PERINTEINEN JOULU: LASIMESTARIN SILLI

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

15. LUUKKU: LASIMESTARIN SILLI

Rakastan syödä jouluista kalapöytää. Parhaimmalta se maistuu äitini pitkäs pöyräs, jossa parhaimmillaan istuu lähemmäs kaksikymmentä henkeä, joulupöydässä on nimittäin ollut välillä vieraita Meksikosta, Turkista, Chilestä...

Meillä puuroillaan aina aamupäivisin ja itse ruokailu on vähän pukinkin aikataulusta johtuen kolmen-kuuden aikaan. Pöytä on viimeisen päälle katettu ja ensimmäisenä syödään kylmät alkupalat. Se tarkoittaa rosollia, waldorffinsalaattia, pateeta ja kuumia perunoita lukuunottamatta pääsääntöisesti kalaa. On itsetehdyt silakat ja sillit, lohta useammalla lailla ja mätiä tykötarpeineen.  Appiukkoni tekee hyvää graavisiikaa, sitä mahduttaisin mielelläni meidänkin pöytään, vaan lähinnä tässä on jokavuotinen karsinnan paikka. Pakollisia ovat sinappi- ja valkosipulisilakka, lasimestarin silli, isäni roseepippuri graavattu lohi ja (kaupan) kylmäsavulohi. Muuten sitten aika lennokkaasti voidaan kokeilla uusia reseptejäkin tässä kategoriassa. On ollut kylmäsavurullaa, korianterisilakkaa, sitruunasilakkaa, cevicheä, jääkellarin lohta ja glögisilli taitaa olla jo osa vakiotarjoilua.

Lasimestarin silli on se perinteisin silliresepti. Tykkään tehdä sen jo valmiiksi nahattomista ja ruodottomista fileistä. Vähän vierastan sitä kaikista perinteisintä mallia jossa palat sisältävät selkäruodonkin.

Maustesillien ja silakoiden teko on helppoa ja nopeaa, kunhan ajoitus vain on kohdallaan. Jos siis intoa ja aikaa riittää, panosta itsetehtyihin kalatarjottaviin. Toinen vaihtoehto on ostaa pienjalostajien käsitöinä tekemiä herkkuja ja kolmas on tietysti ihan normi kaupan hylly. Sieltäkin saa pöydän koriaksi. Mausteista puuttuu ainoastaan rakkaus!

Ja muista, jos on montaa lajia tarjolla, yksi tölkki yhtä lajia riittää pitkälle.

Lasimestarin silli
300 g nahattomia, ruodottomia, kevyesti suolattuja sillifileitä
1 iso porkkana
1 iso punasipuli
pieni pala piparjuurta tai inkivääriä

liemi:
1 dl väkiviinaetikkaa
1 dl sokeria
2 dl vettä
10 kokonaista valkopippuri
10 kokonaista maustepippuria
5 neilikkaa
2 laakerinlehteä

Toimi sillien liotuksen kanssa ohjeen mukaan, omiani pyydettiin liottamaan 2 tuntia.

Kiehauta kaikki liemen ainekset ja nosta liemi jäähtymään. 

Kuori ja viipaloi porkkana ja punasipuli. Mulla oli yhden ison sipulin sijaan kolme ihanan pientä sipulia lähituottajalta Rekosta, tuli kauniita renkaita. Kuori ja viipaloi inkivääri.

Taputtele sillifileet kuiviksi talouspaperilla ja viipaloi ne reiluiksi suupaloiksi. Lado puhtaaseen lasipurkkiin vuoronperään vihanneksia ja kalaa ja kaada lopuksi liemi mausteineen päälle. 

Laita jääkaappiin maustumaan 2-3 vrk:ksi. Sillit säilyvät kylmässä pari viikkoa valmistuksesta.

PERINTEINEN JOULU: SIENISALAATTI

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

11.LUUKKU: SIENISALAATTI

Sienisalaattia on kyllä saatavilla läpi vuoden,  mutta sen paikka on ehdottomasti mun joulupöydässä (ja blinipöydässä alkuvuodesta). Ehkä se liittyy jotenkin siihen vanhaan jouluperinteeseen, että joulun juhlaruuat valmistetaan oman talon tuotteista: juureksista laatikot, sika teurastetaan kinkuksi (ja onhan kai syltty ja aladobikin- tiedän, se on vasikasta-  jouluherkkuja), vilja jalostuu herkullisiksi leivonnaiseksi ja pöydässä tarjoillaan, tottakai, myös syksyllä metsästä kerätyt ja suolaan säilötyt sienet.

Hirveän romanttinen ajatus, mutta tässä erikoistuneen maatilatuotannon maassa kenelläkään maajussilla tuskin löytyy omasta takaa KAIKKEA ja me kaupunkilaisetkin saamme tasoittavan  mahdollisuuden herkutella itse kerätyillä sienillä.

Mutta sienisalaatti, se on ylihelppo;

Sienisalaatti

250 g pilkottuja (suola tai säilyke)sieniä

1 sipuli hienonnettuna

150 g ranskankermaa

Mausteeksi mustapippuria, ihan ripaus sitruunamehua ja tarpeen mukaan suolaa.

Sekoita kaikki aineet yhteen.

Pari huomiota: 

• Jos käytät suolasieniä, liota ne kunnolla kylmässä väljäs vedessä ja huuhtele ja maista, liian suolainen sienisalaatti on karmeaa.
• Kaupassa löytyy yleisesti ainakin kahta kelpo tuotetta. Tämän salaatin tein Kaskein Metsäsienisekoitus miedossa suolaliemessä tuotteesta. Pakkauksessa on kangas-, leppä- ja haaparouskuja. Mulle rouskut on se salaattisienien 1. Kelpo tuote on myös Sauvon metsäsieni- säilyke, siinä on kyllä rouskujen lisäksi myös esim. osterivinokasta ja herkkusientä. Tuskin metsästä. Mutta, uskokaa tai älkää, erinomaisen salaatin saa myös säilykeherkkusienistä, olen syönyt ja oli todella hyvää.
• Sipuli on tärkeä. Hienonna tosi pieneksi. Veitsellä, ei millään kitkeröittävällä sipulileikkurilla. Jos on kunnon suolatut rouskut, ja sipulin ystäviä syömässä, niin salaatti kestää kyllä keltasipulin, muuten voi punasipuli tai joku mieto salaattisipuli olla hyvä vaihtoehto
• Ranskankerma on suosikki kastikkeeni. Voit tehdä myös kermaviilistä tai vaahdoksi vatkatusta kuohukermasta. No mayo here!

