About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 21. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: JOULUAATON SALAATTI

 


Luukku 21
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Jouluaaton salaatti, Ensalada de Nochebuena, tuo vielä kerran tähän joulukalenteriin terveiset Meksikosta. Onhan tässä jo juotukin maissikaakaota ja herkuteltu Buñueloilla. Jouluaaton salaatti on nimensä mukaisesti varsinkin jouluaattona syötävä hedelmäinen ja raikas salaatti, vähän makeakin. Reseptejä  ja variaatioita löytyy aina jälkiruokamaiseen, aika pitkässä liemessä olevaan hedelmäsalaattiin, tämä versio on enemmän raikkaan salaattimainen. Kastikkeeseen lisätään usein majoneesia tai kermaa, mutta valitsin tämän sitruksisen version. Resepteissä voi olla vaikka Jicamaa, eli pikkumaissipapua, jota nyt ei ihan meidän cittarissa ole. Omin valtuuksin lisäsin myös kuivatut karpalot usein käytettyjen granaattiomenan siementen sijaan. Suolapähkinöiden tilalla voi käyttää myös paahdettuja kurpitsansiemeniä.

Iltakin jo pimeni ja otti vähän aivoon kun en hätäillessäni saanut salaattia kauniisti esille. Siinä kun on nuo punajuuret, niin sitä ei monta kertaa korjailla. Voit myös kuutioida ainekset, tässä yritin jotenkin laittaa siivut ja lohkot kerroksittain, tätä voisi vielä harjoitella. 

Mutta tärkeintä on maku, eiköstä joo? (ja nyt ihan mun joulumielen takia vastaatte "kyllä, kyllä").



Jouluaaton salaatti Meksikosta

1 jääsalaatti
2 appelsiinia, kuorittuna ja siivutettuna
2-3 punajuurta, keitettynä ja siivutettuna
2 omenaa, kuorittuna ja lohkottuna
3 rengasta (tuoretta) ananasta lohkoina
1/2 dl kuivattuja karpaloita
1/2 dl suolapähkinöitä

kastike 
1/2 dl tuoremehua
1/2 limen mehu
2 rkl valkoviinietikkaa tai vaaleaa balsamicoa
1 valkosipulinkynsi, puristettuna

Revi jääsalaatin lehdet laakealle vadille. Asettele sitten appelsiinisiivut niiden päälle, sitten punajuuret, omenalohkot ja ananas, aina niin, että edellistä kerrostakin vähän pilkottaa. Ripottele pinnalle karpalot. Sekoita kastike, kaada salaatin pinnalle ja viimeistele suolapähkinöillä.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva: Haarukkavatkain, Minna Rautio-Pakaste

Klementtiinijäätelö kuulostaa myös ihanan sitruksiselta ja juuri sopivalta joulun jälkkäriksi. Sen olisi voinut tietysti tehdä pakkaseen jo viime viikolla kun vielä oli hyvin aikaa ennen joulua, mutta jospa te olette siivonneet ja tehneet kaiken muun (toisin kuin eräät), niin toki tässä kerkiää hyvin tehdä myös yhdet klementtiinijäätelöt. Resepti on Haarukkavatkain - blogista, sieltä löytyy  Minnan, ruoka-alan moniosaajan herkulliset reseptit. Niitä löytyy muuten myös K-ruoka lehdestä.


Hedelmäsalaatti on yksi joulun jälkiruuista jo lapsuudestani, erilaiset mausteliemet nostavat sen kyllä aivan uusiin sfääreihin. Suolaa&Hunajaa blogi ei ole hetkeen päivittynyt, mutta sen sisältämät reseptit ovat niin mahtavia, että tiedän ihmisten yhä edelleen löytävän sinne uudestaan ja uudestaan. 

sunnuntai 20. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU : PISTAASIPIPARIT

 

Luukku 20
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Tänään taas ollaan joulun herkkujen ytimessä. Näiden pistaasipiparien valmistukseen et tarvitse kaulinta tai uunia. Paistinpannun  sokerin sulattamiseen ja pussin suklaan sulatukseen (katso niksi). Supernättejä ovat ja kaikki joulun maut kohdillaan, piparkakku, suklaa ja vähän suolainen pistaasipähkinä ja sulatettu nekkusokeri.

