About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Mikroaamiainen




Kuka sanoo, että maanantaiaamuna ei voisi ilahduttaa itseään erikoisaamiaisella? Turha kaikkea on sinne viikonloppuun säästää, ehkä päinvastoin, maanantai ansaitsee jotakin spesiaalia.

Mikroaamiaisessa on se kiva, että se valmistuu nopsaan -yllätys, yllätys- mikrossa. Sen takia se on helppo valmistaa aivan ihan yksin myös  pelkästään itselleen. Mulle tämä oli oikeastaan melkein lounas, koska odotettavahan oli, että saan Maitotytön tainnutettua ensin päiväunilleen. Sitten 5 minsaa kokkausta ja kymmenen minuuttia herkuttelua... tai taisi siinäkin mennä vaan 5 kun oli lapattava suuhun niin nopsaa, kun tuntui maistuvan.

Oma inspiraatio löytyi täältä.  Minulla ei ollut persiljaa, mutta olipa korianteria (tiedän ei sama -vaan parempaa!) Tähän voi käyttää siis  tomaattikastikkeen jämiä, tälläistä ei minulla ollut, mutta olin tätä silmälläpitäen ostanut kaappiin jo säilyketölkin Barillan Tomato and Basil -valmiskastiketta. Jos kerran niihin sortuu, kannattaa mielestäni valita italialainen merkki, jos se on alkuperäisesti tarkoitettu italialaisille, on se varmaan parasta mahdollista, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.


Tomaattinen aamiaismuna mikrossa

Pikkuinen laakea vuoka, ja vuuan koon mukaisesti:
tomaattikastiketta
1-2 munaa
persiljaa tai korianteria
mustapippuria
hiukan juustoraastetta (tässä parmesania )
kastikkeesta riippuen hiukan suolaa

Kaada vuuan pohjalle kastiketta, ja riko keskelle muna(t). Täytä reunatkin tomaattikastikkeella. Poksauta keltuaiseen terävällä veitsellä muutama reikä rikkomatta sitä. Ilman reikiä se räjähtää mikrossa (ainakin legenda kertoo näin), päälle mustapippuria ja muutama veto juustoa raastimesta.

Mikrota n. 600 Watilla   vajaa minuutti kerrallaan n 2min. niin, että keltuainen jää vielä juoksevaksi. Kannattaa käyttää mikrokupua, koska myös tomaattikastike tykkää räiskyä pitkin seiniä. Ja mikäli sinulla on suurperhe, niin valmistat nämä tietenkin uunissa.

Päälle korianterisilppu ja paahdettua leipää, ehkä tikuiksi leikattuna, millä kaavit herkun suuhusi. Viereen lasi vastapuristettua appelsiinimehua. Sanomalehti ja ikkunasta tulviva maaliskuun aurinko.
Tälläisiä maanantaiaamuja kestää vaikka kuinka monta....


 Liemessä Jenni oli kokannut juuri kanssa lounaaksi vähän  samahenkistä, mutta ruokaisempaa; kikherneitä tomaatttia, fetaa ja munia. Vaikuttaa kokeiltavalta herkulta Lähi-idän keittiöstä.

Maanantaiaamuna pääsi päivänvaloon myös pieni "sivublogi" työnimellä Keittiöhöyryjä. Kommentoin tyylilleni uskollisesti (=tyylittömästi?) ruuanlaittoa ja ruokamaailman ilmiöitä kuukausittain Rasvatieto- sivustolla. 
Hassua, ihan jänskätti.

14 kommenttia:

  1. Kävin heti lukemassa ensimmäisen postauksesi. Hyvä juttu. Sallivuus syömisessä on muuten jonkun lukemani jutun perusteella yksi nousevista ruokatrendeistä: Ei haluta, että syömisestä tehdään liian vaikeaa. Viime aikoina vallalla ovat olleet niin voimakkaat kieltoon perustuvat ruokavaliot, että tämän arvioidaan olevan seuraava käänne. Saas kattoo, mitä tuleman pitää

    VastaaPoista
  2. Ja jotenkin tuntui luontevammalta kommentoida tänne, vaikka kommentti olisi kai kuulunut toisen blogin puolelle. Ehkä minä vielä opin.

    VastaaPoista
  3. Minäkin kävin lukemassa, mutten hoksannut yövuorosilmillä, missä siellä voi kommentoida, joten tulin tänne "kotiin" kiittämään, että kivasti kirjoitettu ja lisää kiitos! Ja kiva kun näki naamasi kuvasta kunnolla, sanoo nimimerkki ujo simpukankuori

    VastaaPoista
  4. J&C:Kiitos kannustuksesta! Sinne ei voi muuten kommentoida lainkaan, kiva kuitenkin saada palautetta, että olitte käyneet siellä.
    Arvaa oliko niiiin vaikea löytää kuvaa...mallin vika! ;)

    VastaaPoista
  5. Onpas herkullisen näköinen aamiainen, tuo menisi mulla ainakin lounaasta! Hauska idea, kokeiluun :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos vinkistä, nyt tiedän millä herkuttelen huomenna!

    VastaaPoista
  7. Aah miten herkun näköstä! Maistuis varmaan iltapalanakin. Olis muuten tomaattikastikkeen jämät kaapissa...

    Olipa hieman koukuttava toi rasvavisa! Jouduin pelaamaan sitä niin monta kertaa että pääsin läpi (eli aika monta), huomenna varmaan Unileverin nörttiosasto katselee että kuka hyypiö täällä on käynyt tätä takomassa tsiljoona kertaa :)

    VastaaPoista
  8. Minuun kolahti se kommentti kokin onnellisuudesta, miten totta se onkaan! Haluaisin että joku oikeasti selvittäisi sen, että miksi tulee pahaa ruokaa jos kiukkuisena kokkaa? (siinä jo syy turvautua niihin pakastevihanneksiin)

    VastaaPoista
  9. Herkkua :) Tätä voisin minäkin tehdä :) mutta ehkä kuitenkin viikonloppua aamuna tai sitten yllätän ja teenkin, vaikka perjantaina :)

    VastaaPoista
  10. Anna,Riitta, Anna ja Sirpa: bloggarin päiväuni: olla inspiraation lähteenä ;)

    Sauvajyvänen: ihanan tarkkaa tekstinlukua, kiitos siitä ja palautteesta

    VastaaPoista
  11. Tulin taas raportoimaan :)

    Tämä mikroaamiainen on myös oivallinen iltapala. Teen toistekin. Nam.

    VastaaPoista
  12. kaunis Nelli: raportti vastaanotettu ilomielellä.

    VastaaPoista
  13. Vai olet sinä merilläkin seikkaillut! Oli mielenkiintoinen tuon uuden blogin juttu. Ja yritän muistaa sen punaviinimarinadijutun:)

    VastaaPoista
  14. A. Vipunen : ...seikkaillut, toden totta... ihan vain Ruotsi/Saksa ja Tallinna väleillä... katos kaikkia ehtii kun vanhaks elääpi!

    VastaaPoista