About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste helpot ja nopeat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste helpot ja nopeat. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. huhtikuuta 2023

AIRFRYER PÖHÖTTELEE NYT MEILLÄKIN



Tarina on sellainen, että juuri ennen kuin Airfryerit toden teolla ilmestyivät markinoille (ainakin viisi vuotta sitten?), sain kokeiluun sellaisen vähän karvalakkimallin ison suorakaiteen muotoisen teräslaatikko airfryerin. Ei kai siinä laitteen toiminnassa itsessään ollut mitään vikaa ja kyllä minä jotkut kehut saaneet perunat siinä tein muutamaan otteeseen (ja ainakin kerran frittikatkaravut), mutta kun se pesä oli niin pieni, että kaikki piti tehdä pienellekin perheelle useassa erässä, eihän mun hermorakenne sellaista kestä. Eikä sitä paitsi rapeatkaan ranskikset kestä rapeana jos eka valmistunut erä odottelee kolmatta parikymmentä minuuttia vähintään...

En sitten oikeen koskaan innostunut ja ihmettelin kun ihmiset myöhemmin sen kätevyyttä ylistivät. En kyllä yhtään ymmärtänyt, miksi joulutorttuja pitäisi paistaa airfryerilla.


Lehtijuttua varten sain käyttööni Philipsin Airfryer XXL Sensen, ja tänäänhän ne mun kokeilemat reseptit löytyivät Lännen Median teemaliitteistä eri sanomalehdissä. En siis todellakaan väitä olevani Airfryer asiantuntija, vaan pikemminkin Airfryer utelias. Että mikä se on tämän laitteen viehätys ja onko se vain yksi turhake keittiökapineiden joukossa? Myynnit ei näytä laantuvan.

Ja tottahan tämä testivoittajalaite oli jotakin ihan muuta kuin se ensimmäinen. Pesäkin kuin leivinuunissa!

Tälläisiä havaintoja (reseptit sanomalehdissä):


Bataattiranet on ehkä vaikein tuote koskaan saada rapeaksi, muuta kuin friteeraamalla öljyssä. Mutta, muutama niksi muistaen, pöhöttimellä onnistuu pääsemään erittäin lähelle, tai ehkä jopa samalle tasolle. Eihän ne frittiranetkaan ole lopulta ranskanperunan rapeita koskaan? 

+ Joka tapauksessa rapeus kaikissa tuotteissa (vrt esim mikroon kun sun pitää lämmittää jotain) on pöhöttimen etu ja kaikki leivitetyt tuotteet onnistuvat hienosti.


Kokonainen broisku oli ehkä mulle uskomattomin.Siitähän tuli ihan oikea grillikana. Sisältä mehevä, nahasta kauttaaltaan rapea. Alle tunnissa.  Eli + nopeus.


Kalan kanssa oli toiminta vieläkin nopeampaa. Lohifilee paistuu 6-7 minuutissa. Ja se mehevyys ja maustepinnan rapeus! Vähän kuin sous vide -kypsennyksessä, vaikka se onkin ihan eri, aromit tuntuvat jotenkin säilyvän tiiviimmin ruoassa.

+ maut säilyvät ja mehevyys.


Tällähän onnistuu myös leivonta. Laitteen mukana tuli silikonimuffinivuokia, jotka ovat vielä kokeilematta, kun heti kunnianhimoisesti käännyin leivän puoleen. Vaivaamatonta leipää, 2 x tunnin kohotus ja koneeseen.

Rapea kuori ja kaikki.
+ monipuolisuus, ilmafrittaa, leipoo, lämmittää. paistaa myös laatikkoruoat, seuraavaksi kokeilen tukitavallista makaroonilaatikkoa.


Kyllä tuohon kelpaa voita levitellä!

Yksi koko lehtijutun innoittajista oli alkuvuodesta arvostelukappaleena saamani Sari ja Ozzy Spåran kirja Airfryer - maukkaampaa ja terveellisempää. Kirjaa selatessani halusin antaa pöhöttimelle vielä mahdollisuuden. Ja onneksi niin tein.