Kuvien piparit kohtasin tänään ekaa kertaa, ne ovat naapurini ja ystäväni Kiurun valmistamat. Kiuru oli kattanut ne glögin kaveriksi ja ihastuin välittömästi. Lainasin piparit kotiin valokuvattavaksi, kyselin ohjeen ja sain luvan tehdä näistä joulukalenterin 20. luukun.

Tässä joulun alla kaipaa juuri tällaisia reseptejä. Saa tekemisen meiningin pienellä vaivalla. Tässä on nimittäin pohjalla valmiit piparit, luulisin, että nämä on Anna's pepparkakor, ohuita, rapeita ja mausteisia.



Pistaasipiparit

  • valmiita pipareita, omia tai kaupan
  • tummaa suklaata
  • paahdettuja,suolattuja pistaasipähkinöitä (kevyesti rouhittuna)
  • sokeria
Levitä piparit tarjottimelle tai uuninpellille (kannattaa käyttää alla leivinpaperia, niin et sotke sokerilla.

Sulata suklaa. Voit tehdä sen mikrossa tai vesihauteessa, mutta tässä helppo vinkki, jolla onnistuu aina: Laita suklaa paloina puhtaaseen muovipussiin tai muoviseen pursotinpussiin. Nosta pussi pieneen kulhoon ja kaada kuumaa vettä (vedenkeitin kätsy) päälle. Pussiin ei saa mennä vettä tietenkään sisälle. Odottele muutama minuutti  kunnes suklaa sulaa, leikkaa kulma/kärki auki ja pursota.

Pursota keskelle piparia suklaata ja ripottele sen pinnalle pistaasit. Viimeistele kiinnitys sulattamalla sokeria pannulla ja valuttamalla sitä lusikalla piparien pinnalle ohuena nauhana.

Kiitos ihana Kiuru, tämä oli aivan mahtava piparituunaus! Pelastit samalla 20. luukun.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva Sokerivaltakunta, Sanja Alisic

Sokerivaltakunnan Sanja on taitava leipuri, minkä tämä jumalaisen näköinen kakkukin todistaa. Suklaakastanja talviunelma sopii hienosti tuleviin juhlapyhiin.

Kuva Terhin keittiössä, Terhi Tuomela

Meitä on kahdenlaisia ihmisiä: ne jotka vannoo itsetehdyn joulutorttutaikinan nimeen ja niitä jotka tyytyväisinä käyttävät kaupan valmistaikinaa. Itse kuulun tuohon jälkimäiseen, koska jossakin täytyy helpottaa itseään. Terhin keittiössä blogi ei tällä hetkellä päivity, vaikka instassa seikkaillaankin tiiviisti. Terhi on joulutorttutaikina ihminen, siispä linkataan Terhin resepti teille.

Ja oman blogini terveiset tänään ovat riisipuuro ja luumukiisseli.



lauantai 19. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: BUÑUELOS



Luukku 19
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Buñuelokset ovat litteitä, rasvassa paistettuja herkkuja, joita Meksikossa nautitaan erityisesti joulun ja uuden vuoden aikaan. En ollut koskaan tehnyt näitä aikaisemmin, mutta kun maistoin juuri kanelisokerihunnun pintaansa saanutta buñueloa tajusin, että minähän olen syönyt näitä aikasemminkin, vaikkakin nimi oli eri ja koko suurempi. 

Vaihto-oppilasvuoteni aluksi (class of 84-85) USA:ssa kiersimme pari kuukautta eri Fair -tapahtumissa,  maatalousnäyttelyiksi ehkä noita kuvailisin. Juuri niitä, joissa kisaillaan kuka on kasvattanut suurimman kurpitsan. Olin matkassa perheen vanhempien kanssa, nukuttiin asuntovaunussa ja mukana kulki rekkalastillinen belgialaisia kylmäverihevosia. Näyttelyt kestivät aina useita päiviä, viikonkin ja  ne olivat aina paikkakuntien kohokohtia, paikalla oli tivoli ja tivolissa tietysti herkkukojuja. Aika usein pysähdyttiin ostoksille kojulle, joka myi Elephant Ears, eli juuri näitä buñueloja, amerikan malliin vähän isomman kokoisina vain.

Ja ihan tiedoksi, jos epäilyttää, niin uppopaistettu taikinalätty, kuumana ja rasvaisena, kanelisokerilla päällystettynä on aivan hirvittävän hyvää.

