About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste nopeat ja helpot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nopeat ja helpot. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: PARSAKAALISALAATTI

 

Luukku 7
Kaikki äitini reseptit
Herkullinen joulu
Tämä parsakaalisalaatti sopii upeasti jouluun, se on täynnä ihania jouluisia makuja: manteleita, kuivattuja karpaloita,kanelia ja ihan pikkuisen vahvistukseksi vielä pekonia. Niin jouluiselta kuin se maistuikin, niin uskokaa tai älkää, tämän salaatin juuret ovat kyllä kesän grillikaudessa, Suomelan perhe sitä aina meillä/meille grillatessaan tarjoilee ja se on niin hyvää. Kanelia siinä ei kyllä ole eikä pekonia, mutta hyväkin muuttuu usein matkan varrella. Muuttuu joulusalaatiksi.

Minä tein tämän itsenäisyyspäivänä sen hirven ulkofileen ja valkosipuliperunoiden kaveriksi.

Jouluinen parsakaalisalaatti

1 parsakaali

1/2 dl mantelilastuja paahdettuna  (kokonaisetkin käy vähän murskattuna)

1/2 dl kuivattuja makeita karpaloita

1-2  rapeaksi paistettua pekonin siivua murustettuna

Ryöppää hiukan pilkottua parsakaalta 3 minuuttia kiehuvassa vedessä.  Jäähdytä sitten jääkylmällä vedellä. Riko kukintoihin. Sekoita kukinnot muihin aineksiin ja kastikkeeseen.

kanelikastike:

1/2 dl majoneesia

1 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl hunajaa

1/2 tl kanelia

Sekoita kaikki aineet kannellisessa lasipurkissa ravistamalla. 



Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva: Liemessä, Jenni Häyrinen


Liemessä- blogin Jennin valikoimista löysin tämän ihanan verigreippisalaatin. Se on kyllä postattu tammikuussa, mutta sopii hienosti jouluun ja verigreippejä on jo kaupoissa. Lisäksi tässäkin salaatissa on kanelia! Jenni on muuten mun ensimmäinen valokuvamentorini ja itsekin itseoppinut kuvaaja. Aiheesta meillä on Jennin kanssa joku sisäpiirin vitsi, kun lauoin pohjalaisittais suorasti jotain hänen alkuaikojen kuvista. Ollaan silti jatkettu ja pysytty ystävinä!

Vaikka en itseäni salaatti ihmisenä pidäkään, niin blogistani löytyy yli 60 salaattireseptiä. Mutta silti valitsen tähän tämän retron tonnikalariisisalaatin. Vaikka se on vaatimaton, niin se kuului aina lapsuuteni joulupöytään Oravan mummolassa. Ja se oli mun suosikki heti kinkun jälkeen. Vaatimaton tai ei, sitä on kuitenkin käyty klikkaamassa lähes 10 000 kertaa!




lauantai 5. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: MANTELIPITSIT



Luukku 5.
Kaikki äitini reseptit
Herkullinen joulu

Kenpä meistä ei olis leiponut kauralastuja? Mulla on elävä mielikuva, että se on ensimmäisiä leipomuksia, joita olen tehnyt "yksin kotona". Muistan vieläkin sen hämmästyksen, kuinka niin muutamasta raaka-aineesta ja niin vaivattomasti sain aikaan jotakin niin herkullista.

Mantelipitsit on ehkä astetta sofistikoidumpi, sopii joulun pikkuleipärepertuaariin, varsinkin kun sulatat suklaata pintaan. Edelleen yhtä helppo, hienoa leivontaa lasten kera, kunhan olette varovaisia kuuman rasvan kanssa.


Mantelipitsit

75 g voita
1 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
2, 5 dl mantelijauhoa
Pinnalle muutama pala suklaata sulatettuna

Sulata voi mikrossa tai kattilassa. Lisää sokeri, sekoita ja anna sokerin sulaa voihin.
Lisää loput aineet hyvin sekoittaen ja anna turvota 5 min.
Nostele pieniä nokareita, max teeluskallinen, uunipellille ja jätä isot, isot turvavälit. Keksit todellakin leviävät. 9 keksiä on ihan hyvä per uunipelli.
Paista 175 C asteessa n. 7 minuuttia, kauniin vaaleanruskeiksi.
Anna jäähtyä kokonaan, roiski jäähtyneiden keksien pintaan sulatettua suklaata.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva Pullahiiren leivontanurkka, Taru Vihavainen

Pullahiiren leivontanurkan Taru on julkaissut joulukalenteria jo käsittämättömät kymmenen vuotta. Siellä on ihania leivontaherkkuja, kauniita kuvia ja takuuvarmat reseptit. Valitsin resepteistä Helpot nutellanapit, se sopinee tämän päiväisten helppojen mantelilastujen kaveriksi. Joulukalenterit löytyvät helposti joko kategoriat- valikosta sivun oikeasta reunasta tai kirjoittamalla reseptihakuun oikeassa yläkulmassa joulu.


