Eräänä joulukuisena iltana, perheen palatessa kotiin, heitä kohtasi kaamea näky.
Perhe odotti näkevänsä suurella vaivalla väsätyn piparkakkulinnan ruokapöydän päällä, pisteeksi ii:n päälle siihen oli nyt hankittu jopa valaistus.
Vähänpä perhe osasi aavistaa, mitä talossa oli heidän poisssaollessaan tapahtunut.
Kamppailun jäljet kertoivat omaa karua tarinaansa.
Vain torneista vankin oli enää jäänyt pystyyn.
Led-valokaan ei ollut varkaille kelvannut.
Vai olimmeko keskeyttäneet tihutyön kotiin tullessamme?
Ei, en usko.
Kotimme vartija ja puolustaja, uskon , että vain sinun herpaantumattoman valveutuneisuuteesi ja uskomaton taistelutahtosi puolustaessasi yksin kotimme yksityisyyttä sai tunkeutujat jättämään edes toisen torneista rauhaan.
Kiitos, rakas Obelix.
Kuvaaja pahoittelee kuvien huonoa laatua, joka johtunee traumaattisen tapahtuman aiheuttaneesta käsien tärinästä.
Ettei vain olisi ollut "pukki kaalimaan vartijana" ?!? Vuosia sitten tuttavani vankkumattomat vahdit olivat vetäneet 10 kilon kinkun parempiin suihin jouluaattoaamuna, kun kaksijalkaiset olivat käyneet haudoilla ja kinkku oli jäähtymässä eteisessä. Silloinkin oli "samannäköisiä" vahteja ;). Mutta kaikesta huolimatta paras rotu maan päällä.
VastaaPoistaPS. Linna on ollut paras näkemäni tuotos tänä talvena!
Hahhah. Jos tää on puolisurullinen joulutarina niin onhan se myös puoli-iloinen samalla.
VastaaPoistaVoi eiiih, onneks sentään torni jäi pystyyn :D
VastaaPoistaSatunnaine: Rotuasioista ei voi kiistellä. Samaa mieltä!
VastaaPoistaJaanaba: Tätä minäkin tarkoitin...ei tienny itkiskö vai naurais... Urhoa eniten harmitti tapahtuman "epäreiluus", Pote sai osansa jo piparilinnasta ja hänen pitää oottaa yli joulun syöntilupaa....