Näiden tekeminen on itseasiassa vaivatonta ja nopeaa, taikina tulee melko itsestään yleiskoneessa ja paistaminen kestää vaan minuutin verran. Metallipihdit ovat hyvä apuväline lätyn kääntämisessä ja pois nostamisessa.Näihin tulee helpolla järisyttävän suuret ilmakuplat, eli kannattaa pökkiä atuloilla lättyä niin, että se on öljyn pinnan alla, niin ei tuu ihan ilmapalloa. 



Buñuelos aka elefantin korvat

8 kpl
5 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 3/4  dl lämmintä vettä
4 rkl öljyä

paistamiseen n. 1/2 litraa neutraalia öljyä 
pinnalle seos jossa 1 1/2 dl sokeria ja 1 rkl kanelia

Sekoita kuivat aineet yhteen. Sekoita mukaan vesi ja öljy. Vaivaa kimmoisaksi taikinaksi, joko yleiskoneella tai käsin. Anna taikinan levätä 30 min. peitettynä.

Jaa taikina 8 osaan ja kauli osat jauhotetulla alustalla ohuiksi lätyiksi, n. 16 cm läpimitaltaan.

Kuumenna öljy 177 asteiseksi, eli sieltä paistamisen miedoimmasta päästä. Paista lättyjä yksi kerrallaan molemmilta puolin n. minuutti yhteensä. Kun tökit ja pidät lätyn suurin piirtein pinnan alapuolella, se ei nouse mahdottomaksi ilmapalloksi, vaikka kyllä kuplia saa olla.
Valuta talouspaperin kautta ja kanelisokeroi buñuelot kuumina, niin se tarttuu hyvin.

Nautitaan tuoreeltaan, mahtavaa herkkua  lämpöisinä, mutta voi näitä nauttia myöhemminkin kun säilyttää ne tiiviissä muovirasiassa. Näistä ei tule siis mitenkään rapsakoita kiekkoja, vaan enemmänkin pehmeän sitkeitä (kylläkin suussa sulavia) lättyjä.

Hauska jälkiruokaherkku vaikka joulunpyhien ulkoilupäivän aterian päätteeksi.



Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Olen odotellut tässä kohta parikymmentä päivää, josko iskisi kuivakakkuinspiraatio. Ei ole iskenyt vielä. Teen niitä aivan luvattoman harvoin. 
Odotellut siksi, että silloin linkkaan mukaan Sweet Food O'mine Sarin reseptin, hän se on nimittäin oikein kuivakakkujen keisarinna! Mutta kun ei tunnu tulevan, niin linkkaan joka tapauksessa.

Valitsin hänen laajasta repertuaaristaan sen joulun perinteisen taatelikakun , joka on myös Sarin ihanassa  Isoäidin keittokirjassa, koska itselläni ei taida reseptiä olla blogissani. 

Sitäpaitsi Sari jos kuka arvostaa mun meksikolaisreseptejä. Ei ehkä muista, mutta ollaan "juteltu" näistä elefantin korvista jo aiemmin hänen kanssaan.

Kuva Sweet Food O'Mine, Sari Spåra


Ja omistani pistän sen toisen joulun perinteisen kuivakakun, Englantilaisen hedelmäkakun.




perjantai 18. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: TUOREJUUSTOHALKO


Luukku 18
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu
Hups vaan, luukku 16:sta seuraa luukku 18. Jos laskuoppiin tarkemmin perehtyneiden mielestä jotain jäi välistä puuttumaan, niin päinvastoin, voin kertoa,  siinä välissä oli niin paljon kaikenlaista, hevostelua, töitä, luistelukilpailut, leipomista, unohtuneita ostoksia ja pimeää...

Luukku 18. aukeaa kuitenkin hienoon tuorejuustohalkoon. Meilläpäin ei tälläisiä halkoja tai isoja tai pieniä pyöriteltyjä juustopalloja paljoa harrasteta. Suomessa mennään marketin tuorejuustohyllylle ja ostetaan 4 eri makua, kotona otetaan kannet pois ja lyödään rasiat juhlapöytään. Tämän reseptin esikuvat löytyvät ameriikasta, jossa näitten juustojuttujen tuunailu on todella yleistä.

Minäkin sitten koitin (esikuva täällä) ja hyväähän siitä tulee. Reseptillä ruokkii armeijan, joten näin koronarajoitusaikana harkitse vakavasti reseptin puolittamista.