Spårien kirjassa on helpot ja mutkattomat reseptit, mutta ennen kaikkea jotenkin havahduin Ozzyn esipuheeseen; nuori urheilijapoika kehui kokkaavansa terveellisesti (+ vähän tai ei ollenkaan lisättyä rasvaa), helposti ja mielellään suurimman osan ruuistaan Airfryerilla.

Ja kuinka ollakkaan, nyt kun tässä on testailtu näitä ja mm. lukuisia kanareseptejä, meidän Urho18v ilmoitti esikoisen perintöoikeuden kohdistuvan meidän pöhöttimeen. Tai siis ilmoitti ottavansa sen mukaan kun lähtee kauemmas opiskelemaan, eli ilmeisesti saan pitää henkeni kuitenkin.

Maitotyttö taas kertoi asiantuntevasti, että joo TikTokissa koneella valmistettiin churroja ja kun Sarin ja Ozzyn kirjassa oli niihin resepti, niin churroja sitten tehtiin. Ilman öljyn kanssa läträilyä.


Kuvat varmaan kertovat onnistumisesta enemmän kuin tuhat sanaa.


Muita plussia
+ energiansäästö (eli euron säästö), pieni pesä kuumenee välittömästi uunia paljon pienemmällä energialla
+ nopeuden ja energiasäästön takia hyvä peli pieniin, 1-3 hengen talouksiin (vaikka näiisä isoissa valmistaa jo kerralla esim 1,2 kg ranskalaisia.
+ Pöhötin on karavaanarin kaveri. Miten paljon aukeaa mahdollisuuksia kun pelkän lieden sijaan on käytössä myös "uuni".

Ja on kai niitä muitakin. 

Miinuksia:
- Ei valuvaa juustoa ja frittitaikinakuorrutusta ehkä tähän laitteeseen.
- Osat ovat kuumia koneen sisällä
- Alussa täytyy ehkä vähän pinnistää, että hoksaa mihin kaikkeen tätä voi käyttää. Airfryer facebook - ryhmissä meno on kuulemma ihan hurjaa!

Eli sinne!

lauantai 14. tammikuuta 2023

SUPERNOPEA VIETNAMILAINEN PIZZA



Ainut mitä kadun vietnamilaisen pizzan kohdalla on se, etten ole tehnyt näitä aikaisemmin. Täydellisen helppoa ja nopeaa ja mielettömän herkullista. Näitä sanotaan  muuten myös vietnamilaisiksi riisipaperimunakkaiksi.
Syy on tietysti se, että tämä wanna-be-Vietnamin kävijä ei ollut näihin katukeittiön herkkuihin koskaan törmannytkään ennen kuin näin ohjeen ruotsalaisen Jennie Walldenin IG:ssä, jossa muuten tulee jatkuvalla syötöllä ihania reseptejä, jotka yleensä ovat kallellaan tuonne Aasian suuntaan.


En nyt aikaa ottanut, mutta jos sulla on raaka-aineet esillä, niin yksi munakas valmistuu siinä minuutissa. Pilkkoa ei tarvitse kuin kevätsipuli ja korianteri. 

Täytteitä voi tästä lähteä kehittelemään sitten oman maun mukaan. Kokeilin myös tonnikalalla, mutta ei ollut ihan katkarapujen tapaan voittaja. 


Kaikki koemaistajat tykkäsivät. Isäni pyysi tekemään vielä kolmannen. Hän muisteli, syöneensä näitä myös Kamputseassa pakolaisleirillä -80, jossa niitä paistettiin ulkosalla ja nostettiin pyykkinarulle "kuivumaan"  tuosta keskeltä taitettuna. Ihan en ole varma onko kyseessä samat munakkaat, mutta jotakin sinnepäin. Näitä kun ei nosteltu mihinkään narulle asettumaan! Mutta kuvamateriaalia kuulemma löytyy. Jostain. Mielenkiintoista.


VIETNAMILAINEN PIZZA AKA RIISIPAPERIMUNAKAS

Yhtä munakasta varten tarvitset
1 riisipaperin (spring roll wrap, saa ihan lähikaupasta)
1 muna
1 kevätsipuli hienonnettuna
2-3 rkl katkarapuja
2 rkl kuivattua sipulirouhetta
majoneesia
srirachaa
tuoretta korianteria

Laita paistinpannu keskilämmölle ja kuivalle pannulle kuiva riisipaperi. Vatkaa munan rakenne kupissa kunnolla rikki ja kaada sitten riisipaperin reunoille. Auta levittymään, ei haittaa vaikka vähän reunaa jää paljaaksi. Ripottele pinnalle kevätsipuli, katkaravut ja sipuli.

