About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

lauantai 18. elokuuta 2012

Tamales


Varoitus: Postaus saattaa sisältää kohtia jossa autenttista meksikolaista keittotaitoa sovelletaan suomalaiskeittiössä. Valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat osittain tuotu Meksikosta, eikä niille löydy välttämättä korvaavuutta Suomesta. Olen pahoillani, ellet voi kokeilla tätä kotona.

Tamales, yksikössä siis tamal, tuottaa ensimmäisenä juurikin tämän kielellisen ongelman, mutta päätin tehdä yksiköstä suomalaisittain monikon, eli kutsua näitä tamaleiksi, koska tamaleskeskiä (?) en saa millään lausuttua sujuvassa muodossa ilman kielen reväyttämistä. Tai ehkä sanon välillä kuitenkin tamales, se taas tuuntuu oikeammalta kuin sissisotureilta kuulostavat tamalit.

Tamales on ikivanha, jo atsteekkien ajoilta (huh huh, taitaa tulla pitkä postaus...) tunnettu meksikolainen ruokalaji jossa maissin tai-banaaninlehteen kääritään maissitaikinaa, jonka sisällä on lihaa, chilejä tai juustoa. Tamales nimi tulee Nahuatl - kielestä joka on yksi Meksikon alkuperäiskielistä (jonka vaikutuksia espanjan kieleen Natasisikonikin on tutkinut ). Tamalit eivät ole sinänsä monimutkaisia valmistaa, mutta hitaita ja aikaa vieviä. Meksikossa niitä myidäänkin kadulla suurista padoista. Tamales on perinteisesti juhlaruoka, sitä syödään häissä ja hautajaisissa ja joulun aikaan ja aina kun perhe ja suku kokoontuvat yhteen. Niiden valmistukseen saa uppoamaan helposti koko päivän, varsinkin kun niitä tehdään usein heti sata tai enemmän kerralla. Maissinlehtupussin takanakin on Tamales ohje johon tulee mm. 6kg lihaa ja 15kg jauhoja.

Kun lapsuudenperheeni tekopojan (joo, tässä on tarina takana) Uliseksen vanhemmat olivat tulossa kuudetta kertaa Suomen visiitille heinä-elokuun vaihteessa ja olivat tulossa vanhempieni luokse Pohjanmaallekin viikonlopuksi, esitin heti Ulin äidille Mirnalle, että tehtäisiin taas tamales-päivällinen. Olen tehnyt niitä kerran aikaisemminkin Mirnan kanssa, silloin teimme possutäytteisiä ja juustotäytteisiä. Nyt valmistimme kanaa salsa verdessä, eli siis vihreässä kastikkeessa.

Ja näin se käy.
Huuhtele maissinlehdet ja levittele keittiöpyyhkelle (keittiöpyyhkeitä ei voi koskaan olla taloudessa liikaa) kuivumaan. Meillä oli sekä uusia, että edelliskerran jäljiltä pestyjä ja talteen laitettuja kuoria, joita voi siis laihialainen  käyttää useamman kerran.


Revi muutama lehti sidontanauhoiksi.



Valmista taikina erittäin suuressa, laakeassa kulhossa. Minulla oli suuri tupper, mutta itseasiassa paremmin olisi käynyt tavallinen pesuvati, sillä matalat laidat ovat parempi. Alemmassa kuvassa on sekoitettu vasta sula voi ja jauho. Meillä ei ollut oikeaa maissijauhoa tälläkertaa, Masa de Nixtamal, vaan kokeilimme kuinka onnistuvat, jos käytämme puolet Harina de Maiz eli maissijauhoa ja Maiz de Arepa, joista tehdään maissitortilloja venezuelaisittain. Sillä näitä jauhoja meillä nyt oli. Onnistuivat ihan hyvin, väri on kylläkin keltainen, normitamalit ovat valkoisia. Mutta makukin oli kuulemma oikea.