Tuorejuustohalko

400 g maustamatonta tuorejuustoa
150 g juustoraastetta (jotakin jossa makua)
1 dl ranskankermaa
2 dl hienonnettua säilykepaprikaa
180 g (italialaista) salamia hienonnettuna
1 dl vihreitä oliiveja pilkottuna
1 ruukku ruohosipulia hienonnettuna
1 ruukku persiljaa hienonnettuna
1 tl savupaprikaa
1 tl timjami
1tl rosmariini
1 tl valkosipulijauhe
1/2 tl mustapippuria rouhittuna

Pinnalle: aurinkokuivattuja tomaatteja ja vihreitä oliiveja

Sekoita kaikki juustohalon ainekset tasaiseksi massaksi.
Vuoraa leipävuoka tuorekelmulla ja levitä massa tasaiseksi vuokaan, Taittele muovi pinnalle suojaksi ja anna tekeytyä yön yli.

Kumoa tarjoiluvadille, kekoa pinnalle aurinkokuivattuja tomaatteja ja oliiveja. Tarjoa (Kantolan) keksien kera.


 

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Igorin kanastaan kuuluisa Peggyn pieni punainen keittiö tarjoili  näitä herkullisia juusto-karpalosuupaloja. Ihana makuyhdistelmä, makua löytyy Peggyn resepteissä aina, ja rakkautta!



keskiviikko 16. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: HIMOSILAKKA


Luukku 16
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu
Viime vuonna päätin, että tänä jouluna kokeilen Himosilakoita. Nimi juontaa ilmeisesti siitä, että kerran näitä maistettuaan, niitä himoitsee lisää ja lisää. Resepti on vallan yksinkertainen.

En päässyt salapoliisin hommissa kovin pitkälle, mitä tulee reseptin alkuperään. Olisiko resepti alunperin Porista? Mäkelän Kalaliike Jyväskylässä näitä ainakin tekee ja myi. Oma reseptini ei varmasti ole just "se"  ainoa ja oikea resepti, mutta samat on ainekset.


Tarjoiluastiavinkki: Äitini joulupöydässä kalat ja mäti tykötarpeineen tarjotaan erivärisistä mariskooleista, mutta minulla on niitä vain 3, joista häälahjaksi saadun rikoin tänä vuonna (vahingossa). Kun mietin, miten kuvaisin himosilakkaa, niin äkkäsin laittaa ne näihin kauniisiin juomalaseihin, näitä minulla on 6 eli kalat sopivat hyvin näihin, koska muutenkaan kalaa ei kannata laittaa esille kuin se kerralla syötävä määrä. Ja kun lajeja on monta, niin se on vähän. Eli laita joulukalat, silakat ja sillit juomalaseihin. Juomalasit voivat olla kaikki samaa sarjaa, mutta hauskan efektin tekee, jos ne ovat keskenään erilaisiakin. Myös jalalliset viinilasit käyvät. Turvallisimpia ovat kuitenkin suht.koht. jykevät lasit, ettei tule kovin montaa sillikatastrofia.

Himosilakat

500 g silakkafileitä
1 iso puna- tai keltasipuli (tai puolet ja puolet)
10 maustepippuria
10 valkopippuria
10 mustapippuria
hienonnettua tilliä

1 liemi:
1 dl etikkaa
5 dl kylmää vettä
4 tl suolaa

2. liemi
1/2 dl etikkaa
1 dl kylmää vettä
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa

Huuhtele silakkafileet ja laita ne lasipurkkiin yhdessä 1. liemen aineosien kanssa. Huomioithan, että etikka on 10% väkiviinaetikkaa, ei viinietikkaa. Sulje kansi ja hölskytä aineet sekaisin. Silakoiden tulee olla nesteen alla. Anna kypsyä yön yli jääkaapissa.

Valuta etikat kypsytysliemestä. Poista nahka varovasti vetämällä Tue toisella käfellä (lihaa, ettei se repeydy), se lähtee hyvin kun silakat ovat olleet yön etikkaliemessä. Ei haittaa yhtään vaikka vähän hopeaa jää lihaan kiinni. Viipaloi sipulit ja laita puhtaaseen lasipurkkiin kerroksittain silakkaa, sipulia, pippuria ja tilliä. Lisää lopuksi yhteen sekoitetut  2. mausteliemen aineet. Kääntele purkkia muutaman kerran, että saat aineet sekaisin.