Nyt musta tuntuu, että tässä vaiheessa munakas on hyytynyt jo, eli liuta se lautaselle. Ruiskuta pinnalle maun mukaan majoneesia ohuena nauhana ja srirachaa, lopuksi reilusti tuoretta korianteria.

Ja ei kun heti syömään. Tässä on haarukat ja veitset kiellettyjä (sanon minä!). Munakas taitellaan kolmioksi (puoliksi ja vielä puoliksi), mutta yhtä hyvin se myös rullautuu rullaksi. 


NataSisko lupasi heti tehdä seuraaville Turun vieraille näitä. Nämä sopia aamiaiseksi, lounaaksi, iltapalaksi... ja ovat myös gluteenittomia riisipaperin ansiosta.

Tunnen oloni nyt varsin siunatuksi, amerikkalaiseen tyyliin, kun olen törmännyt kahteen uuteen helppoon herkkureseptiin (toinen oli paahdetut parmesaaniperunat) viikon aikana!

Tai törmäsin toki jo viime vuonna, mutta nyt on näköjään energiaa taas kokeilla uusiakin juttuja.

Kokeilkaa tekin! Ja ilmineeratkaa huikeat täytteet!




 

keskiviikko 11. tammikuuta 2023

PAAHDETUT PARMESAANIPERUNAT


Somessa tyrkytti koko syksyn tämän tästä reelsiä ja postausta ja TikTokkia paahdetuista parmesaaniperunoista.

Kun sydän on selvästi perunaan kallellaan - ja parmesaaniin ja uunissa paahtamiseen - ei epäilystäkään, etteikö resepti alkanut kiivetä kohti testauslistani huippua vääjäämättömän varmasti, kunnes tuntui, että näin jo untakin, kuinka herkullisia parmesaani-yrttiseoksessa paahtuvat rapeapintaiset perunan puolikkaat jauhoisen höttöisellä sisuksella ovat(valitse reseptiin siis jauhoinen Rosamunda tai vastaava).


Tekemiseen ei saa paljoakaan aikaa tuhlattua. Perunat vaan puolitetaan ja asetellaan leikkauspinta alaspäin parmesaanikuorrutukseen. Moni resepti kehottaa tekemään jonkun viiltoristikointi kuvioinnin perunaan, jotta ne maustavat syvempään, mutta nääh, aivan liian paljon vaivaa.  Nämä ovat nopean ja laiskan kokin paremmat perunat!

Paahdetut parmesaaniperunat

50 g voita
1 kg jauhoisia keskikokoisia perunoita
2,5 dl raastettua parmesaania
2 valkosipulin kynttä raastettuna
1 dl hienonnettua tuoretta persiljaa tai 2 tl kuivattua (kokeile myös oregano, rosmariini, timjami basilika)
(Voit maustaa lisäksi myös chilihiutalella, paprikalla, savupaprikalla ja cayennellä jos tahdot vähän kipakampaa makua)
suolaa ja mustapippuria myllystä
oliiviöljyä ja suti
Pinnalle sopii uunista otettaessa tuore persilja tai ruohosipuli

Laita uuni lämpiämään 220 astetta ja sinne uunivuoka, johon perunat sopivat (voit käyttää myös uunipeltiä, mutta silloin tarvitset ehkä enemmän voita ja perunaa ja itseasiassa kaikkea, kun pinta-alaa on niin paljon, että juustoseos pysyisi perunoiden alla, eikä lähde leviämään autioimmille alueille), mulla oli tuollainen metallinen "kinkkuvuoka". 

Pökkää uunivuokaan voi ja anna sulaa vaan ei ruskistua uunissa.

Sillä välin raasta parmesaani ja valkosipuli, hienonna yrtit ja puolita pestyt, kuivatut perunat. 