Jos haluat kokeilla vähä spessumpaa sienisalaattia, kurkkaa resepti Juhlavaan sienisalaattiin. Sata tapaa nauttia sienisalaatista- postaus taas kertoo himoista jollaisia voi tuntea vain raskaana oleva nainen.

En tiedä huomasiko kukaan, mutta eilen jäi luukku 10 avaamatta. Tätä vähän pelkäsin alussa, mutta sanotaan nyt vaikka, että eilinen mission impossible oli LUUKKU 10: PIKKUJOULU. Ihan keskellä viikkoa kokoonnuttiin uusvanhassa tutkijaporukassa  syömään (tai siin minä ja 8 tutkijaa...) Juurella- ravintolan Jani keitrasi meille yksityiskotiin  mahtavan pikkujouluillallisen ja juomatkin oli suuta myöden. Mutta se maksoi kyllä luukku 10. Vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja.

Tänään illan pimeän kuvaussession kruunasi maalahdenlimppu-sienisalaatti-porkkalaleipä.

Enkä ollut ainoa joka sitä himoitsi.

PERINTEINEN JOULU: PIPARKAKKUTALO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

23. LUUKKU: PIPARKAKKUTALO

Eikä mikään tavallinen piparkakkutalo vaan piparkakkukasvihuone. Joskus marraskuun alussa googlailin pipakakkuluomuksia ja aloin törmäillä erilaisiin kasvihuoneisiin. Olin heti, että tuollainen.

Sittemmin törmäsin myös suomalaiseen todella hienoon toteutukseen Pikku murusia - blogissa. Ja hän oli tehnyt myös PDF- tulostettavat kaavat, mikä on aivan mahtavaa! Ku ite tekee - Minnakin ehti toteuttaa omansa ja kun kerroin, että perästä tullaan, sain kaksi neuvoa:  pitää olla hyvät kaavat ja kirurginveitsi! Minnahan on oikeasti varsinainen kasvihuone-ihminen, Minnan teoksen kuva löytyy instasta.

Olen yrittänyt meinata tehdä tätä itsenäisyyspäivästä lähtien, mutta niin taas vaan meni, että kun oli meneillään viime hetken paniikki raivaus siivous, löytyikin yhtäkkiä suunnatonta aloitekykyä tämän piparkakkukasvihuoneen valmistukseen.

Jotensakin ihmettelen kuinka kaltaiseni suurpiirteinen mutkien oikaisija-tyyppi aina lankeaa tällaiseen pipertelyyn. En saa millään sellaista kaunista pikkutarkkaa jälkeä aikaan kuin monella ihailemallani piparkakkutalojen tekijällä on. Jotta saatte paremmin kiinni, niin esimerkkinä, että nuorempana olin todella kova ompelemaan. Mutta useimmiten ilman kaavoja, enkä ainakaan koskaan jaksanut harsia mitään... no, jäljestä saattaa huomata.

Jonkinlainen piparkakkujuttu  täytyy yrittää väsätä joka vuosi, Maitotyttökin sitä odottaa. Joskus se on vaan sellainen kaupasta ostettu koottavakin ollut, joka koristellaan, viime vuonna taisin tehdä sellaisen pipariseinäsilhuettikaupungin. On se yksi linnakin joskus tehty. Sillä oli puolisurullinen loppu.

Tässäkin projektissa tuli sen verran haastetta, että ei tästä mitään äiti-tytär projektia tullut. Maitotyttö kyllä ihaili luomusta estottomasti ja varsinkin misteliseppeleitä. En edes tiennyt, että se tietää mikä on misteli. Voihan Disney-joulut!

Linkki toimiviin kaavoihin on siis tuossa jutun alussa, kiitos Pikku murusia, että jaoit ne. Minäpä jaan muutaman vinkin omasta kokemuksesta:

• Piparkakkukasvihuone on yllättävän suuri. Minä kaulitsin ja paistoin liian pienen alustan (kun siihen ei ollut kaavoja...). tein sitten tuollaisesta puunsyykuvioisesta pahvista alustan, voitelin munanvalkuaisella ja ripottelin päälle sokeria, liukkauttakin ehkäisemään.
• Ijjunat on juuri ja juuri mitoitettu liivatelehdille. Älä suurentele niitä, tai koituu ongelmia.
• Kiinnitin ikkunat kaupan sokeriliimalla, pikeeri olisi varmasti ajanut saman asian, kuumaa sokeria siinä ei oikein pysty käyttää. Itse osat kiinnitin toisiinsa ja alustaan kyllä sokerilla.
• Tähän piti tulla kasveja sisälle ja pihalle, mm. vihreitä riisimuro kuusia, mutten kerenny.
• sokkeli on tehty maapähkinän puolikkaista. Pikeerillä sai aika hyvi täytettyä kaikkia aukot, vain harjaa jouduin tilkitä hiukan vaahtokarkilla.
• Ihan karmeat nuo kynttilät sielä sisällä, enää niitä ei saa poiskaan. Näyttävät siis liikaa siltä, että siellä on tekotuikku.
• Tsekkaa sitten, että sulla on kaikki osat. Ensimmäisen asennusyrityksen lopputulos oli, että hoksasin, että oho, takaseinä puuttuu.
• Taikinaa riittää just ja just 1kg, alustaan vielä 1/2 lisää. Ja liivatteita en laskenut, kun mulla on niitä sattuneesta syystä 1/2 kiloa! :)

Ja jos en huomenna ennätä enää mitään, niin Hyvää joulua!

PERINTEINEN JOULU: PARAS JOULUSINAPPI

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

16. LUUKKU: PARAS JOULUSINAPPI

Paras joulusinappi on konjakkisinappi. Yksinkertainen on nimittäin usein parasta. Siksi joulusinappini resepti on se kaikista helpoin. En ole jaksanut vielä innostua vaikka mustaherukka-, punaviini,- tai luumusinapista, mutta sekin päivä vielä varmastitulee, nyt olen ihan tyytyväinen kun saan pöytään sen perus Colmansin jauheesta tehdyn, kivan keltaisen ja sopivan polttavan sinapin. (Colmans ei o sitten mitenkään sekaantunu tähän juttuun, mutta kuinkaa monta erimerkkistä sinappijauhetta sitä nyt sitten ylipäätään on? Ja rakastan tuota kaunista, vuosien saatossa samannäköisenä pysynyttä purkkia, oli pakko ottaa se kuviin mukaan.)