Anna maustua 1-2 päivää. Silakat säilyvät 1-2 viikkoa.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva: Ketun keittiössä, Paula Kouki

Marraskuun lopulla kyselin ruokabloggaajien facebook-sivustolla huutamaan hep, ken antaisi luvan käyttää kuvaa ja linkata oman reseptinsä joulukalenterissani.  Tulihan sieltä aika monta heppiä, joista olen joka päivä etsinyt teille sopivan reseptin. Toivottavasti jokunen teistä lukijoista on tutustunut myös itselleen uusiin blogeihin tämän myötä.

Osa heppiä huutaneista ei ole tällä hetkellä aktiivinen, mutta eihän se mitään haittaa. Hienot reseptit säilyvät blogin arkistoissa vain odottaen löytäjäänsä. Ketun keittiössä - blogista tein erinomaisen löydön, joka sopii varsin hyvin myös jouluun ja kuulostaa ihanan ylelliseltä: Viskigraavatun merilohen.

Tämän pariksi on pakko julkaista meidän perheen jouluinen graavilohi eli isäni valmistama roseepippurigraavilohi.








tiistai 15. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: LANKONKILEIPÄ




Luukku 15
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Lankonkileipä ei ole erityisesti jouluruoka, mutta se mielestäni sopisi kyllä erityisen hyvin joulunaikaan. Tavallaan on kyse vain uudenlaisesta smörkkarimaisesta tarjoilutavasta joulunakin tutuille herkuille.

Ja kuka voisikaan vastustaa  jouluista smörrebrodia!

Lankonkileipä on tuttu ruotsinlaivoilta. Ainakin vielä vuosituhannen vaihteessa se  oli tilattavissa kokousvierailla listalta.
Lankonki nimi tulee Landgång -sanasta, joka tarkoittaa maihinnoususiltaa ja se viittaa varmasti leivän pohjalle tulevaan pitkään leipäviipaleeseen. Lankonkileipä on todella ruokaisa ja se sisältää sekä kalaa, että lihaa, kokkiystäväni muisteli, että siihen kuului sen 10 sorttia ainakin. Ja näin joulunaikaan leivänpäälliset löytyvät helposti kaapista. Tarjoa lankonkileipä vaikka jouluisena lounaana tai tuhtina alkupalana (todella tuhtina). 

Varioi vapaasti päällysteitä, tässä oma lankonkileipäni mallia 2020:

Lankonkileipä

  • 1 pitkittäin leikattu siivu saaristolaisleipää per syöjä
  • voita
  • Camillan Herkun tillisilakkaa
  • perunasalaattia
  • omatekemää silliröraa 
  • keitettyä siivutettua kananmunaa
  • katkarapuja
  • kermasiikaa
  • kylmäsavulohta
  • port salut juustoa
  • palvikinkkua
  • maksapasteijaa
  • salaatinlehtiä, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia, suolakurkkua
Voitele leivänpala  hyvin voilla/oivariinilla ja laita päätyihin pienet salaatinpalat koristeeksi. Asettele sitten haluamasi ainekset leivälle vuorotellen raidoittain niin, että toinen puoli on kalaa ja toinen lihaa. 
Koristele tuoreilla yrteillä.



Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva:Kulinaari-blogi

Kulinaari-blogin Kimmolla olisi enemmänkin jaettavia reseptejä joulun aikaan, mutta silti valitsen tämän levypiirakkareseptin, joka on minua erityisesti puhutellut. Lihapiirakka on nimittäin meillä päin sellaista perinteistä Tapaninpäivän ruokaa ja peltilihapiirakka oiva toteutustapa.

Perinteisistä jouluresepteistä blogistani linkkaan tähän sinappisilakan, sekin sopisi mainiosti lankonkileipään.



maanantai 14. joulukuuta 2020

HERKULLINEN JOULU: ITALIANSALAATTI

 


Luukku 14
Kaikki äitini reseptiT
Herkullinen joulu

Italiansalaatti on melkoinen klassikko. Se on ilmeisesti Suomen eniten ostettu einessalaatti ja tuttu näky ihan arjen pöydässä. Sillä on monen mielestä erityinen paikka myös joulupöydässä. Itse en kuulu oikein kumpaankaan käyttäjäkuntaan, mutta nyt kun tein sen itse, niin täytyy sanoa, että tulipa maukasta ja oli myös helppotekoista. Siinä on vähän sellaista  kivaa retroa henkeä kaiken kaikkiaan.