Omasta repertuaarista täytyy muistuttaa teitä perinteisestä joulun pikkuleivästä eli kaneliässistä (2010) Mulla löytyy myös herkullisten ruiskaneliässien(2015) resepti. Taikinan valmistus on helppoa ja antakaa taikinan levätä yön yli jääkaapissa niin myös leivontaosuus helpottuu.

perjantai 4. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: LUUMUPANNUKAKUT


Luukku 4.

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Apua, ihmettelen kyllä itsekin, mistä näitä herkkuja piisaa. Äsken nimittäin vedin uunista kuohkeita minipannukakkuja, jotka valmistuu ihan suit sait muffinipellillä.  Vähän reunasta rapeita, sisältä lähes vanukasmaisia, sula voi on löytänyt tiensä jokaiseen onkaloon. Lusikalla keskelle luumuhillosilmä ja vähän tomusokeria pintaan. Aivan täydellisiä spesiaaliaamiaisille ja ihan minimaalisella vaivannäöllä!

Että tiedän mitä teet tänä viikonloppuna aamiaiseksi!

Luumupannukakut

12 kpl
taikina:
2,5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl maitoa
4 kananmunaa
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljauutetta
1/2 tl suolaa

50 g voita
luumuhilloa
tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 200 C asteeseen ja tuikkaa muffinipelti uuniin lämpiämään.

Vispaa kaikki taikinan aineet sileäksi taikinaksi. Anna mielellään tekeentyä ja turvota 10 min. Taikinan voi valmistaa myös vaikka edellisenä iltana odottamaan jääkaappiin.
Kuutioi voi 12 osaan, ota pelti uunista ja pudota joka koloon yksi noin tl kokoinen voipala sulamaan. Pyörittele hiukan peltiä, että reunatkin tulee voideltua.
Annostele joka koloon taikinaa n. 3/4 dl.

Paista uunissa 15 minuuttia tai kunnes pannukakut ottavat kauniisti väriä reunoille.

Irrota valmiit pannukakut vuo'asta, lusikoi jokaisen keskelle vähän luumuhilloa ja pölläytä pintaan tomusokeria. Tarjoile heti.

Vinkki: Luumuhillo tekee ihanan joulufiiliksen, mutta toki voit käyttää mitä muuta tahansa hilloa tai tuoreita marjoja. Mua jäi kyllä kutkuttamaan myös se kuinka aamiaishengessä söisin näitä pekonin ja vaahterasiirapin kanssa. Oi nam!

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva Annin Uunissa, Anni Paakkunainen

Jos teemana on joulunajan luumuiset herkut, niin silloin on jokseenkin pakko linkata näihin Annin Uunissa-blogin ihaniin luumutuutteihin, jotka Anni julkaisi hiljattain.  Olen vähän perusjoulutorttu ihminen, en tykkää väännellä torttuja erikoisiin muotoihin enkä täyttää puolikkaalla perunalla enkä vihreällä kuulalla. Mutta nämä...


Sattumoisin tasan vuosi sitten joulukalenterini 4. luukusta löytyi myös luumuisia herkkuja. Teemana viime vuoden joulukalenterissa oli perinteinen joulu, joten sieltä löydät rakastetuimmat klassikot. Yksi niistä on tietenkin joulutorttu.




keskiviikko 2. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: AFTER EIGHT -SUKLAA


2. LUUKKU

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Lupasin teille herkullisen joulun ja lupaus olisi lunastettu, vaikken julkaisisi yhtään ainoata joulukalenterin luukkua tämän jälkeen. After Eight -suklaasta tuli niin hurmaavan makuista, aivan kuin niitä oikeita silkkipaperitaskuihin pujotettuja, tutun tummanvihreässä, pitkulaisessa laatikossa hienossa järjestyksessä odottavia suklaaherkkuja. Rohkenisin jopa sanoa, että parempia.

Mikähän taika siinä on, että vaikka kaupasta löytyy snickerssit, dajmit ja muut herkut helposti ja edullisesti, sitä veri vetää meitä kokeilemaan onnistuuko luomaan jäljitelmän kotona. Onhan se ihana tunne kun tekemäsi Dajm maistuu ihan dajmilta, vaikka ei siinä niin kauheasti järkeä olekaan. Luulen, että sama pätee näihin After Eight -suklaisiin.

Valmistus on nopea ja helppo, mutta lopputulos (koostumus) vaatii jääkaappisäilytyksen, joten nämä eivät ole ehkä omialtaan lahjoiksi. Sen sijaan näille olisi aivan huippupaikka illallisen päätteeksi, kun nautitaan loppukahvit, niin takaan että pöytään nostettua After Eight -pakettia enemmän ihastuksen huokailuja saa tarjotillinen näitä rustiikin näköisiä, mutta niin suussa sulavia makeisia.