Konjakkia sentään lirautan tujauksen mausteeksi.

Joulusinappi on älyttömän hieno joulutuliainenkin. Jos on kinkunsyöjäperhe, ei todellakaan haittaa vaikka valittavana ja vertailtavan pöydässä olisi kolmeakin erilaista sinappia. Löytyy sitten kaikille oman maun mukaan. Litroittain ei tartte sinappia viedä, sellainen piltti/pestokastike lasipurkki joka vetää 1-2 dl on ihan passeli.

Meidän perheellä on yksi suosikki ostosinappikin, sekin on kyllä hyvin kotitekoisen makuinen. Se on Ålands senap:in keittiömestarin valmistama Lassen kinkkusinappi. Sitä kun maistaa niin ihan tulee heti joulukinkusta maku suuhun. Todella hyvää. Sitä ei taida saada kaupoista, vaan se on myynnissä erilaisilla messuilla ja markkinoilla ja verkossa, täälä Seinäjoella oli viime viikonloppuna perinteiset joulunalus Suurmarkkinat, josta äitini kävi hakemassa taas kaksi purkkia. Ihan parasta. Terveisiä ja kiitos sinne Lasselle!

IsoHoon sisko on kova joulusinapin tekijä myös ja tapaamme saada joulusinappi purkin myös IsoHoon Ruotsissa asuvalta merimiestyökaverilta. Ne ovatkin varsinaisia kulinaarisinappeja, joissa mausteena on useimmiten joku tarkkaan valittu viski. Kiitos ja terveisiä!

JOULUSINAPPI
2 dl Colman´s sinappijauhetta
1 dl sokeria
1 tl suolaa
2 dl kuohukermaa
1 muna
1 tl valkoviinietikkaa
2 rkl konjakkia

Käytä valmistamiseen mielellään pinnoitettua kattilaa ja puulastaa/vispilää.

Sekoita sinappijauho, suola ja sokeri paakuttomaksi. Voi kaataa sinappijauheen halutessasi siivilän läpi kattilaan, niin paakut lähtee.
Sekoita mukaan kerma  ja muna, kuumenna kiehuvaksi. Vispilöi koko ajan, paakkuuntumisen ja pohjaanpalamisen estämiseksi. Keitä sinappia miedolla lämmöllä kunnes se saostuu paksummaksi.
Ota liedeltä ja vatkaa sekaan etikka ja konjakki. Kaada puhtaisiin lasipurkkeihin jäähtymään (annoksesta n. 2-3 pilttipurkkia).
Säilyy jääkaapissa viikkoja.

PERINTEINEN JOULU: LANTTULAATIKKO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

3. LUUKKU:LANTTULAATIKKO

Taisinpa onnistua käsikirjoittamaan itselleni varsinaisen joulun jännitysnäytelmän. Että ehdinkö avata joka luukun oikean vuorokauden puolella...kovasti lipsuu ote jo kolmantena päivänä, mutta aamusta asti on menty ja juuri sain Maitotytön nukkumaan ja nyt ehdin blogin ääreen.

Onneksi päivän aihe on ei niin kovin mediaseksikäs lanttulaatikko. Ainakin luulen että tästäkään ei mitään viraalia somejulkaisua tule, päätellen eilisestä porkkanalaatikkoluukusta.

Mutta niin se vain on, että jouluperinteistä puhuttaessa ei voi kyllä lanttulaatikkoa unohtaa. Se on melkoinen joulupöydän laatikkojen luotettava sankari, aina kärkikahinoissa makunsa puolesta laatikoiden keskuudessa (mitään tulista rakkaussuhdettahan minulla ei laatikoihin ole, mutta kiintymys kasvaa vuosi vuodelta).

Meidän perheen joulussa syödään ensin kalapainotteiset alkuruuat, jotka sitten kerätään pöydästä alkuruokakatteiden kera ja tilalle vaihdetaan kinkku, rosolli ja laatikot. On lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja punajuurilaatikko sekä perunalaatikko ja IsoHoon mieliksi myös pieni maksalaatikko (se on muuten ainoita ruokia, joita en kertakaikkiaan suostu syömään, ja siitäpä saan kuulla, jopa uhkailuja joskus pitkin vuotta erinäisissä kodin ruokakiistoissa, että sitten sä kyllä syöt maksalaatikkoa jouluna...). Laatikot siis ovat ihan vakavasti otettava juttu. 

Perunalaatikko onnistuu imellytyksineen toisinaan, muttei aina, kaikki hyvää perunalaatikkoa syöneet aina fiilistelevät muistoja siitä erinomaisesta perunalaatikosta joskus jossain, ikinä se juuri lautasella oleva ei tunnu yltävän edeltäjiinsä. Maksalaatikko on myös ilmeisen vaihteleva tapaus, punajuuri- ja porkkanalaatikko hieman odotuksenmukaisempia (tuo meidän punajuurilaatikko on taivaasta) ja useimmiten lanttu on kunkku yhteisäänestyksessä. Tasaisen erinomainen.

Ja taas mennään äitini ohjeella: ei kananmunaa!

LANTTULAATIKKO

1 kg lanttusosetta
2 dl kuohukermaa
1 dl siirappia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl suolaa
pinnalle korppujauhoja ja voita

Sekoita kaikki aineet keskenään. Maista onko mausteita sopivasti ja lisää tarvittaessa. 

Kaada voideltuun vuokaan. Kuvioi pinta lusikalla. Yritin tehdä jotain erilaista, jotain neliökuviota. Niin kun näkyy, tuli ruma, eli en suosittele. Tehkää vaan niitä aaltoja. 

Ripottele pinnalle korppujauhoja ja veistele voista pieniä paloja pinnalle.
paista 200 asteessa 1h.

PERINTEINEN JOULU: SINAPPISILAKKA

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

6. LUUKKU: SINAPPISILAKKA

Itsenäisyyspäivän kunniaksi olisi toki voinut postata vaikka mitä, mutta toisaalta, silakka on juuri se ihana, omaperäinen kala, joka on taipunut eri tehtäviin suomalaisissa ruokapöydissä varmaan niin kauan kuin perimätietoa riittää.

Silakka on kaikista kaloista oma suosikkini, ei vain jouluna vaan ihan arjessa. Maustesilakoista tykkään itse asiassa enemmän kuin vastaavista silleistä ja niinpä joulun kalaruokien must ovat sinappisilakka ja valkosipulisilakka.