Voin sulattua, ota vuoka uunista ja lisää voin sekaan parmesaani, valkosipuli ja haluamasi mausteet (käyttämäni mausteet reseptissä kursiivilla). Levitä seos tasaisesti  vuoan pohjalle.

Painele perunat vieri viereen, leikkauspinta alaspäin, parmesaanitahnan päälle. Voitele toinen puoli sudin kanssa oliiviöljyllä, suolaa ja pippuroi.

Pistä uuniin paahtumaan. Taika tapahtuu 20-40 minuutissa, riippuen uunin tehoista ja perunan koosta ja varmaan jostain tärkkelyspitoisuudestakin, mutta ei mennä nyt siihen.Perunat ovat valmiita kun niihin saa tökättyä tikulla ilman turhaa vastusta ja väri on lupaavan kaunis.

Anna jäähtyä muutama minuutti ja sitten irrottele perunat toisistaan ja nosta leikkauspinta ylöspäin tarjoiluvadille. Siihen päälle vähän tuorettta yrttiä ja kaikki nami muru ja rasva sieltä vuoan pohjalta.

Nämä perunat sopivat lisukkeksi vaikka mille ruualla (pois lukien ehkä mannapuuro) tai sitten vaan ihan dipattavaksi johonkin ihanaan dippiin.

Lähteekö testiin?


torstai 23. kesäkuuta 2022

AURAMOLE JA PUNAJUURI TOTOPOS


Jaa-a, en tiedä onko tässä dippi-maissilastuyhdistelmässä mitään keveää, vihreää tai edes ruusuista, että saataisiin ympättyä tämä jussin dipiksi (koska ei jussikaan dippailematta mene).

Satuin nyt tekemään sitä näin juhannuksen alla ja vetelin sen edeltävänä yksinäisenä (mutta tervetulleena) äitilauantaina soffalla (ankarasti kielletty) yksin parempiin kitusiin huonohkoa Netflix sarjaa katsoen, niin miksei tämä maistuisi viikkoa myöhemmin jussinakin, ajattelin.

Mutta tiedoksi ihan vaan, että sopii myös kaikkina muina vuodenaikoina, niin sanotusti 365 päivää vuodessa.

Punaiset punajuurimaissilastut ovat tuotenäyte kevään uutuustuotteesta, ruotsalaisen El Taco Truck'in vegaanisesta tuoteperheestä. Mikä väri! Maku myös sopiva, ei suolainen. Näillä on myös tosi hyvät soosit ja valmiiksi rapeat tostadas-pohjat, arvostan! Tuotteet erottaa hyllystä niiden villin pinkit pakkaukset.


Dippi olisi saattanut näyttää melko aneemiselta vaaleiden maissilastujen kanssa. Nyt se on pelkkää fortea. Reseptin pöllin ja sovelsin Nigellalta, hän kun lähettelee mulle päivittäin (ja ehkä puolelle miljoonalle muulle) reseptejä sähköpostiin.

Tämä respa on siis tavallaan kuin sinihomejuustolla silattua guacamolea tai ainakin sinnepäin. Roquamole, sanoo Nigella, joten minä sanon tietenkin Auramole.

Auramole

130 g murusteltua Aurajuustoa
1 dl kermaviiltä
2 ison kypsän avokadon liha
1/2 tuore jalapeño hienonnettuna tai rkl säilöttyä hienonnettuna (tai enemmän)
2 kevätsipulia hienonnettuna varsineen päivineen
hiukan savupaprikaa

Kylkeen pussillinen El Taco Truck Beet Root Corn Chips

Survo kulhossa haarukalla kaikki aineet sekaisin.
Säästä avokadon kivi/ kivet, jotka ehkäisevät dipin tummumista, tässä kun ei ole mitään limeä estämässä tummumista.

Tarjoa maissilastujen kera. Jos käytät näitä punaisia, kannattaa pussin pohjan murut ripotella dipin pintaan väriä tuomaan.

Punainen ei oo ehkä juhannuksen väri, mutta nyt on!


Ja siis totopos on meksikolaisten kutsumanimi maissilastuille, ei sen kummempaa!


 

perjantai 25. maaliskuuta 2022

SYÖMÄÄN! ÄITIEN TEKEMÄÄ KASVISRUOKAA

 

Koronavuosiin mahtuu yksi  erityisen ihana valopilkku. Osallistuin yhteisöllisen keittokirjan, Syömään! Äitien tekemää kasvisruokaa- kirjaan 6 reseptin voimin.

