KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI
PERINTEINEN JOULU
3. LUUKKU:LANTTULAATIKKO
Taisinpa onnistua käsikirjoittamaan itselleni varsinaisen joulun jännitysnäytelmän. Että ehdinkö avata joka luukun oikean vuorokauden puolella...kovasti lipsuu ote jo kolmantena päivänä, mutta aamusta asti on menty ja juuri sain Maitotytön nukkumaan ja nyt ehdin blogin ääreen.
Onneksi päivän aihe on ei niin kovin mediaseksikäs lanttulaatikko. Ainakin luulen että tästäkään ei mitään viraalia somejulkaisua tule, päätellen eilisestä porkkanalaatikkoluukusta.
Mutta niin se vain on, että jouluperinteistä puhuttaessa ei voi kyllä lanttulaatikkoa unohtaa. Se on melkoinen joulupöydän laatikkojen luotettava sankari, aina kärkikahinoissa makunsa puolesta laatikoiden keskuudessa (mitään tulista rakkaussuhdettahan minulla ei laatikoihin ole, mutta kiintymys kasvaa vuosi vuodelta).
Perunalaatikko onnistuu imellytyksineen toisinaan, muttei aina, kaikki hyvää perunalaatikkoa syöneet aina fiilistelevät muistoja siitä erinomaisesta perunalaatikosta joskus jossain, ikinä se juuri lautasella oleva ei tunnu yltävän edeltäjiinsä. Maksalaatikko on myös ilmeisen vaihteleva tapaus, punajuuri- ja porkkanalaatikko hieman odotuksenmukaisempia (tuo meidän punajuurilaatikko on taivaasta) ja useimmiten lanttu on kunkku yhteisäänestyksessä. Tasaisen erinomainen.
Ja taas mennään äitini ohjeella: ei kananmunaa!
LANTTULAATIKKO
1 kg lanttusosetta
2 dl kuohukermaa
1 dl siirappia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl suolaa
pinnalle korppujauhoja ja voita
Sekoita kaikki aineet keskenään. Maista onko mausteita sopivasti ja lisää tarvittaessa.
Kaada voideltuun vuokaan. Kuvioi pinta lusikalla. Yritin tehdä jotain erilaista, jotain neliökuviota. Niin kun näkyy, tuli ruma, eli en suosittele. Tehkää vaan niitä aaltoja.
Ripottele pinnalle korppujauhoja ja veistele voista pieniä paloja pinnalle.
paista 200 asteessa 1h.
Voi että mä niiiin tykkään tästä joulukalenterista! Aitoa rehellistä ajassa olemista! Ja aihehan on mitä parhain, tällainen perinteisen jouluruuan ystävä ei muuta kaipaa.
VastaaPoistaMinä olen se poikkeus, joka on tykännyt laatikoista ja rosollista ja luumukiisselistä ihan lapsesta saakka. Tämä fanius ilmenee myös niin, että meillä jaetaan kalat eri päivälle kuin kinkku ja laatikot: kun kaikki on parasta, näin niistä saa nauttia kunnolla eikä tarvitse säästellä. Kumpiakin syödään kaksi päivää, aloittaen kaloilla aatonaatyona ja lopettaen tapanina laatikoihin. Ja on sitä joskus jatkettukin.
Pitää laittaa tämä resepti mieleen, minä olen tehnyt lanttulaatikon Mysi Lahtisen ohjeella, mutta voisihan tällekin antaa mahdollisuuden vaikka loppiaisena ;)
Ihanata kuulla, kiitos kovasti. Vaikka mä tykkään kokeilla ja innostun vaikka mistä, kyllä mun joulu on perinteitä isolla Peellä. Siis Perinteitä.
PoistaJa kuule, muo teidän joulunsyöntitavat on minulle tulleet tosi tutuksi, aivan kuin olisin ollut viettämässä joulun teidän perheen kanssa kun olen lukenut juttuja blogista vuosia. Teillä on taitavasti luotu vanhojen perinteisten jouluruokien syömiseen ihan uuden ajan aikataulu. Just näin sen pitääkin olla. Jokaisen joulu olkoon omansa!