"Ittekö sä nämä teit?"

"Kyllä!", hymyilen lempeintä mikävaivannäkö! -hymyäni (...etkä arvaakkaan kuinka helppoa se oli).

After Eight -suklaa

200 g tummaa suklaata (50%)
1 munanvalkuainen
220 g tomusokeria
1 tl piparminttuesanssia
aavistus vihreää elintarvikeväriä

Sulata puolet suklaasta vesihauteessa. Levitä suklaa leivinpellille tai tarjottimelle levitetyn leivinpaperin päälle muutaman  millin paksuiseksi neliöksi. Koko on n. A4 vastaava. Vie jääkaappiin tai ulos kovettumaan (ihania talvileivonnan etuja, Suomessa ei tartte alkaa tukkia uunipeltiä jääkaappiin).


Suklaan kovettuessa  laita munanvalkuainen kulhoon ja vispaa hiukan haarukalla. Siivilöi 1/2 tomusokerista joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää piparminttu ja  sen verran vihreää, että saat ihan aavistuksen hennon viherryksen aikaan tahnaan, eli kasta hammastikkua hieman pastaväriin tai käytä tippa nestemäistä. Sekoita mukaan loppu tomusokeri sileäksi.

Levitä tahna kohmettuneen suklaan päälle ohueksi kerrokseksi ja vie sitten taas jäähtymään. En laittanut ihan koko tahnaa tuohon päälle, minusta sitä tuli aavistus liikaa. Käytä vaikka piparipursotuksiin loput.

Kun välikerros tuntuu jämähtäneeltä, sulata loppu suklaa, anna jäähtyä hiukan ja levitä se täytteen pinnalle.

Jäähdytä ja leikkaa paloiksi. Rustiikki lähestymistapa antaa anteeksi jos suklaa hiukan halkeilee. Koska se halkeilee.




Kuviin olisi voinut tuoda väriä muutamalla mintunoksalla, maun mukaisesti. Mutta kun ei ollut, niin löin sitten siihen tuon männynoksan. Sekin alkaa M-kirjaimella.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Aiheeseen sopii enemmän kuin mainiosti Jotain Maukasta - blogin Marin Hopeatoffeet. Yksi lapsuuteni herkkuja. Täytyy ehdottomasti kokeilla.

Kuva Jotain Maukasta, Mari Moilanen

Jo jonkin aikaa to-do listallani on ollut myös helpot mikrotoffeet, jotka löytyvät Dr. Sugar -blogista.

Että tänä jouluna hampaitten paikat venyy ja paukkuu....

Molemmilla  blogeilla löytyy myös tänä vuonna joulukalenteri. Jotain Maukasta avaa luukut päivittäin IG:ssä mutta reseptit päivittyvät myös blogiin. Näiltä naisilta löytyy hurmaavia herkkuja!

Kuva Dr. Sugar- blogi

Omasta blogistani ei oikein makeisreseptejä löydy. Sitten muistin poron pökäleet (2013). Hip, hei, Rudolf!

Joulupukki tuomiset voi satumaiset laittaa, 
Saatat joskus Petterinkin terveiset sä maistaa.
Jos et ennen joulua ole kiltti ja huutamasta lakkaa
Joulupukki tuoda voi pelkkää poronkakkaa!

Enhän nyt pilannut tuota seesteistä After Eight tunnelmaa?

tiistai 1. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: JOULUPÄHKINÄT


 1. LUUKKU

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Ihana joulukuu, sinä pähkinänsyöjien sesonkikuukausi! Pähkinät maistuvat ihan varmasti läpi vuoden, mutta erityinen sija niillä on joulunajan herkuissa. Äitilläni löytyy aina  jouluisin korillinen pähkinöitä, useimmiten kuorellisia saksanpähkinöitä, hasselpähkinöitä, maapähkinöitä ja macadamiapähkinöitä, koriin oon katettu myös järeät pähkinänsärkijät. Pähkinän kuoren murskaaminen tuntuu kiehtovan aikuisia ja lapsia yhtä lailla. Usein istutaan keittiön pöydän ääressä, ehkä glögikupposen kera ja askarrellaan porukalla pähkinöiden parissa. Siitä tulee muuten hirveästi sotkua ja silppua. Ja kivoja muistoja.

Pikaversiokipossa löytyy valmiiksi kuorittuja maapähkinöitä ja rusinoita, sekin kuuluu meillä joulun tarjottaviin.

Kuoret hillitsevät sopivasti liiallista pähkinänsyöntiä, kuorettomia kun on helppo napsia suuhun tuosta vaan. Ihan oma juttunsa on sitten erilaiset paahdetut ja maustetut pähkinät. Helppo tehdä (ja melkein yhtä helppo polttaa kuin pellillinen pipareita), mutta varoituksen sana, tavara on ADDIKTOIVAA.  Glögin kaveriksi, kyllä ja ehdottomasti. Juustolautaselle kans. Pikkupurkkiin myös joululahjaksi ja tuliaiseksi.