Sitten mukaan kaadetaan vähän kerrallaan kanankeitinlientä. ja vaivataan. Tai nimenomaan ei vaivata siten kuin pullataikinaa vaan rivakasti kiertävällä kädenliikkeellä nostellaan taikinaa  pyörittäen, jotta se saisi ilmavuutta. Tämä on aika raskasta hommaa, kovasti minua siihen nyt valmennettiin. Taikinasta tulee sitten aika sileä ja aika pehmeä, mutta jauhoista johtuen se ei siis ole leipätaikinamainen vaan, no, tamalestaikinamainen!


Sitten ota toiseen käteen maissinkuori ja levitä leveämpään päähän ohuesti noin ruokalusikallinen taikinaa.



Taikinan päälle nosta lusikallinen lihakastiketta tai muuta täytettä. Meillä oli siis kanaa salsa verde.


Kääri tamal kiinni rullalle, ei haittaa vaikka kuori ja taikina menevät vähän limittäin kuten kääretortussa. Sido paketti molemmista päistä.


 Asettele tamalit sivuun odottomaan höyrytystä.


Höyrytykseen tarvitaan mahdollisimman iso, korkea kattila. Minulla oli 10 l kattila, jonka pohjalle asensimme höyrytysritilän, jonka alla oli laakea, matala keraaminen creme brulee vuoka, että saimme tilaa vähän suuremmalle määrälle vettä. Keksimme myös, että vanha kunnon mehumaija oli oiva tähän tarkoitukseen. Kyllä Mehumaija oli ihmeissään!

Asettele kattila täyteen tamaleja, pohjalle ensin vesi tietenkin, kansi päälle ja anna kypsyä höyryssä 45-60 min. Tarkista kypsyys. (kuinka? No, en minä vaan tiedä, ikävä juttu ellei kotonasi ole sattumalta käymässä meksikolainen mama...)


The Mexican invasion of my kitchen

Mirna oli valmistanut täytteen jo edellisenä päivänä, joten me 4, Mirna, Uli, Natasisko ja minä teimme 30 tamalia keittokuntoon parissa tunnissa. Mirna ja minä teimme taikinan, täytimme maissinlehdet, Uli ja Natasisko sitoivat tamalet. (haa- kuuluuko monikko ollakin tamalet, ei tamalit?)

Tamalet saivat kaverikseen frijoles refritos. eli paistettuja papuja, jotka tässä valmistuvat kattilassa. Sitähän syödään melkein kaiken kanssa, mutta ei ole kyllä yhtään sellaista kuin se purkkitavara refried beans.


Juomaksi tehtiin kivalle kesäpäivälle muun tarjottavan lisäksi raikasta vesimelonijuomaa kannullinen, meksikossa ollaan kovia tekemään näitä tämäntyyppisiä, esim kurkusta ja limestä.Vaaleampi on ihan mun tekemää raparperimehua, joka oli vähän liian hapokasta ulkomaiseen makuun.


Siinä ne papukupit nyt ovat sitten, korianterilla silattuna.


Ja itse tamales. Syöjää kohti varataan 2-4. Neljästä tulee jo ihan superähkyyn. Tamalekset voidaan kuoria jo ennen pöytään tuomista. Aika tyypillisesti meksikossa ruuat annostellaan lautasille jo valmiiksi keittiössä (varmistetaan, että kaikille riittää), mutta tämä emäntä halus tamalet ja muut hässäkät pöytään, ja vielä kuoret päällä.



Päälle sitten salsa verdeä (tai muuta salsaa) ja pavut viereen.


Tässä vielä läpileikkaus  santsiannoksesta. Nämä ei ehkä oo kaikkein kuvauksellisimpia, paitsi kuoret päällä ihania.


Kysyin Mirnalta sitten, että mitä mä voin tehdä jälkkäriksi, muuta kuin flania en oikein tiennyt . Natasisko kertoi, että meksikolainen jälkkärirepertuaari ei oo valtava. Mirna ehdotti Jelloa, joten sitä minä tyttö sitten tein. Ja olipas sekin hyvää oman maan mansikoista.


Mirna toi myös tälläisiä herkkuja, kuin toffeeta öylätin sisällä ja ilmeiseti jotenkin valmistettu vuohenmaidostakin. Nameja. Kaiken kaikkiaan meillä oli ihana meksikolainen perhepäivällinen,  10 aikuista ja 3 lasta.