Ja kun 7. luukunkin avaaminen alkaa olla kohta ajankohtainen, niin suoraan asiaan. Ja äkkiä kännykällä ihan arkinen kuva sinappisilakasta hapankorpun päällä. Se on niin hyvää myös perunan tai keitetyn kananmunan kanssa leivän lisäksi. Sitten aattona sinappisilakat ja kaikki muutkin maustekalat ja mäti pääsevät omiin mariskooleihinsa astetta tyylikkäämmin!

SINAPPISILAKAT

1. päivä
500g tuoreita silakkafileita (tai pakkasestakin käy)
1 dl väkiviinaetikkaa
5 dl kylmää vettä
1 rkl suolaa
1 rkl sokeria (hienoa merisuolaa)

2.päivä

kastike
1 dl voimakasta, heleän väristä sinappia
2-3 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl rouhittua valkopippuria
1 rkl etikkaa
1 1/2 dl öljyä
1 dl tuoretta, hienonnettua tilliä

1.Valmista silakoiden marinadi sekoittamalla vesi, väkiviinaetikka, suola ja sokeri. Upota huuhdellut silakkafileet vuorokaudeksi marinadiin kannelliseen astiaan jääkaappiin.

2. Valuta silakat ja taputtele kuiviksi talouspaperilla.Valmista kastike sekoittamalla muut ainekset paitsi öljy ja tilli. Lisää öljy kastikkeeseen ohuena nauhana koko ajan vispilöiden, jotta saat syntymään tasaisen emulsion. Lisää tilli ja fileet kastikkeeseen ja anna maustua jääkaapissa 1- 2 vrk.

Sinappisilakat säilyvät kylmässä n. viikon

PERINTEINEN JOULU: VALKOSIPULISILAKKA

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

5.LUUKKU: VALKOSIPULISILAKKA

Jouluaaton alkuruokapöytä notkuu kaloja, jotka nautitaan hyvän leivän ja perunoiden kanssa. Koska sortteja on monia, tähän kategoriaan nousee useimmiten myös uusia kokeiltavia reseptejä. Perusreseptit löytyvät kuitenkin aina pöydästä.

Aah ihanaa, valkosipulisilakkaa!

Olen nyt tässä tuonut esiin, kuinka joulutouhuja kannattaa helpottaa käyttämällä valmiita juuressoseita ja torttutaikinaa. Kaupasta saa myös valita isosta valikoimasta silakoita ja sillejä, niillä näppärästi helpottaa kalapöydän tekoa (laita silakat ja sillit pöytään tuodessa tarjoiluastiaan).

Mutta jos suinkin, niin valmista kalat, sillit ja silakat itse. Maku on aivan ylivertainen tässä tapauksessa (tai ainakaan en ikinä muista mikä purkki on hyvää!) Toreilta ja palvelutiskeistä saa toki lähemmäs itsetehtyjä.

Mutta silakan teko ei ole vaikeaa, eikä siinä kauan nokka tuhise. Aloita 5-3 päivää ennen aattoa, niin silakat ovat sopivasti valmiita aatoksi ja joulunpyhiin. 

Valkosipulisilakat

1. päivä
500g tuoreita silakkafileita (tai pakkasestakin käy)
1 dl väkiviinaetikkaa
5 dl kylmää vettä
1 rkl suolaa
1 rkl sokeria (hienoa merisuolaa)

2.päivä
1 prk smetanaa
1prk kermaviiliä
3-4 puristettua valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria 
1/2 sitruunan mehu

1.Valmista silakoiden marinadi sekoittamalla vesi, väkiviinaetikka, suola ja sokeri. Upota huuhdellut silakkafileet vuorokaudeksi marinadiin kannelliseen astiaan jääkaappiin.

2. Valuta silakat ja taputtele kuiviksi talouspaperilla. . Sekoita smetana, kermaviili, valkosipuli ja mausteet kastikkeeksi. 
Halutessasi voit poistaa silakkafileistä nahan varovasti vetämällä ja myös puolittaa fileet. Sekoita fileet kastikkeeseen ja lado puhtaaseen kannelliseen lasipurkkiin maustumaan vielä 1-2 päiväksi ennen tarjoilua. valmiit silakat säilyvät herkullisina n. viikon.

PERINTEINEN JOULU: JOULULIMPPU

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

20.LUUKKU: JOULULIMPPU

Joululimppu? Se on pyöreä ja tumman tahmean, joskus melkein mustan kuoren peittämä, ihanasti mausteinen joululeipä. Justiin se, joka aaton ja joulupäivän välisenä yönä voidellaan ensin reilusti kylmällä voilla, sitten omatekoisella sinapilla ja kaiken kruunuksi lätkäistään siivu joulukinkkua. Ai autuutta, mikä hetki (älä unohda kylmää maitoa)! Ei haittaa vaikka kämmenselkä jää aivan tahmaiseksi kun olet ujuttanut muovipussista limpunsiivuja (itseasiassa Kummityttö Riina oli sanonut äidilleen/tädilleni, että se tahmatassulimppukäsiosuus on ihan pakollinen osa joulua).

Taidatte jo tietää, että olen maharottoman kova leipäihminen. Niinpä joulunakin leipä on tärkeässä osassa joulupöydässä. Vakioksi on muodotunut kolmen leivän kori. Siinä on joululimppua, saaristolaisleipää ja hapankorppua ja oikeaa voita. Ja minä muuten syön jokaista noista leivistä jouluaterialla.  Äitini tekee yleensä 2 joululimppua jo etukäteen pakkaseen, samoin saaristolaisleipää, jonka teko on hullun helppoa, kai sen tiesitte?

Tänään leipaisin molempia ja voi tätä ihanaa makean mausteista hajua täälä kotona!

Niin, eikä se joululimpunkaan teko ole vaikeaa!

JOULULIMPPU
2 kpl

5 dl piimää
50 g hiivaa
1dl tummaa siirappia
2 tl fenkolia
2 tl pomeranssinkuorta
1 tl anista
1 tl kuminaa
1 tl suolaa
3 dl ruisjauhoja
7-8 dl vehnäjauhoja

Valele 1/2 dl siirappia, 1/2 dl vettä seoksella paiston aikana

1. Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi eli 37 asteeseen. Murenna ja liota hiiva sekaan.
2. Lisää siirappi ja mausteet.
3. Alusta taikinaan mukaan ruis- ja vehnäjauhot ja vaivaa taikinaksi. Kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
4. Painele jauhotetulla leivinalustalla ilmat pois taikinasta ja muotoile kaksi pyöreää limppua. Kohota vielä 1/2 h.
5. Paista limput uunin alatasossa, 175 asteessa. 20 min kuluttua voit alkaa voidella limppua siirappivedellä 5-10 min. välein. Limpun paistoaika on n. 50-60 min.