Omat joulupähkinät mallia 2020 löytyvät Anthony Bourdainin keittokirjasta. Hän ei varsin jouluisina niitä mainostanut, pähkinöiden nimikin on The Grill Bitch's Bar Nuts, mutta jos nyt unohdetaan tuo nimi ja keskitytään kanelilla ja cayennellä maustettuihin pähkinöihin, niin kyllä näillä herkuilla jouluaddiktion saa aikaan. 

Puolitan reseptin, näitä riittää näinkin. Tämänkin voi hyvin vielä puolittaa!

JOULUPÄHKINÄT BOURDAININ TYYLIIN

2 munanvalkuaista

1 kg erilaisia pähkinöitä 

1 dl hienosokeria

1 dl ruokosokeria

2 tl kanelia

2 tl cayennepippuria

2 tl suolaa

Laita uuni kuumenemaan 165 C.

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa munanvalkuaisia lukuunottamatta.

Vispaa valkuaiset vaahdoksi, ei ihan jäykäksi asti tarvitse. Tämä käy nopeasti käsivispilällä. Sekoita vaahto muihin aineksiin niin, että kaikki pähkinät ovat mausteiden peitossa.

Levitä pähkinät uunipellille ja paista 30 min. Käännä 15 minuutin jälkeen.

Anna jäähtyä ja tarjoile. 

Ai niin, luet muuten juuri joulukalenteriani, joka ilmestyi viime vuonna ensimmäistä kertaa. Viime joulun paniikki ja pikkustressi (lue epätoivo) on vaipunut unholaan ja täällä sitä taas ollaan hullunrohkeina, ilman ainoatakaan valmista luukkua. Katotaan päästäänkö maaliin.Käykäähän kannustamassa!

Joulun 2019 teemana oli Perinteinen joulu ja sieltä löytyykin jouluni tärkeimmät reseptit. Tänä vuonna sallivan Herkullinen joulu -teeman alle mahtuu ihan mitä tahansa, makeita ja suolaisia herkkuja meiltä ja maailmalta.

Laitan päivittäin linkin johonkin luukun teemaan sopivaan vanhaan reseptiini. Sain myös luvan vinkata ja linkata ihanien bloggaajakolleegoitteni reseptejä, mahtavaa käydä vähän pemistelemässä arkistoissa. Saattaapa olla kyllä ihan tuoreitakin juttuja. Runsaudenpula, ei tässä muuta.

Pähkinöistä puheen ollen, täytyi lähteä heti kurkkimaan mitä Suupaloja -kirjankin kirjoittaneella, Kokit&Potit Hannelella on tarjolla. Hannele on varsinainen joulukalenteri- konkari (tänä vuonna taas!) ja yhdestä luukusta löytyivätkin herkut helpot Sokerihuurretut maapähkinät.

Kuva Kokit&Potit, Hannele Hyvärinen

En malta olla linkkaamatta toistakin juttua, joka tupsahti eteeni Vaimomatskuu-blogissa. Näissä  koukuttavissa Gochujangmanteleissa taitaa olla yhtä paljon munaa kuin Bourdainin omissakin. Paitsi näissä ei ole kyllä, koska ovat myös vegaaniset.

Kuva Vaimomatskuu, Jella Bertell

Omasta blogistani ei tainnut löytyä julkaistua pähkinäreseptiä, mutta glögin kylkeen passaavat hienosti myös Sinihomejuustolla täytetyt viikunat (2014).




keskiviikko 11. marraskuuta 2020

JUUSTOSILAKKAPIHVIT

 

Toivottavasti on  tullut selväksi, että mä olen suuri silakan ystävä. Teen tällä hetkellä osan työstäni alihyödynnettyjen kalojen parissa, joista yksi on silakka. Hämmennyn aina kovasti kun erilaisissa kuluttajatutkimuksissa ilmenee yhdeksi silakan syönnin esteeksi sen maku. Jos nyt puhtaasti puhutaan silakan mausta, niin tuore paistettu silakka on mielestäni vertaansa vailla ja erilaiset marinoidut silakat marinoitujen kalojen aatelia.


Silakkatroolarit lähtivät liikkelle syyskuun puolivälissä ja  tuoretta, hyvänmakuista, kotimaista silakkaa on nyt  hyvin saatavilla. Itse haluan nähdä hiukan vaivaa paistettujen silakkojen teossa ja ostan sitä varten mielelläni kokonaista silakkaa, perkaan ja paistan kotona. Eri vaihtoehtoja kokeiltuani kokonaisena, ruotoineen ja pyrstöineen kärsivällisesti pehmeäksi/rapeaksi paistetut silakat ovat aivan parhaita. Ostan tosi harvoin silakkafileitä, mutta tänä syksynä on tullu testattua niitä useampaan otteeseen. Ihan uteliaisuudesta, koska helppokäyttöisinä niistä saa nopeasti hyvää arkiruokaa. Etsinnässä koko ajan siis vaikka hyvät silakkapihvireseptit.