Meidät 12 äitiä keräsi yhteen jo yhden kasviskeittokirjan kirjoittanut @kauniinelämänkoulu Lotta Lahti, joka myös haastatteli meistä jokaisen, testasi ja valmisti reseptit, jotka Viola Minerva sitten kuvasi. Tuloksena mielestäni (aina oon itte itteni kehunut ja kyllä on kehuja riittänyt)  Cozy Publishing ´n kevään 2022 kaunein keittokirja, jossa kokataan kasvisruokaa laidasta laitaan aina vegaanisista resepteistä niihin, jossa kesäkeiton pintaan lätkäistään ruokalusikallinen voita (hoh hoijaa, kenenkähän resepti?)

Kirjassa on myös paljon lukemista reseptien lisäksi, äitien haastatteluista koostetut osiot rytmittävät kirjan sisältöä ja antavat vertaistukea erilaisille äideille, vinkkejä  ja filosofiaa perheen kasvisruokahuoltoon.

Missään nimessä tämä ei ole kuitenkaan mikään kasvisruokakeittokirja  äideille vaan suunnattu ihan jokaiselle joka on kiinnostunut kasvisruokaresepteistä. Itse ostin tämän kaksikymppiselle, kasvisruokavaliota noudattavalle kummitytölle. Voitte vaan kuvitella, että piti sitten myyjälle kertoa, että niin tuossahan on minun nimeni ja viisata kannesta...  

Piti myös suorittaa klassinen, miten kirja on esillä Akateemisessa kirjakaupassa- käynti...

Testireseptinä jaan kanssanne  Chop suey´n, tuon amerikkalaisten kiinalaisruon kasvisreseptiversion. Se on siitä ihana, että sitä voi muokata melin määrin kasvisten mukaan. Ihanan värikäskin se on ja tosi helppotekoinen.

kuva kirjasta by Viola Minerva

Chop suey

4 annosta

Kastike

1 dl kasvislientä

4 rkl soijakastiketta

2 rkl maizenaa

2 rkl riisiviinietikkaa

2 rkl ruokosokeria

Wokki

2 rkl öljyä

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 rkl raastettua inkivääriä tai inkivääritahnaa

Valitse makusi/saatavuuden mukaan ainakin 6 eri kasvista seuraavista

sipuli

porkkana

varsiselleri

parsakaali

punainen, keltainen ja/tai vihreä paprika

herkkusieni

valkokaali

pak choi

bambunverso

sokeriherne

mungopavunitu

pinnalle 1 rkl seesamiöljyä ja hienonnettua kevätsipulia

Aloita valmistamalla kastike. Sekoita kasvisliemi, soija, maizena, riisiviinietikka ja ruokosokeri keskenään. Laita syrjään odottamaan.

Pese, kuori tarvittaessa ja pilko tai suikaloi valitsemasi kasvikset. Kutakin ainesta olisi hyvä olla 2-3 desiä pilkottuna, sipulia riittää kuitenkin yksi kpl.

Kuumenna wokki tai iso paistinpannu.  Laita öljy, inkivääri ja valkosipuli ja sipuli pannulle ja anna kuumeta varovasti. Kun öljy on kuumaa lisää valitsemasi listan kasvikset listan osoittamassa järjestyksessä, muutama kasvis kerrallaan, muutaman minuutin välein kunnes kaikki ovat napakan kypsiä.

Sekoita lopuksi mukaan kastike ja anna sen paksuuntua kauniin kiiltäväksi.

Viimeistele ruokalusikallisella seesamiöljyä sekä hienonnetulla kevätsipulilla. Tarjoa riisin kanssa.

 


Ihan tein omaa reseptiäni siis keittokirjasta.Toki muutkin kasvikset, kuin reseptissä mainitut käyvät. Tyhjentelin kasvislokeroa ja sieltä lähti pannulle kukkakaalia, palsternakkaa, soijapapuja, lehtikaalia, sellerinvartta ja paprikaa. Kuvasta jäi pois vielä kiinankaali ja sipuli. Eli ihan mahtavasti kahdeksaa kasvista!
Ja jos syöjät tykkäävät tulisuudesta, lisää kernaasti mukaan myös chiliä! Kevätsipuli puuttui tällä kertaa repertuaarista, mutta korvasin sen ruohosipulilla.