PERINTEINEN JOULU: RIISIPUURO & LUUMUKIISSELI

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

12.LUUKKU: RIISIPUURO & LUUMUKIISSELI

Riisipuuro ja luumukiisseli ovat ehdottomasti jouluuni kuuluvia ruokia, erikseen tai yhdessä.

RIISIPUUROSTA

Riisipuuro onkin niitä ainoita hassuja jouluruokia, jota voin pistellä poskeeni pitkin joulunalusviikkoja. Yhtään ei harmita vaikka työpaikalla rai muissa yhteisöissä on kaikenmoisia riisipuuronsyöntikokoontumisajoja, se maistuu nimittäin aina.

Virallinen status sillä on jouluaatonaamupalana. Vähän vaihdellen syödään, ennen saunaa tai saunan jälkeen, fiksuinta tietysti ehkä ennen niin ei ala huipata saunassa. Aattoaamun hämyssä kynttilänvalossa (saunapuhtaana) nautittu riisipuuro on yksi joulun ihanista hetkistä.  Aattopuuro meilla nautitaan sokerin, kanelin ja voisilmän kanssa. Unohtamatta kylmää maitoa,

Justiin luin jostain, että riisipuuro on vasta n. 100 v. jouluperinne Suomessa, eli ihan oikeastaan uusi! Sitä ennen syötiin kaurapuuroa tai ohrapuuroa.

Riisipuuro on myös suosittu joulunajan jälkiruoka, se kun maistuu niin kylmänä kuin kuumanakin. Omaan makuuni se on jälkiruuaksi liian tuhti, eli meidän perheessä pysyy varmaankin aattoaamussa.

Riisipuuron keitossa olisi muutamia huomioonotettavia seikkoja. Sitä joutuu kypsyttelemään tunnin verran ja se palaa pohjaan. Paras tämän estoon on ehdottomasti vesihautaaseen perustuva puurokattila. Onko joku tehnyt slowcookerissa tai haudutuspadassa? Uunissakin onnistuu yön yli, mutta se ei ole ehkä aivan niin puhtaan valkoista puuroa kuin kattilassa keitetty. Oman ongelmansa tuo myös laktoosittomana keitettävä, siitä pakkaa tulla vaaleanpunaista. Itse käytän isoa teflon kattilaa ja Kiehu-maitoa. Ja ahkeraa puukauhalla sekoittamista.

LUUMUKIISSELI

Kiisselit ovat oikeinkin perinteisiä ja mainiosti jouluun sopivia jälkiruokia. Kanelinen luumukiisseli saa yksin ollessaan pintaan tietenkin kermavaahtoruusukkeet. Ja kyllä on hyvää. Juuri äsken söimme, sattuneesta syystä, iltapalaksi riisipuuroa ja luumukiisseliä ja se on mainio yhdistelmä. Toki puuron kanssa menee hyvin myös sekametelisoppa ta rusinakiisseli.

Ihanan ylellinen joulukiisseli on karpalokiisseli. Vahva maku ja upea joulun väri. Ja jos ne on myöhäissyksyllä kohmeisin sormin (äitini) keräämiä, niin mikäs sen arvokkaampaa.

Riisipuuro
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l Kiehu-maitoa
1 kanelitanko.
1 tl suolaa
1 kuorittu manteli

Kiehauta vesi ja lisää puuroriisi, anna kiehua hetken, jotta vesi turvottaa riisit. Lisää sitten maito ja jatka mietoa maltillista keittelemistä/ hauduttamista 40-50 min. Sekoita usein ja pohjia myöten.
Lisää valmiiseen puuroon suola ja kuorittu manteli.

Luumukiisseli
2 pussia (400g)luumuja
1 l + 1dl  vettä
1dl sokeria
1 kanelitanko
 2 1/2 rkl perunajauhoja
tiraus sitruunamehua

Keitä luumuja vettä, kanelitankoa ja sokeria n. 15 min, kunnes luumut alkavat hajota. Voit pyöräyttää niitä halki vähän vispilän kanssa. Poista kaneli.
Sekoita suurus 1 dl vettä ja perunajauhosta. 
Ota kattila liedeltä ja sekoita hyvin sekoittaen suurus kiisseliin koko ajan sekoittaen. Nosta takaisin ja anna kuplahtaa kerran. Nyt kiisseli on valmis.  Eikun muista vielä maustaa sitruunamehulla. Kaada kiisseli vatiin jäähtymään. Sirota pinnalle hienoasokeria, se estää kuoren muodostumisen kiisselin pinnalle. Näin opetettiin jo kotitaloustunnilla.

OLIPA KERRAN JOULU: VENÄLÄINEN SILLI

Luukku 1

Tervetuloa ihana joulunodotus! Hienoa avata tänään blogini 1. kalenteriluukku. Vuonna 2019 kalenterissa oli Perinteinen joulu, 2020 Herkullinen joulu ja nyt 2021 Olipa kerran joulu.

Mitäänpä en ole entisistä vuosista oppinut ja suunnitelmat on yhtä suloisesti levällään kuin aina ennenkin. Ajattelin kuitenkin, että nimi pitää olla, huhuilin tuolla IG:n puolella ja sieltähän ihana kollega ja ruokatoimittaja,  ystäväni Minna @Haarukkavatkain reippaasti ehdotti tätä. Kiitos ihanista ihanin Minna, tämä on niin suloinen nimi. Jos jonain päivänä en saakaan reseptiä aikaan, voin aina kertoa jouluisan tarinan, sen tämä nimi antaa myöten! 

Tervetuloa mukaan joulukalenterimatkalle, luvassa jouluisia reseptejä, ehkä jokunen tarina, jouluisia vinkkejä, jouluhuumoria ja tunnetusti saatan tirauttaa jouluna muutaman joulukyyneleenkin eli kertakaikkisen elämänmakuinen joulukalenteri, varsinainen sillisalaatti, jota rosolliksikin kutsutaan. 

Jos koskaan, niin nyt oli vilpitön aasinsilta jouluun!

 

Ja venäläiseen silliin!

Minä, kuten käsittääkseni muutama muukin, rakastan joulun ylenpalttista kalailua. Muutama uusi resepti on kalenteriakin varten sillä saralla tulossa, mutta aloitetaan ihan tosi perinteisellä Venäläisellä sillille.

Venäläinen silli on sillivati, jossa tarjottavat asetellaan raidoittain. Jostain syystä haluan sen aina tehdä soikeaan vatiin. Tällä kertaa vati oli melko pieni, tuli vähän ahdasta, mutta koska tein pienen annoksen, en viitsinyt jättimäistäkään tarjotinta ottaa. Mutta älä nyt ota tästä soikeudesta samanlaista neuroosia, hyvin tämän saa tehtyä muunkin malliselle lautaselle.

Tämä on nopea tehdä ja vaivaton, jos käytät valmiita kurkkukuutioita ja punajuurikuutioita. Olen tehnyt, niitä isompia vateja, muutamiin pikkujouluihin ja näitä saa olla aina täyttämässä, menekki on kova.

Ehkä siksi, että on herkkua. Tätä tarjoiltiin muuten Iso-Hoon ja minun häissänikin, mutta taidan olla ainoa, joka sen enää muistaa.

Pitäisikin joskus kertoa, kuinka häitä juhlittiin v.1998.

VENÄLÄINEN SILLI

6:lle

1 pkt (150g) matjesilliä

4 kananmunaa

2 dl etikkapunajuurikuutioita 

2 dl suola/maustekurkkukuutioita

3 kananmunaa

1 punasipuli

tuoretta tilliä

kastike (joka unohtui laittaa näihin kuviin)

1 dl ranskankermaa

1/2 dl majoneesia

1-2 tl sinappia

Laita silli tarvittaessa likoamaan kylmään veteen jääkaappiin 2-3 tunniksi, huuhtele, kuivaa ja leikkaa annospaloihin. Nykyään on kyllä niitä hetivalmiita kevytsuolattujakin, joita ei tarvitse liotella.

Keitä kananmunat. Laita munat kattilaan kylmään veteen ja kuumenna kunnes kolina käy, eli munat alkavat kiehua. Sammuta nyt hella ja ota kellosta 10 min. aika. Tasan. Sen jälkeen kaada vesi pois ja jäähdytä munat kylmässä vedessä. Saat täydellisiä keltuaisia ilman mustia rantuja.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset ja hienonna molemmat haarukalla.

Valuta punajuuri- ja kurkkukuutiot. Voit toki pilkkoa itsekin kokonaisista.

Kuori ja hienonnan tai leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi.

Hienonna tilli.

Sitten vaan asettelemaan oman näkemyksen mukaisesti vadille raidoittan, silli pääosassa. Helposti alkaa ärsyttää kun punajuuri värjää vieruskaverit, mutta koita keksiä ratkaisu. 

Kastikkeen saat sekoittamalla kaikki sen ainekset yhteen. Kastiketta valutetaan sillien päälle, mutta jos on kaunista silliä, niin miksei allekkin.

Kauniimpiakin vateja olen venäläisestä sillistä tehnyt, mutta en paremman makuisia. Kyllä keitetyn perunan kanssa maistui ihanalta Venäläinen silli ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Vieläkin janottaa! 

HERKULLINEN JOULU: JOULUPÄHKINÄT

 1. LUUKKU

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Ihana joulukuu, sinä pähkinänsyöjien sesonkikuukausi! Pähkinät maistuvat ihan varmasti läpi vuoden, mutta erityinen sija niillä on joulunajan herkuissa. Äitilläni löytyy aina  jouluisin korillinen pähkinöitä, useimmiten kuorellisia saksanpähkinöitä, hasselpähkinöitä, maapähkinöitä ja macadamiapähkinöitä, koriin oon katettu myös järeät pähkinänsärkijät. Pähkinän kuoren murskaaminen tuntuu kiehtovan aikuisia ja lapsia yhtä lailla. Usein istutaan keittiön pöydän ääressä, ehkä glögikupposen kera ja askarrellaan porukalla pähkinöiden parissa. Siitä tulee muuten hirveästi sotkua ja silppua. Ja kivoja muistoja.

Pikaversiokipossa löytyy valmiiksi kuorittuja maapähkinöitä ja rusinoita, sekin kuuluu meillä joulun tarjottaviin.

Kuoret hillitsevät sopivasti liiallista pähkinänsyöntiä, kuorettomia kun on helppo napsia suuhun tuosta vaan. Ihan oma juttunsa on sitten erilaiset paahdetut ja maustetut pähkinät. Helppo tehdä (ja melkein yhtä helppo polttaa kuin pellillinen pipareita), mutta varoituksen sana, tavara on ADDIKTOIVAA.  Glögin kaveriksi, kyllä ja ehdottomasti. Juustolautaselle kans. Pikkupurkkiin myös joululahjaksi ja tuliaiseksi.

Omat joulupähkinät mallia 2020 löytyvät Anthony Bourdainin keittokirjasta. Hän ei varsin jouluisina niitä mainostanut, pähkinöiden nimikin on The Grill Bitch's Bar Nuts, mutta jos nyt unohdetaan tuo nimi ja keskitytään kanelilla ja cayennellä maustettuihin pähkinöihin, niin kyllä näillä herkuilla jouluaddiktion saa aikaan. 

Puolitan reseptin, näitä riittää näinkin. Tämänkin voi hyvin vielä puolittaa!

JOULUPÄHKINÄT BOURDAININ TYYLIIN

2 munanvalkuaista

1 kg erilaisia pähkinöitä 

1 dl hienosokeria

1 dl ruokosokeria

2 tl kanelia

2 tl cayennepippuria

2 tl suolaa

Laita uuni kuumenemaan 165 C.

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa munanvalkuaisia lukuunottamatta.

Vispaa valkuaiset vaahdoksi, ei ihan jäykäksi asti tarvitse. Tämä käy nopeasti käsivispilällä. Sekoita vaahto muihin aineksiin niin, että kaikki pähkinät ovat mausteiden peitossa.

Levitä pähkinät uunipellille ja paista 30 min. Käännä 15 minuutin jälkeen.

Anna jäähtyä ja tarjoile. 

Ai niin, luet muuten juuri joulukalenteriani, joka ilmestyi viime vuonna ensimmäistä kertaa. Viime joulun paniikki ja pikkustressi (lue epätoivo) on vaipunut unholaan ja täällä sitä taas ollaan hullunrohkeina, ilman ainoatakaan valmista luukkua. Katotaan päästäänkö maaliin.Käykäähän kannustamassa!

