About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 14. joulukuuta 2019

PERINTEINEN JOULU: VAALEAT PIPARIT



KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI
PERINTEINEN JOULU
14. LUUKKU: VAALEAT PIPARIT

Hurmaavat vaaleat piparkakut eivät koskaan kuuluneet lapsuuteni jouluihin. Meillä oli aina ruskeita peruspiparkakkuja ja toinen joulun suosikkipikkuleipä oli tietysti kaneliässät. Ja kyllä minä jotenkin lusikkaleivätkin jouluun yhdistän, vaikka ne taisivat olla kyllä sellaisia joka juhlan pikkuleipiä ennemmin kuin vain jouluna nautittavia. Molemmista, piparkakuista ja ässistä löydät myös rukiisen version.

Mutta annas kun tapasin mieheni IsoHoon ja tutustuin hänen sukuunsa ja traditioihin. Vaaleita pipareita piti olla sitten välttämättä joka joulu. Ne onneksi on vielä tähän asti leiponut Pirkko-anoppini, mutta on häkellyttävää seurata kuinka vaaleat piparit, joihin mieheni on kotona oppinut, ovat ehdottomasti maailman parhaita ja ainutlaatuisimpia, pakollista joulukamaa ja ehdottoman ihania esim. joulunajan aamiaiskahvilla.

Hyviä ne vaaleat piparit ovatkin, en vain aivan osaa suhtautua niihin samalla antaumuksella kuin IsoHoo ja tytärpuoleni Janette. Mutta siis onnellinen, että heillä on oma "se resepti", jota ilman ei joulu ole oikea (miehelläni se voisi olla myös Kurikka-hotellin edesmenneen keittäjän valmistama perunalaatikko, mutta sitä ei kerta kaikkiaan vielä ole pystytty toistaa. Kuulemma).


Kyllähän minunkin siis on otettava tämä resepti haltuun, jotta voin jatkaa perinnettä. Ensimmäisellä leivontakerralla vähän haparoin taikinan paksuuden kanssa, siis sen, mikä olisi oikea kaulinta paksuus. Ehkei liian ohut kuitenkaan, palavat kaikki sakarat uunissa.

Intaannuin näitä sitten koristelemaankin, Pirkon piparit kyllä maistuvat ihan ilman koristeita. Aina kun innostun koristeluhommiin, huomaan, että olen aivan liian suuripiirteinen hommaan, eikä pikeeri (munanvalkuainen + n. 4 dl tomusokeria) tahdo totella käsissäni edes yksinkertaisimpia muotoja. Alkoi taas pelottaa jo etukäteen se piparkakkutalon teko... (joka siis vieläkin aloittamatta). Löysin varastoistani punavalkoista ja vihreää sokerihiutaletta, sivelin pipareille munanvalkuaista ja sitten sirottelin värisokereita, osaan ihan tavallistakin (voisi varmaan olla kanelisokeriakin, tai jo uuniin laittaa raesokeria, tai murskattuja manteleita).

Mutta pitemmittä puheitta Pirkon vaaleat piparit -resepti (resepti on toki vanha ja kiertänyt joulusta toiseen, mutta sattuneesta syystä nämä ovat minulle nimenomaan Pirkon vaaleat joulupiparit), joka on ISO, jäljempänä omani, jossa puolitin taikinan ja  punnitsin vastaavat grammat noin deseiksi. Sanoiko joku, että leipomisen A ja O on tarkkuus? Mitä? Nyt ei kuulu...


PIRKON VAALEAT PIPARIT

alkuperäinen:
500 g voita
500g sokeria
5 munaa
1 kg vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria

oma puolikas:
250 g voita
2 1/2 dl sokeria
3 munaa
11 dl vehnäjauhoja
1/2 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhoihin sooda ja vanilja ja lisää jauhoseos taikinaan.

Anna taikinan levätä viileässä mielellään yön yli, mutta ainakin jokunen tunti.

Kauli jauhotetulla leivonta-alustalla taikina , erä kerrallaan, levyksi ja ota piparkakkumuotilla haluamasi muotoisia pipareita. 

Paista 200 asteessa  + - 8 minuuttia.


Valmiit piparit ladotaan sitten aina siihen samaan peltiseen kannelliseen rasiaan, johon ne laitetaan joka vuosi.
Koristeilla tai ilman. 
Ja syökää joka päivä niin monta kuin huvittaa. Aina voi leipoa lisää.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti