekko tomaattisiivupedillä, vihreä yrttiöljy, hiukan pähkinää ja paljon basilikaa. Yksinkertaisuudessaan yksinkertaisesti parasta. Taisi olla Silja Linen pelätyin (ja parhain) kalla (terveisiä Ritu!)joka noita annoksia väänteli joskus -96.
Mutta, mutta. Silloin 15 vuotta takaperin olin aluksi siinä uskossa, että vuohenjuusto maistuu vain lämpimänä, kylmänä se tuntui välillä hyvinkin kitkerältä. Mutta sitten ystävättäreni Karjamekko muistaakseni löysi tämän, olisiko Pirkasta lähtöisin olleen reseptin, jossa kylmä vuohenjuusto on ylettömän ihanaa, koska se on löytänyt arvoisensa partnerin. Punajuuren. Eli tätä salaattia on nyt mukailtu jo reilut 10 vuotta hyvällä menestyksellä seuraavaan malliin:

Punajuuri-vuohenjuustosalaatti

5-6 keskikoista punajuurta keitettynä, huom! etikkapunajuuretkin käyvät kyllä (kunhan et ala niitä enää keittämään...)
pikku tanko vuohenjuustoa
paria laatua vihreää: esim jääsalaatti, rucola
Pecan pähkinöitä, tuttavallisimmin siis Pekan pähkinöitä
basilicaa

Ja valmistus: Revi salaatit ja basilika kulhoon. Lohko keitetyt ja kuoritut punajuuret salaattin. Puolita vuohenjuustotanko ja siivuta se reiluiksi paloiksi, lisää salaattiin. Rouheutta salaattiin saat lisäämällä sopivaksi katomasi määrän Pekan pähkinöitä. Valuta kastike päälle. N-A-U-T-I!

Kastike
Ai mikä kastike? Kastikkeet ovat henk.kohtainen kompastuskiveni, olipa kyse sitten salaatin tai pihvin kastikkeesta. Aina kyhäilen niitä ilman mitään reseptiikka ja hyvin usein sen kyllä huomaa mausta!
Tällä kertaa sekoittelin oliiviöljyyn pari ruokalusikallista appelsiininmehua, tujauksen sitruunaa, suolaa ja hunajaa... tai ainakin sinnepäin. Valkoinen balsamicokin olis varmaan poikaa. Mutta mikäs minä olen tässä kastikkeessa neuvomaan  kun en itsekään osaa. Kyllä SINÄ osaat! Sovella!