Juustosilakat uunissa - resepti löytyi Saaran lautasella- blogista. Eihän mulla ollut kotona tilliä, joten maustemaailma vaihtui vähän toiseen, lopulta korvasin paprikankin sumakilla. Sitruunainen sumakki maustaa silakkaa hienosti. Lisäksi mulla oli pakasteessa raastettuna Juustoportin brändipähkinäjuustoa, mikä lienee aivan liian hyvä juusto tälläiseen, mutta antoi superihanan maun. Käytin sitä runsaalla kädellä ja jäähtynyt, pellille tursunut sulanut juusto oli niin ihanaa naposteltavaa.

Summa summarum, nämä silakat valmistuivat  nopeasti ja yksinkertaisesti. Ne olivat lisäksi niin herkullisia, että myös kiukutteleva aviomies äityi niitä kehumaan. Itsekin olen sitä mieltä, että voittivat selkeästi edellisviikolla  silakkafileistä valmistetut pannulla paistetut, ruisleivitetyt silakat (no ei nekään nyt huonoja olleet, mutta kun vertaan niitä aina niihin kokonaisina paistettuihin). Miinus käry ja sehän on pelkkää plussaa. Ihmisellä pitäisi olla ympärivuotinen ulkokeittiö mm. silakan, pekonin ja lättyjen paistoon. Toiset kyllä väittää, että hyvä liesituuletin ajaa saman asian...


Lisää kuvateksti

JUUSTOSILAKKAPIHVIT

600 g silakkafileitä
150 g juustoraastetta, mielellään voimakasta
mausteiksi suolaa ja sumakkia, hiukan musta- tai valkopippuria

Levitä puolet fileistä uunipellille leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Ripottele pinnalle suolaa, sumakkia ja pippuria, ja lopuksi juustoraaste. 

Lado loput fileistä kansiksi, nahkapuoli ylöspäin ja ripottele pinnalle vielä kauniin väristä sumakkijauhoa.

Silakat paistuvat n. 15-20 min 200 asteessa.  
Laita siis muusiperunat kiehumaan jo ennen silakoiden valmistelua!






maanantai 26. lokakuuta 2020

IDEOITA KARMEISIIN HALLOWEEN JUHLIIN



Saatan vähän kuulua siihen porukkaan, joka harmittelee kaikenmaailman amerikkalaisuuksien rantautumista tänne Härmään. Toisaalta, meillä on vietettyä Halloween juhlia lasten myötä ainakin 10 vuoden verran ja meninhän minä naimisiinkin ystävänpäivänä. Että turha kai tässä esittää mitään hurmahenkistä kekriläistä, vaikka vähän mieli tekiskin joskus.

Halloween on erikoisen ihana juhla kun siinä saa hullutella ja hassutella ja leikitellä myös kauhulla. Ja kuten useimpiin juhliin, tähänkin voi liittää mukaan ihanat ruokatarjoilut. Joskus ajattelin, että pukeutuminen ja varsinkin uudet alusvaatteet tekevät juhlan; tuon ajatuksen olen hylänyt aika päiviä. Kyllä se on ruoka, ruoka ja ruoka. Oli sitten Halloween tai juhannus. 

Aluksi pidettiin Halloween juhlia Urhon kaverijengille tässä kadulla ja viime vuodet Maitotyttö on kutsunut omat kaverinsa päiväkodista ja sittemmin koulusta juhliin. Tänä vuonna katsoimme viisaaksi juhlia perheen kesken ja meitä olikin viime lauantaina 12 henkeä Halloweenin henkeen pukeutuneena. Siskoni ja veljeni perhe, mumma (pappa oli hirvimettässä) ja me. Tämäntyylistä sakkia.



HALLOWEEN-JUHLIEN TARJOTTAVAT

Meillä oli ensin ruokapöytä ja sitten herkkupöytä. Kuvia otettiin kiireessä ja vähässä valossa sekä kännykällä että kameralla, vaikkei laatu ole kaikissa kummonen niin saattenvarmaan ajatuksesta kiinni. Ideat tarjottaviin löytyivät googlailemalla amerikkalaisia Halloween reseptejä, en ole mitään linkkejä laittanut, koska jokaiselle näistä löytyy useita tekijöitä.

Karmeimmista karmein tarjottava, olosuhteet huomioiden, olivat lepakonsiivet! Etsin niitä varten kuvan mukaisia kokonaisia siipiä marinoimattomina, mutta ilokseni en löytänyt niitä vaan Atrialla oli niitä inkivääri-seesamimarinaadissa. Pääsinpä helpolla ja  ne osoittautuivat myös jumalattoman hyvän makuisiksi. Ne olivat niin elävästi lepakonsiipiä muistuttavia, että pienempiä lapsia oli hiukan vaikea motivoida edes maistamaan. Omasta mielestäni päivän paras tarjoilu!