Mulla on sellainen oma keittokirjaindeksi. Kun avaan uuden keittokirjan ja vaikka rakastankin lukea ihan kaikkia niin parhaita ovat ne, jotka inspiroivat minut kokkailemaan ja kokeilemaan, ne joiden reseptit suorastaan huutavat päästä pannulleni.Syömään kirja on niitä pullollaan.

Jos nyt ihan muutamia mainitsen, niin Lotan äidin perinneresepti Kaalinlehtirieskat, tulinen fetadippi tirokafteri, Kookoskaakao, Jättipavut tomaattikastikkeessa, Omenamuffinit maapähkinävoisydämellä ja Paahdettu peruna-parsasalaatti

Itse tarjoilen teille,Chop Suey´n lisäksi, kesäkeittoa, rapeita ja nopeita linssitacoja, kukkakaalippopseja dipin kera, uuniperunoita metsäsienitäytteellä tai texmextäytteellä ja paistettua vegepeltiriisiä.





Isäni, joka on tietysti hirveän ylpeä (+viiskymppisestä) pikkutytöstään, käski laittaa kuvan myös kirjan takakannesta, joka tiivistää hyvin kirjan annin.


Muutama viikko sitten vietettiin tunnelmalliset julkkarit Dream&Cozy´n tiloissa, oli hienoa päästä tutustumaan muuhun tekijäkaartiin.


Mitäs tässä jää tehtäväksi kun toivoa, että kirja löytää mahdollisimman moneen hyllyyn,  ihana vieminen vaikka kevään ylioppilaalle! Kiitos Lotta, että rekrysit minut mukaan ja vedit tämän akkalauman ajatukset suvereenisti painokoneen läpi. 








tiistai 1. maaliskuuta 2022

MAAILMASTA NOPEIN KANA-FETAKASTIKE

Ja myös maailmasta parhaimpia maultaan. Tämä Karita Tykkän IG-feedistä nappaamani resepti on, sen lisäksi, että se valmistuu 10 minuutissa, aivan superherkullista ja makua täynnä. Vaikka aineksisa onkin niukasti, valkoviini, feta ja kerma tuovat kanakastikkeeseen ihan upea maut. Melkein yhtä hyvää kuin Marry Me-kana!

Edellisen postaukseni tatti-fetakastike on tämän reseptin toinen versio. Hyvin nämä olisi voinut summata samaan reseptiinkin ja kuitata, että vaihda sienet kanaksi, mutta näissä on kuitenkin sen verran luonnetta, että saakoon molemmat oman postauksensa.



Karita kertoi, että hän tekee yleensä molempia versioita yhtäaikaa, kun osa perheestä tykkää kanasta ja Karita on taas hulluna sieniin (molemmat hyviä proteiinin lähteitä). Minähäm tein sitten aivan samoin, kahden kastikkeen taktiikalla. Laitoin uuniperunat uuniin kypsymään jo hyvissä ajoin ennen kastikkeen tekoa ja tattiversion nautinkin sen kanssa. Muu perhe sai sitten valita. perunan lisäksi mulla oli jääkaapissa ylijäänyttä riisiä ja pastaa, joten päästiin kokeilemaan näitä ihmekastikkeita vähän kaikkien kanssa.


Kana-fetakastike

4:lle
2 rkl öljyä
300 g broilerisuikaleita tai suikaloitua broileria
1 sipuli hienonnettuna (tai 1 rkl sipulijauhetta)
mustapippuria myllystä
4 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kermaa
1 kana- tai kasvisliemikuutio
100g fetajuustoa
tuoretta tai kuivattua (lehti)persiljaa pinnalle

edit: viininmäärä saattaa tuntua isolta, voi korvata puolet vedellä


Kuullota paistinpannulla öljyssä kana ja sipuli.
Mausta mustapippurilla.
Lisää pannulle viini ja kerma, sekä liemikuutio.
Keitä kokoon kastikemaiseksi.
Murustele sitten fetajuusto sekaan ja sekoita. Juuston ei tarvitse sulaa, saa jäädä sattumiksi.
Viimeistele persiljasilpulla ja tarkista vielä suola.


