About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 23. joulukuuta 2019

PERINTEINEN JOULU: PIPARKAKKUTALO


KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI
PERINTEINEN JOULU
23. LUUKKU: PIPARKAKKUTALO

Eikä mikään tavallinen piparkakkutalo vaan piparkakkukasvihuone. Joskus marraskuun alussa googlailin pipakakkuluomuksia ja aloin törmäillä erilaisiin kasvihuoneisiin. Olin heti, että tuollainen.
Sittemmin törmäsin myös suomalaiseen todella hienoon toteutukseen Pikku murusia - blogissa. Ja hän oli tehnyt myös PDF- tulostettavat kaavat, mikä on aivan mahtavaa! Ku ite tekee - Minnakin ehti toteuttaa omansa ja kun kerroin, että perästä tullaan, sain kaksi neuvoa:  pitää olla hyvät kaavat ja kirurginveitsi! Minnahan on oikeasti varsinainen kasvihuone-ihminen, Minnan teoksen kuva löytyy instasta.



Olen yrittänyt meinata tehdä tätä itsenäisyyspäivästä lähtien, mutta niin taas vaan meni, että kun oli meneillään viime hetken paniikki raivaus siivous, löytyikin yhtäkkiä suunnatonta aloitekykyä tämän piparkakkukasvihuoneen valmistukseen.


Jotensakin ihmettelen kuinka kaltaiseni suurpiirteinen mutkien oikaisija-tyyppi aina lankeaa tällaiseen pipertelyyn. En saa millään sellaista kaunista pikkutarkkaa jälkeä aikaan kuin monella ihailemallani piparkakkutalojen tekijällä on. Jotta saatte paremmin kiinni, niin esimerkkinä, että nuorempana olin todella kova ompelemaan. Mutta useimmiten ilman kaavoja, enkä ainakaan koskaan jaksanut harsia mitään... no, jäljestä saattaa huomata.


Jonkinlainen piparkakkujuttu  täytyy yrittää väsätä joka vuosi, Maitotyttökin sitä odottaa. Joskus se on vaan sellainen kaupasta ostettu koottavakin ollut, joka koristellaan, viime vuonna taisin tehdä sellaisen pipariseinäsilhuettikaupungin. On se yksi linnakin joskus tehty. Sillä oli puolisurullinen loppu.


Tässäkin projektissa tuli sen verran haastetta, että ei tästä mitään äiti-tytär projektia tullut. Maitotyttö kyllä ihaili luomusta estottomasti ja varsinkin misteliseppeleitä. En edes tiennyt, että se tietää mikä on misteli. Voihan Disney-joulut!


Linkki toimiviin kaavoihin on siis tuossa jutun alussa, kiitos Pikku murusia, että jaoit ne. Minäpä jaan muutaman vinkin omasta kokemuksesta:


  • Piparkakkukasvihuone on yllättävän suuri. Minä kaulitsin ja paistoin liian pienen alustan (kun siihen ei ollut kaavoja...). tein sitten tuollaisesta puunsyykuvioisesta pahvista alustan, voitelin munanvalkuaisella ja ripottelin päälle sokeria, liukkauttakin ehkäisemään.
  • Ijjunat on juuri ja juuri mitoitettu liivatelehdille. Älä suurentele niitä, tai koituu ongelmia.
  • Kiinnitin ikkunat kaupan sokeriliimalla, pikeeri olisi varmasti ajanut saman asian, kuumaa sokeria siinä ei oikein pysty käyttää. Itse osat kiinnitin toisiinsa ja alustaan kyllä sokerilla.
  • Tähän piti tulla kasveja sisälle ja pihalle, mm. vihreitä riisimuro kuusia, mutten kerenny.
  • sokkeli on tehty maapähkinän puolikkaista. Pikeerillä sai aika hyvi täytettyä kaikkia aukot, vain harjaa jouduin tilkitä hiukan vaahtokarkilla.
  • Ihan karmeat nuo kynttilät sielä sisällä, enää niitä ei saa poiskaan. Näyttävät siis liikaa siltä, että siellä on tekotuikku.
  • Tsekkaa sitten, että sulla on kaikki osat. Ensimmäisen asennusyrityksen lopputulos oli, että hoksasin, että oho, takaseinä puuttuu.
  • Taikinaa riittää just ja just 1kg, alustaan vielä 1/2 lisää. Ja liivatteita en laskenut, kun mulla on niitä sattuneesta syystä 1/2 kiloa! :)
Ja jos en huomenna ennätä enää mitään, niin Hyvää joulua!




3 kommenttia:

  1. Oikein hyvää joulua teillekin! Ja kiitos aivan ihanasta joulukalenterista! Tämä on ollut ihan paras joulukalenteri ikinä, kaikkine hienoine kuvineen paljon upeampi kuin ne nlokakuun hyvässä valossa etukäteen tehdyt kalenterit. Tässä on sitä oikiaa joulun tunnelmaa <3

    ps. Se on orjanlaakeri ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Arvostan niitä erityisesti, koska arvostan sinua ja blogiasi ja ajtusmaailmaasi, vaikka itse tunnenkin olevani paljon pinnallisempi ja kaupallisempi ja mitä vielä. Mutta onneksi, senkin olen oppinut, tekin käytte Mäkkärissä!
      Ai hitsi, miten kaunis suomalainen nimi, orjanlaakeri. Oli aivan uusi juttu minulle!

      Poista
    2. Höpsis sinä mikään pinnallinen ole, jos jossain maistuu elämä niin tässä blogissa. Lisäksi teet työtäsi tyylillä, tykkään! Ja iso vertaistuki tietty se, että meillä on samanikäiset (ja -sorttiset) esikoiset ja kuopuksetkin melkein. Arvaapa missä lapset kävi eilen syömässä kun me miehen kanssa nautimme vielä laatikoista, kinkusta ja rosollista (tosin perinteisesti sen cokiksen kanssa): lähtivät lätkäpeliin ja kävivät tietysti mäkkärissä syömässä :D

      ps. Osa käyttää nimeä piikkipaatsama, mutta onhan tuo orjanlaakeri vaan parempi.
      pps. Meillä muuten käydään syvälllisiä keskusteluja, kuten ruokabloggaajan perheessä kuuluukin, mäkkärin, hesen ja bk:n paremmuudesta. Ja yksi itkee edelleen Carrollsin perään.

      Poista