Lepakonsiivet

2 kg Atrian inkivääri-seesamimarinoituja kokonaisia kanansiipiä
1 tuubi Dr Oetkerin mustaa elintarvikeväriä

Kaada kanansiivet isoon kulhoon ja pursota musta värituubi perään. Käytä avuksi vaikka kahta isoa ruokalusikkaa ja kääntele ja vääntele siipiä kulhossa niin, että musta väri levittyy tasaisesti kaikkialle. Tässä menee hiukan aikaa, mutta kahdelle kilolle riittää kyllä 1 tuubi.



Paista siipiä 250 asteisessa uunissa n. 30 min. Tykkään, että koipien pitää olla todella kypsiä ja nahan vähän rapsakkaa, ei mitään lillua. Siksi paistoaikani on vähän pitempi kuin paketin ohjeistus. Mustasta kanastalepakosta on haastava tietää, koska se palaa, mutta paista silti rohkeasti ja käytä myös nenääsi apuna kypsymisen arvioinnissa.


PENNYWISE THE CLOWN

Kasviksista sai rakennettua karmaisevan, It elokuvasta tutun klovnihahmon. Tai sai  ja sai, mutta ainakin yritettiin. Tunnistattekin vihannekset varmaan tuosta kuvasta.Näille olis kiva juguriin tehty ranchdippi, mutten ihan keriinny.


Alunperin oli tarkoitus tehdä pääruuaksi verinen silmämunaspagetti, mutta päädyin lopulta enemmän noutopöytätyyppisiin naposteltaviin.  Lihapullat kuitenkin kuuluivat asiaan. Olisihan noitakin voinut vielä stailata ketsupilla.

SILMÄMUNA-LIHAPULLAT

Tee normaali lihapullataikina ja paista ne uunissa. Ennen tarjoilua laita jokaiselle lihapullalle  pala juustoa liimaksi ja silmänvalkuaiseksi (tarkemmin ajatellen neliö ei ole ehkä kuvaavin ratkaisu tähän). Leikkaa paprikatäytteisistä oliiveista siivuja ja aseta ne juuston päälle silmän keskiosiksi. Lämmitä/kiinnitä pikaisesti uunissa.


Kurpitsanaama-quesadillat olivat mielestäni hyvä idea, mutta jos paistoit myös reikäpuolen, kuviointi katosi. Kannattaa ostaa tähän myös niitä kaikkein pienempiä minitortilloja, jotka voi tarjoilla sellaisenaan, eikä näitä medium kokoisia, joita sitten jouduttiin leikkelemään osiin, mikä vähän vesitti ideaa.

KURPITSANAAMA-QUESADILLAT

24 minivehnätortillaa
1iso tlk Taco- salsaa (tykkään itse Old El Paso Chunky salsasta, medium)
300g keltaista cheddaria raasteena

Leikkaa 12 tortillaan saksilla kurpitsanaamakuviointi. Ne ovat päällypuolia. Laita alapuoli kerrallan kuivalle keskilämmöllä olevalle pannulle, levitä lusikallinen  salsaa ja sopivasti juustoraastetta, lopuksi reikänaama kanneksi. Paista yhdeltä puolelta ainakin niin, että juusto sulaa

Oksentava kurpitsa taitaa olla oikea klassikko. Guacamole on paras oksennus, mutta vaikka kuvassa ei näy, niin  kurpitsan sisällä on sopivan kokoinen kulho, jossa löytyy Pico de galloa.

OKSENTAVA KURPITSA

1 pienehkö kurpitsa
tortillasipsejä

Leikkaa kurpitsaan kansi ja kaiva liskalla siemenet ja pehmeä sisus pois. Koverra toiselle puolellekurpitsalle suu ja tuollaiset oksennusponnistus silmät. Sovita sisälle joku pieni kulho ja laita sinne pico de gallo. Laita kurpitsa tarjottimelle ja levitä guacamole tulemaan suusta. Asettele ympärille tortillasipsit...nyt kun katson kuvaa, niin kannattaa laitta ensin reunoille sipsit ja sitten vasta oksennus, näyttää paremmalta varmaan niin. 


Silmämunat on amerikkalaisten suurin painajainen ilmeisesti, ainakin niiden erilaisten versioiden määrästä päätellen. Natasisko löysi ja toteutti nämä

MOZZARELLA -PARMANKINKKU SILMÄMUNAT

Pieniä mozzarellapalloja (mutta ei minejä/helmiä)
tuorejuustoa
jotain ilmakuivattua kinkkua
tuorejuustoa
paprikatäytteisiä oliiveja

Valuta mozzarellapallot. Leikkaa oliivit viipaleiksi ja parmakinkut kapeammiksi suikaleiksi. Käyttäen tuorejuustoa liimana, kiedo kunkin silmamunan ympärille tuo verinen lihanriekale ja aseta oliivisiivu silmän mykiöksi. Liitä aina kaksi silmämunaa toisiinsa hammastikulla niin saat silmäparin (ja enemmän syötävää).