Ettepä arvaa, mikä oli etä-äidin ultimate lounas? Kun molempia, tatti-ja kanaversioita jäi ihan pikkuisen, yhdistin ne ja söin viimeisen uuniperunan kanssa!

perjantai 25. helmikuuta 2022

TYKKÄÄN TATTI-FETAKASTIKKEESTA



Ai että kun tykkään tästä kastikkeesta. Tykkään siitä uuniperunan kanssa, tykkään riisin ja tykkään pastan kanssa.

En malta olla sanomatta, että tykkään (ja luulen, että sinäkin tykkäät), koska alunperin tämä on Tykkään resepti, johon ilokseni törmäsin Karitan instassa.

Karita tekee tämän herkkusienistä, mutta koska mulla oli pakkasessa paloiteltuja herkkutatteja niin voiko nyt olla parempaa. Resepti on ihan superhelppo ja yksinkertainen, niitä tapauksia, jossa lisukkeen laittoon täytyy varata aikaa kauemmin.



Mulle tämä oli niitä reseptejä, joiden kaikki raaka-aineet löytyivät kotoa, joten ruuanlaittopäätös oli helppo. Tietysti 10 minuutin valmistus on aina, ja varsinkin arkena, bonus, mutta tekisin tätä, vaikka tämän teko ottaisi 5 tuntia. Niin hyvää nimittäin tuli ja niin helposti. Sienet, sipuli, valkoviini, kerma ja feta. Taivaallista!

 

Tatti-fetakastike

4:lle
2 rkl öljyä
5dl pakastettuja herkkutatteja pilkottuna
1 sipuli hienonnettuna
mustapippuria myllystä
4 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kermaa
1 kana- tai kasvisliemikuutio
100g fetajuustoa
tuoretta tai kuivattua (lehti)persiljaa pinnalle
edit: viininmäärä saattaa tuntua isolta, voi korvata puolet vedellä

Kuullota paistinpannulla öljyssä tatit ja sipuli.
Mausta mustapippurilla.
Lisää pannulle viini ja kerma, sekä liemikuutio.
Keitä kokoon kastikemaiseksi.
Murustele sitten fetajuusto sekaan ja sekoita. Juuston ei tarvitse sulaa, saa jäädä sattumiksi.
Viimeistele persiljasilpulla ja tarkista vielä suola.

Tarjoile vaikka uuniperunan kanssa, ne on aina mun sydäntä lähellä.
Tästä makukombosta saa hyvän kastikkeen myös pastan tai riisin kanssa.


Ja tosiaan, käyhän tähän kaikki muutkin pakastetut metsäsienet ja kuivatutkin ennallistettuna. Voit tehdä Karitan tyyliin myös tuoreista herkkusienistä tai vaikka siitakkeista.

Sienet on kyllä ihania! Ja niin ravinteikkaita!

Voit tehdä tietenkin ilman viiniäkin, mutta vähän niinkuin risotossakin, siitä tulee just se vastustamaton maku. Jos kastike menee liian paksuksi, niin ohennan sitä vedellä sitten, nämä maut ei heville laimene.



 

maanantai 21. helmikuuta 2022

IHANAT, PIKAISET LOUNASNUUDELIT TOMAATIN JA KANANMUNAN KANSSA



Toisinaan joku resepti vaan hyppää silmille ja huutaa isoon ääneen, että pakko kokeilla mua! Niin kävi juuri tämän reseptin kanssa. Se löytyi ruotsalaisen tv-kokin ja keittokirjailijattaren Jennie Walldénin IG -feedistä, josta muuten löytyy paljon muutakin, usein vähän aasialaistyyppistä (ja korealaista!) inspiroivaa.

Meillä on varsinkin Maitotyttö ihastunut Mama-pikanuudeleihin, ja hyvähän se on, että osaa jotain itselleen laittaa, mutta vähän aina mietin, että voisihan siinä olla muutakin syömistä kuin liemi ja nuudelit. En ole saanut Maitotyttöä innostumaan nuudeleiden tuunauksesta.