Italiansalaatin alkuperällä on aika mielenkiintoinen  ja vähän sekava tarina taustalla, ainakin mitä nimeen tulee,  josta lapsuudenystäväni Teresa minulle joskus vinkkasi. Ollaan ilmeisesti ainoa maa, jossa tätä salaattia kutsutaan italiansalaatiksi, johtuneeko meidän käyttämästä pastasta vai mistä. Salaatti on alkuperältään venäläinen ja se tunnetaan yleisesti  maailmalla  nimellä Salade Russe, venäläinen salaatti. Paitsi Venäjällä, jossa se tunnetaan nimellä Olivje, ranskalais- belgialaistaustaisen keittiömestarin, Lucien Olivierin mukaan, joka valmisti sitä Ermitage - ravintolassaanMoskovassa 1860. Ensimmäisessä salaatissa oli lihana peltopyytä ja naudankieltä (ravunpyrstöjä yms). Salaatista tuli jättihitti ja Olivierin piti reseptin omanan tietonaan kuolemaansa asti. Yksi hänen kokeistaan, Ivan Ivanov urkki resptin  ja varsinkin salaisen kastikkeen viekkaudella  tietoonsa, tai ainakin sinne päin ja lähti cheffiksi toiseen ravintolaan, jossa hän alkoi tehdä samaa salaattia stolichny (pääkaupunki) nimellä.

Salaattia valmistetaan nykyisin monin eri versioin ja venäjän ja Itä-Euroopan lisäksi se on levinnyt aina Etelä- Amerikkaan asti, Iraniin, Israeliin, Mongoliaan...
Moderni versiomme on aika kaukana alkuperäisestä Olivierin salaatista, lähempänä Ivanovilaista. Kalliit raaka-aineet on aikojen kuluessa korvattu huokeammilla. Meidän pastallinen versiomme ei ole se suosituin, useimmiten salaatissa on perunaa ja porkkanaa, suolakurkkua, munaa, sipulia, selleriä (täytyykin lisätä varsiselleriä seuraavan kerran) ja sen kruunaa ihanan kermainen majoneesikasti (se mitä einesversiossa on aina ihan liikaa).

Italiansalaatti on suosittu zakuska-pöydässä ja erityisesti uutena vuotena. Taidankin kokeilla perunaisempaa versiota vuoden vaihtuessa. Joka tapauksessa, Italiansalaatin teko kotona kannattaa ehdottomasti. On nimittäin herkullista.


Italiansalaatti

iso annos

200 g rakettispagettia 
2 porkkanaa
200 g pakasteherneitä
200 g palvikinkkua
1 hapan omena
1 iso suolakurkku

kastike:
1 prk kermaviiliä
1 dl majoneesia
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa
muutamia pyöräytyksiä mustapippurimyllystä
1 tl valkoviinietikkaa
(1 tl dijonsinappia)

Laita spagetit ja pätkiksi leikatut porkkanasuikaleet/tikut/jiuliennet kiehuvaan veteen  6 minuutiksi. Siivilöi vesi pois ja jäädytä kylmällä vedellä, anna valua siivilässä. 
Lisää pastan ja porkkanan sekaan pakasteherneet, suikaloitu palvikinkku ja pieneksi kuutioidut omena ja suolakurkku. 
Sekoita kaikki kastikkeen ainekset yhteen ja sekoita se sitten salaattiin.
Anna tekeytyä viileässä hetken.

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta


Kuva: Sauvajyvänen



Sauvajyvänen on minulle tärkeä blogi ja sellainen, joka on usein muistuttanut tästä Italiansalaatista. Sauvajyväsessä ei murustella mausteita pöydälle ruokastailauksen nimissä vaan keskitytään olennaiseen, ruokaan ja elämään. Riistan ystävälle blogi on melkoinen aarreaitta. Ja vaikka blogista huokuu arvostus raaka-aineita ja yksinkertaista mutta juurevaa ruanlaittoa kohtaan, maistuu perheenjäsenille myös mäkkäri. Ihanan aitoa ja rehellistä elämää.


Omien lapsuuteni joulujen yllättäjäsalaatti on retro (no hei, silloin elettiin sitä mitä tänään kutsutaan retroksi) tonnikalariisisalaatti. Äitini ei ole sitä joulupöytään koskaan kelpuuttanut, mutta mummolassa se oli kinkun (rasvan) jälkeen mun lempisyötävää joulupöydässä.

Joulupöydässä meillä ovat nykyään Waldorffin salaatti ja rosolli.