HERKKUPÖYTÄ

Herkkupöytään löysivät tiensä Veriset täytekeksit.


Maitotytön toteuksessa keksit levitettiin ensin leivinpaperille ja pintaan ruiskittiin kaupan valmista punaista sokerikuorrutetta.




Suklaamousse oli viety hautuumaalle. Maitotyttä vatkasi valmisjauhosta mousset, pinnalle murusteltiin suklaakeksistä irtomultaa, hautakivet valmistuivat kekseitä ja Maitotyttö muotoili ihana kurpitsat yhdistämällä keltaista ja punaista marsipaania.



Karkit on tykätty ja emännälle helppo  herkkupöydän osio. Vieraatkin toivat niitä tullessaan. Parhaat halloween karkkilöydöt tehtiin Lidlistä ja Tigerista. Tigerista löytyi muutenkin kaikkea ihanaa rekvisittaa tarjoilupöytään.

Toinen edullinen paikka oli Rusta, mistä ostettiin mm. kasvomaalit ja nuo ihanat Happy Halloween foliopallot, jotka maksoivat vaan 2.99! Haettiin eilen jo ensi vuodeksikin, olivat niin hienot meidän mielestä


Karmeinta tässä kuvassa on ehkä tuo sininen maitotölkki, jonka kahvinjuojat ovat läväyttäneet pilaamaan kattauksen.

Tein Tigeristä hankittuun pääkallosilikoonimuottiin myös mutakakun. Siitä ei olekaan kuvaa, mutta sellainen kyllä oli. Lisäksi oli vielä poppareita ja ja juustonachopalloja, koska ne ovat niin kurpitsan värisiä.  Tein myös Tigerista hankittuun sydänmuottiin punaista jelloa, mutta se ei kerinnyt hyytyä. Hyvä niin, koska se olikin aivan väärän väristä ja osoitti, etten tiedä ihmisanatomiasta mitään, koska 11/12 paikalla olijoista oli sitä mieltä, että kyseessä olivat itse asiassa aivot.


Ihania olivat myös Tigeristä hankitut, lähinnä pikku vampyyreille ensiavuksi tarkoitetut veripussit. Koska ainuttakaan vampyyriä ei ollut paikalla, päästettiin lapset veren makuun. Nyt niiden suonissa virtaa mumman mustaviinimarjamehu! 

Iso osa koristeluista oli edellisvuosina hankittu. Mutta aina sitä jotain uutta kaipaa.

Maitotyttö suunnitteli pitkään ja hartaasti naamiaisasua ja minä autoin sitten toteutuksessa. Aika vekkuli idea. Muromurhaaja oli vissiin Maitotytön mielestä hauska idis jo ihan sellaisenaan, toki mä sitten kerroin hälle yhteýdestä muihin sarjamurhaajiin.



Minä en ole vuosiin uskaltanut maskeerata itseäni, koska  The Naama herättää edelleen sen nähneissä kauhunsekaisia muistoja.  Olisi kiva joskus käyttää ihan vaikka 10 min. maskeeraukseen, mutta koska yleensä menen vasta suihkuun kun vieraat saapuvat, niin jostain on tingittävä. Tästäkin maskista saisi hienon kun ei tarttisi vain sutaista.


Porukan yllättäjä taisi kuitenkin olla oma äitini. Hän oli ehkä kummitus, mutta muistutti niin elävästi Lumikin pahaa äitipuolta vanhaksi (noita)akaksi naamioituneena, että oli pakko laittaa poseeraamaan omenan kanssa.


Maskeerauksen vaikuttavuutta lisää, se että äidilläni on oikeasti erittäin runsas tukka.

Meillä ei ollut tällä kertaa erikoista ohjelmaa, aika meni syödessä ja muistellessa vanhoja kauhukokemuksia. Ja pelattiin me vielä ruumisarkku viestikapulana Laiva on lastattu-peliä.

Hurjan ihanat oli juhlat ja nämä tarjoilut olivat aika vaivattomat (kun koko päivän kokkasi). Tai ainakin vaivattomat sellaiselle, jonka ei tarvitse yrittää samalla myös siivota kotiaan ja ulkoiluttaa hevosta ja koiraa. I say!

Onneksi Maitotyttö ja Natasisko olivat hyvänä apuna ja äiti vielä loppusiivouksessa. 

Olisi kiva kuulla, jos löysitte inspiraatiota omiin juhliinne. Myös kekrikokemukset käy.

Happy Halloween!