Niin suosittuja kuin pikanuudelit ovatkin, niin  itsekeitelty pikateria nuudelien ympärille on kyllä niin herkkua, ettei voi puhuakaan samana päivänä pikanuudeleiden kanssa. Aikaa tämän annoksen tekemiseen ei saa tuhrattua 10 minuuttia kauempaa, jos nyt sitäkään.

Useinkaan en ole huomannut tomaatteja yhdistää nuudeleihin, mutta ne olivat supermehukas lisä. Kasvisversionkin saat helposti vaihtamalla kanaliemen kasvisliemeen ja korvaamalla munan vaikka tofukuutioilla.




NUUDELEITA, TOMAATTIA JA KANANMUNAA

1 syöjälle
1 hienonnettu valkosipulinkynsi
1 tl inkivääritahnaa tai raastettua inkivääriä
2 kypsää tomaattia lohkoina
4 dl kanalientä
80 g vehnänuudeleita
1 iso, vispattu kananmuna
1 tl seesamiöljyä
1-2 tl japanilaista soijaa
1 tl gochugaru- chiliä tai 1/2 tl paprikajauhetta + 1/2 tl chilihiutaleita tai 1/2 tuoretta punaista tai vihreää chiliä 
neutraalia öljyä paistoon
tarjoiluun kevätsipulia ja korianteria, pikkutomaatteja ja seesaminsiemeniä


Keitä nuudeleita 2 min ja siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä, jotta kypsyminen pysähtyy.
Paista valkosipulia ja inkivääriä kuumassa öljyssä muutama sekunti. Lisää tomaatit ja paista muutama minuutti.
Lisää kanaliemi ja valitsemasi chilivaihtoehto ja anna kiehahtaa.
Valuta mukaan vatkattu muna ympyrän muotoon, anna olla 20 sekuntia ja sekoita.
Mausta soppa seesamiöljyllä ja soijalla
Lisää lopuksi nuudelit ja anna niiden kuumentua läpikotaisin.
Nuudeliannoksen viimeistelet  makusi mukaan, tuoreella korianterilla, salaattisipulilla, kenties myös muutamalla halkaistulla pikkutomaatilla ja paahdetuilla seesaminsiemenillä.





keskiviikko 15. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: KOOKOS- VALKOSUKLAAFUDGE MIKROSSA


Luukku 15

Nopeasti valmistuva kookos-valkosuklaafudge passaa makeaksi jälkiruuaksi, ihanaksi itsetehdyksi lahjaksi tai vaan joulun herkkutarjottimelle.
Makiaa on, eli pienet palat riittää. Valmistuksessa käytetään kondensoitua maitoa, niin ei tartte olla lämpöjä mittailemassa.


KOOKOS-VALKOSUKLAAFUDGE MIKROSSA

2 tlk (400 ml) kondensoitua maitoa
150 g voita, paloiteltuna
1 dl sokeria
2 rkl glukoosisiirappia
 1 tl vaniljauutetta
 1/4 tl suolaa
200 g valkosuklaata pienisteltynä 
3/4 dl kookoshiutaleita pannulla paahdettuna
2 rkl pistaasipähkinöitä rouhittuna

Valmistele 18x 28 cm  vuoka vuoraamalla se palalla leivinpaperia tai vahapaperia. 
Ota mikronkestävä kulho ja mittaa sinne kondensoitu maito, voi, sokeri, siirappi, vanilja ja suola. Kuumenna täysteholla 2 minuutin pätkissä, niiden välissä aina sekoittaen, kunnes seos selkeästi sakenee. Mikrosta riippuen 6-14 min.

Lisää suklaa ja sekoittele kunnes suklaa sulaa. Mulla tässä vaiheessa massa oli tosi ilkeän rakeista ja erottautunutta, mutta jatkoin vatkaamista (otin vielä bamixin avuksi), niin kuulkaa nuan vaan se sileni.

Kaada vuoritettuun vuokaan. Tasoita pinta ja ripottele sille kookoshiutaleita ja pistaasirouhetta.Anna jähmettyä viileässä n. 4 h.

Leikkaa paloiksi (2x2 cm on hyvä!), kääri sellofaaniin tai syö itte!