Joulun 2019 teemana oli Perinteinen joulu ja sieltä löytyykin jouluni tärkeimmät reseptit. Tänä vuonna sallivan Herkullinen joulu -teeman alle mahtuu ihan mitä tahansa, makeita ja suolaisia herkkuja meiltä ja maailmalta.

Laitan päivittäin linkin johonkin luukun teemaan sopivaan vanhaan reseptiini. Sain myös luvan vinkata ja linkata ihanien bloggaajakolleegoitteni reseptejä, mahtavaa käydä vähän pemistelemässä arkistoissa. Saattaapa olla kyllä ihan tuoreitakin juttuja. Runsaudenpula, ei tässä muuta.

Pähkinöistä puheen ollen, täytyi lähteä heti kurkkimaan mitä Suupaloja -kirjankin kirjoittaneella, Kokit&Potit Hannelella on tarjolla. Hannele on varsinainen joulukalenteri- konkari (tänä vuonna taas!) ja yhdestä luukusta löytyivätkin herkut helpot Sokerihuurretut maapähkinät.

Kuva Kokit&Potit, Hannele Hyvärinen

En malta olla linkkaamatta toistakin juttua, joka tupsahti eteeni Vaimomatskuu-blogissa. Näissä  koukuttavissa Gochujangmanteleissa taitaa olla yhtä paljon munaa kuin Bourdainin omissakin. Paitsi näissä ei ole kyllä, koska ovat myös vegaaniset.

Kuva Vaimomatskuu, Jella Bertell

Omasta blogistani ei tainnut löytyä julkaistua pähkinäreseptiä, mutta glögin kylkeen passaavat hienosti myös Sinihomejuustolla täytetyt viikunat (2014).

PERINTEINEN JOULU: MÄTI & CO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

22.LUUKKU: MÄTI

Jos puhutaan joulupöydän extra-luxuksesta, se on minulle ehdottomasti mäti. Olen halunnut sitä tarjottavan joulukalojen joukossa aina laivaurani alkuajoilta, eli sellaiset 25 vuotta. On sekin perinne jo siis. Muistan, että äitini alussa vastusti, mutta pidinpäs pääni. 

Mäti meillä tarjotaan ihan "raakana" eli mäti ja sen tykötarpeet, smetana ja hienoksi silputtu sipuli, kukin omasta kulhostaan. Se on suurinta herkkua omasta mielestäni juuri näin ja niin vaivatonta, ei tarvitse vaahdottaa smetanaa ja tehdä mitään mätimousseja, vinkiksi kuitenkin, että sillä lailla saa mädin riittämääm isommallekin porukalle. Jouluna mädin kanssa nautitaan joko perunaa ja/tai itsetehtyä saaristolaisleipää. Rakastan mätiä kyllä kaikkina vuodenaikona ja sen kanssa on ihanaa myös paahdettu vaalea paahtoleipä ja tietenkin kuumat ja rasvaiset blinit.

Suosi kotimaista mätiä, jos vain mahdollista. Siian mäti on keltaista, muikun vähän oranssimpaa, molemmat ovat pieni"munaisia" kuten on mateenkin mäti. Kirjolohen mäti on kauniin oranssia ja paljon suurempaa (ja myös edullisempaa, itse tykkään noista pienirakeisimmista enemmän). 

Välillä on turvauduttava ulkolaiseen (usein kanadalaiseen) kun muuta ei saa käsiinsä. Joulun aikoihin minulla on onneksi salainen toimituskanava ja saan ostaa pari purkkia aivan upeaa lähimätiä, eli muikunmätiä Lappajärvestä, tuosta Pohjanmaan kummajaisesta, kirkkaasta ja syvästä meteoriittijärvestä. Se on aivan upean makuista ja ekologisesti kestävää, kuten kaikki kotimaisten vesistöjemme mädit.

Mäti on herkkä pilaantumaan, sulata se jääkaapissa ja käytä mieluummin vuorokauden kahden sisällä.

MÄTI & CO

200 g mätiä 
200 g smetanaa
1 punasipuli hienonnettuna
nmustapippuria myllystä

tarjoiluun: maalahden limppua tai muuta saaristolaisleipää

Asettele kaikki ainekset omiin kulhoihinsa. Sulata mäti jääkaapissa. jos se on pakastettua. Hienonna sipuli terävällä veitsellä.

Kokoa leivän päälle ainekset kerroksittain ja nauti!

PERINTEINEN JOULU: IMELLETTY PERUNALAATIKKO

KAIKKI ÄITINI RESEPTIT JOULUKALENTERI

PERINTEINEN JOULU

21. LUUKKU : IMELLETTY PERUNALAATIKKO

Imelletty perunalaatikko osoittautuu aina vaikeaksi rastiksi. Niin nytkin. Syistä:

• että mä odotin ensimmäistä lomapäivää ja oikein hifistelin kuinka yöllä mun laatikot imeltyy ja sitten paistan ne aamulla ja otan jumalaisessa päivänvalossa maailman ihanimpia imelletty perunalaatikko- kuvia. Arvannette, että toisin kävi. Lykkäsin laatikot uuniin kahdeksi tunniksi, kylläkin vasta 11 mais, mutta hyvinhän tässä ehtii kuvata. Menin laittamaan ulos jouluvaloja (joo siis meillä laitettiin nyt vasta jouluvalot ja sehän on toki joulun odotuksen ensimmäisiä hommia. Käsittämätöntä, että multa on jo viikon verran kyselty, että "no joko teillä on kaikki valmiina joulua varten?" Minkälaisena ihmisenä ne mua pitää? Mä en ikinä kysyisi keneltäkään tuota kysymystä...ja tiedän jo nyt että aatonvastaisena yönä mä paketoin viimeisiä lahjoja puoli neljältä). No siis siinähän menikin vähän kauemmin ja lopuksi laatikot paloo pinnasta (jouduin poistamaan palaneen letareen  tuosta pinnasta) ja yhtäkkiä oli hämärää. Onneksi oli jouluvalot, että näki tulla pihalta tupahan. Olis ne komiat kuvat olletkiin kiva yllätys. Alan jo tottua tähän laatuun.
• että meillä ei syöty lapsuudessa kai ollenkaan perunalaatikkoa, tai enhän mä tenavana piitannu mistään laatikosta. Nykyään on kun miehen suku on kovia perunalootafaneja. Mutta kun mä en oikeasti tiedä miltä sen pitäis maistua.  Niin miten sä teet sitten hyvää imellettyä perunalaatikkoa?
• että se on teknisesti ihan hyytävän vaikeaa. Tai teoriassa. Olen viime vuodet hengaillut töiden puolesta ruokaan ja elintarvikkeisiin keskittyvien kemistien ja muiden perunatieteilijöiden kanssa. Se reaktio mikä imeltää perunalaatikon on beta-amylaasi ja alfa-amylaasi, ensimmäinen tarttee 62-65 asteen lämpötilan ja jälkimmäinen 70-74. Sitten kun mittari näyttää yli 75 niin kaikki on ohi. Mutta millä ihmeen livulla ne on ennenvanhaan kylmissä tuvissa saanut tuon optimaalisen, aika korkean lämmön aikaan? Kun se on himppasen vaikiaa nykyäänkin.