Halloweeniä muilta vuosilta

Hämppismunakkaat ja mokkapalat (ja The Naama)

Verenpunaista juomaa ja velhon taikasauvat

Halloweenjuhlista juttua

Kurpitsasämpylät

Pan de muerto

tiistai 15. syyskuuta 2020

KAKSI KEITTOA LAMPAANKÄÄVÄSTÄ


Mulla se jatkuu tämä kuherruskuukausi lampaankäävän kanssa.

Tein kahdenmoista keittoa, tyyliin mitä jääkaapista löytyi sienten lisäksi (eikä löytynyt kovin paljon). Tuloksena aasialainen nuudelikeitto, joka aina bueno (tai pitäiskö sanoa mieluummin 好吃极了) ja sitten ihanasti perinteisen kermaisen, tällä kertaa kylläkin smetanasta. Ja ihan muutamalla aineksella mennään siinäkin.

Mutta kun niissä sienissä on niin valtavasti sitä umamia. Moitin ehkä jolle kulle lampaankääpää maultaa liiankin miedoksi (olen vähän sellainen rouskuja ja sipulia -ihminen), mutta avot kuinka tuo smetanainen sienikeitto oli ihan täydellistä!

Keitto kantaa taas palavasti "ei jauhoja keittoon"- lippua. Mikä se on mulla noissa vehnäjauhoissa ja sienikeitoissa on? Rakenne oli ihanan täyteläinen kun lopussa semisurvaisee sienet vielä sauvasekoittimella.

SMETANAINEN SIENIKEITTO LAMPAANKÄÄVÄSTÄ

2:lle
1/2 litraa tuoreita lampaankääpiä kuutioituna (tai pakkasesta vähän vähemmän)
1 sipuli
1 rkl voita tai kasviöljyä
5 dl kasvislientä (vettä ja kuutio)
1 prk (140 g) smetanaa

pinnalle ruohosipulia tai persiljaa hienonnettuna

Heitä  kuutioidut sienet keskikuumalle pannulle sihajamaan. Kuori ja hienonna (iso) sipuli ja heitä perään. Pehmittele kunnes sienten neste haihtuu ja heitä perään voipala ja anna senkin kauniisti kadota joukkoon. Tässä vaiheessa sipulitkin ovat jo varmasti läpikuultavan pehmeitä, tässä ei tarvitse ruskistella mitään, joten tarkkana lämmön kanssa.
Lisää kasvisliemi ja smetana ja anna pienesti pulppuilla 10-15 min.
Survaise sauvasekoitin keittoon ja aja rouhean sileäksi (Tässä poistuu perheen mahdollinen sipuliongelma samalla).

Tarkista tarviiko suolaa ja pippuria, usein ei.

Ruohosipuli pintaan.





No se aasialainen osuus sitten. Nuudelikeitto on aina ihanaa ja helppotekoista ja ihan hyvin tässä vois sotkea sienet instant nuudeleiden sekaan ja maustepussi päälle. Mä nyt kuitenkin tein nuudelit kun oli, tähän voit käyttää mitä haluat: udon-, sopa-, muna-, riisinuudelia tai hätätapauksessa vaikka spagettia (tai sitä makaroonilaatikkoa varten ostettuamakaronia, sitähän kaikilla on AINA kaapissa) kaikki käy, varsinkaan jos kukaan ei oo kattomas, eikä tartte näyttää niin aasialaiselta. Mun jääkaapissa ei ollu mitään vihreää keittoon pantavaa, ei lehtikaalia, pinaattia, paksoita tai edes kukkakaaliinlehtiä, nämä kaikki olis ihania keitossa. Onneksi oli edes korianteria, chiliä, porkkanaa ja kevätsipulia.


AASIALAISHENKINEN LAMPAANKÄÄPÄKEITTO

1/2 1 tuoreita lampaankääpiä
nuudeleita pakkauksen ohjeen mukaan valistettuina
2-3 kevätsipulinvartta suikaloituna
paljon, paljon hienonnettua korianteria

liemi:
1 rkl öljyä
5cm pätkä  tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
1 punainen chili hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 porkkana lantteina 
1l kasvis- tai kanalientä
1 rkl soijaa
1rkl kalakastiketta
1rkl riisiviinietikkaa
ripaus seesamiöljyä

Paloittele sienet. Lampaankäävästä voi tehdä kauniita isompiakin siivuja, minä nyt olin vaan innostunut kuutioimaan kaiken.
Paista pannulla, kunnes neste häviää.

Valmista nuudelit ohjeen mukaan.

Liemi: Freesaa inkivääriä ja chili, valkosipulia ja porkkanaa öljyssä. Jätä vähän chiliä pinnalle. Lisää kasvis- tai kanaliemi, soija, kalakastike ja riisiviinietikka. Anna porista 10-15 min. Voit heittää sienet sekaan niiden valmistuessa. Viimeinen voitelu piskauksella seesamiöljyä.

Laita kulhon pohjalle nuudelit ja lusikoi päälle sieniä ja lientä. Hukuta pinta korianterisilppuun ja chiliin.

Kumpaa teet ensin?