Mutta niin sitä vaan tehdään perunalaatikkoa ja toivotaan, että kuu on oikias asennos. Ja perunootten lajike oikia. Että kuulemma jauhoosia, mutta sitte taas joku sanoo, että Rosamundasta tuloo mautonta.

Onneksi mä en tiärä miltä sen pitääs maistua. Perunalaatikon teos ei kannata muutenkaan sooloilla. On tärkeää, että perunat keitetään kuorineen ja suolatta, suola ja voi ja maito lisätään imellyttämisen jälkeen ja tietenkään ei saa jättää pois vehnäjauhoja, koska sen lisääminen aloittaa justiin sen amylaasin. Mutta aina voi lisätä siirappia jos amylaasit epäonnistuu...

IMELLETTY PERUNALAATIKKO

1 1/2 kg  jauhoisia elikkä tärkkelyspitoisia perunoita

1 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa, 

3 rkl voita

5 dl maitoa 

(sitä siirappia)

1. Keitä perunat kuorineen ja ilman suolaa kypsäksi. Säästä keitinvesi.
2. Kuori perunat lämpiminä, heti kun kykenet.
3. Soseuta lämpimät perunat esim sauvasekoittimella muusiksi, lisää keitinvettä niin, että saat sopivan paksuisen, normi muusin.
4. Tarkista, että muusin lämpötila on alle alle 65. Sekoita mukaan  jauhot ja imellytä kansi päällä esim. uunissa joka on 70 asteessa. Imeltymiseen menee ainakin 4-5 tuntia, voi hyvin jättää muusin yöksi imeltymään. Digimittari on ihan hyvä laittaa hälyyttämään jos lämpö uhkaa nousta korkealle.
5. Imeltynyt muusi muuttuu lieväksi ja kiiltäväksi ja makeaksi.
6. lisää imeltyneeseen muusiin maito, voi ja suola ja sekoita, tässä vaiheessa se on ihan lusikoitavaa velliä.Jos imellytys ei ole onnistunut, nyt sitä siirappia jokunen ruokalusikallinen.
7. Paista voidellussa astiassa 175 asteessa 2 tuntia. Perunalaatikko kuohuu kovin, joten täytä vuoka vain 1/3 osaa.
8. Perunalaatikko säilyy 3-4 päivää. Jos haluat sen pakastaa, pakasta massa ennen paistoa. Miksi? En tiedä, mutta kaikki sanoo näin.

Ja hilpeäksi lopuksi vielä puhelimella otettu kuva liesituulettimen valon alla. Kyllon komiaa!

Ystäväni Nelle on muuten tehnyt hienon jutun aiheesta Imelletty perunalaatikko.

Minä jourun lopettamaan sanoihin: Syökää lanttulaatikkoa!

HERKULLINEN JOULU: LUUMUPANNUKAKUT

Luukku 4.

Kaikki äitini reseptit

HERKULLINEN JOULU

Apua, ihmettelen kyllä itsekin, mistä näitä herkkuja piisaa. Äsken nimittäin vedin uunista kuohkeita minipannukakkuja, jotka valmistuu ihan suit sait muffinipellillä.  Vähän reunasta rapeita, sisältä lähes vanukasmaisia, sula voi on löytänyt tiensä jokaiseen onkaloon. Lusikalla keskelle luumuhillosilmä ja vähän tomusokeria pintaan. Aivan täydellisiä spesiaaliaamiaisille ja ihan minimaalisella vaivannäöllä!

Että tiedän mitä teet tänä viikonloppuna aamiaiseksi!

Luumupannukakut

12 kpl

taikina:

2,5 dl vehnäjauhoja

2,5 dl maitoa

4 kananmunaa

3/4 dl sokeria

1 tl vaniljauutetta

1/2 tl suolaa

50 g voita

luumuhilloa

tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 200 C asteeseen ja tuikkaa muffinipelti uuniin lämpiämään.

Vispaa kaikki taikinan aineet sileäksi taikinaksi. Anna mielellään tekeentyä ja turvota 10 min. Taikinan voi valmistaa myös vaikka edellisenä iltana odottamaan jääkaappiin.

Kuutioi voi 12 osaan, ota pelti uunista ja pudota joka koloon yksi noin tl kokoinen voipala sulamaan. Pyörittele hiukan peltiä, että reunatkin tulee voideltua.

Annostele joka koloon taikinaa n. 3/4 dl.

Paista uunissa 15 minuuttia tai kunnes pannukakut ottavat kauniisti väriä reunoille.

Irrota valmiit pannukakut vuo'asta, lusikoi jokaisen keskelle vähän luumuhilloa ja pölläytä pintaan tomusokeria. Tarjoile heti.

Vinkki: Luumuhillo tekee ihanan joulufiiliksen, mutta toki voit käyttää mitä muuta tahansa hilloa tai tuoreita marjoja. Mua jäi kyllä kutkuttamaan myös se kuinka aamiaishengessä söisin näitä pekonin ja vaahterasiirapin kanssa. Oi nam!

Herkullista joulua bloggaajakollegoilta

Kuva Annin Uunissa, Anni Paakkunainen

Jos teemana on joulunajan luumuiset herkut, niin silloin on jokseenkin pakko linkata näihin Annin Uunissa-blogin ihaniin luumutuutteihin, jotka Anni julkaisi hiljattain.  Olen vähän perusjoulutorttu ihminen, en tykkää väännellä torttuja erikoisiin muotoihin enkä täyttää puolikkaalla perunalla enkä vihreällä kuulalla. Mutta nämä...

Sattumoisin tasan vuosi sitten joulukalenterini 4. luukusta löytyi myös luumuisia herkkuja. Teemana viime vuoden joulukalenterissa oli perinteinen joulu, joten sieltä löydät rakastetuimmat klassikot. Yksi niistä on tietenkin joulutorttu.