Kai se sukureseptikin on nyt sitten luovutettava. Huomaan taas, että mulla on tosi huonot muistiinpanot, enkä muista taas mitään, mutta karkeat virheet varmaan oiotaan lähisuvun ja tekopoikien taholta.


 Tamales kana salsa verde- täytteellä, suomalaisin kompromissein
n. 20 tamalea, me teimme annoksen puolitoistakertaa
Täyte:
Valmista mielellään jo edellisenä päivänä.
4 luullista kanan rintapalaa
1 sipuli,
3-4 valkosipulinkynttä
suolaa

Keitä kanat kypsiksi puolisen tuntia sipulien kanssa  runsaassa suolatussa liemessä. Meksikossa käyttävät yleisesti painekattilaa, jolla homma todella nopeasti ohi. Säästä liemi ja revi kananliha pieneksi paloiksi. Sekoita  lihat Salsa verdeen ja keitä hetkinen. Anna jäähtyä ja säilytä jääkaapissa, jos täytät tamalet huomenna.

Salsa Verde
1 purkki Pirkka Salsa verdeä, löytyy mieto ja hot. Salsa verdeä ei pysty itse valmistamaan, koska siihen tarvittavia tomatilloja emme ole vielä tähän mennessä löytäneet Suomesta. Mutta tuo pirkan on siis valmistettu  meksikossa ja meidän perheen testivoittaja. Mirnalla oli kuitenkin yksi purkki tomatilloja mukanaan ja tuunasimme tai jatkoimme pirkkaa laittamalla kastikkeen tehosekoittimeen ja perään nipun korianteria, tomatillot ja pari 4-5 romaine salaatin lehteä, jotka pitävät huolen varsinkin vihreän värin intensiivisyydestä.

Tamales taikina
Maissinkuoria/Hojas para tamal
800g Maiz fe nixtamal (mutta sen puutteessa kokeilimme 400g Harina de Maiz ja 400g  Maiz de Arepa)
375 g voita sulana
4 rkl leivinjauhetta
2 rkl suolaa
1 l + Kanan keitinlientä

Sekoita voi ja kuivat aineet. (käsin), lisää sitten vähitellen kanalientä (vähintään se litra) ja työstä taikinaa kunnes saat siitä melko pehmeän ja koossa pysyvän. Tämä on nyt niin näppituntumalla tehtävää. Tiedän jo vähän kahden kerran jälkeen miltä taikinan tulee tuntua. Pohjalainen vääntää taikinaa kuulemma aivan kuin meksikolainen!

Loput teko-ohjeet selviävätkin yllä olevasta kuvatarinasta, joten en niitä kertaa tähän.

Jos meksikolainen ruoka kolahtaa, niin tuosta sivupalkin hakemistosta meksikolainen klikkaamalla löytyy monta muutakin tosimeksikolaista reseptiä.

Minä vaan oon nyt niin onnellinen, että Mirna on siirtänyt mulle sukupolvien tamalestaidot.

Ai niin, tähteeksi jääneet tamalet ovat aivan huippuhyviä voissa rapiaksi paistettuna seuraavana päivänä . Ja taas papuja viereen.



56 kommenttia:

  1. Nanna ihana postaus! Palaan huomenna kommentoimaan pitkät litaniat kun pääsen koneen ja ihmisten ilmoille landelta kaupunkiin. Menee hermot ipadilla kirjoittamiseen ja hemmetin ennakoidaan tekstinsyöttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin ymmärrän sua (nää tekniikka-asiat), mutta odotan kovasti kommenttejasi...tämä vois olla vähän sullekin omistettu tämä postaus. Satun nimittäin tietämään, että Riikka on niitä harvoja ihmisiä Suomessa, jolla on kotona jemmassa maissinkuoria tamaleksia varten!

      Poista
    2. Aah en tiedä, mistä aloittaa!

      Joskus viime viikon alussa siivotessani yhtä keittiön kaappia, löysin maissinkuoripussukan ja heti ajattelin sua ja muistin, että lupailin lähettää puolet kuoristani sulle! Sitten muistin senkin, että jossain vaiheessa olin ajatellut, että grillissä voisi maissinlehtikääreissä valmistaa jotakin ihan muuta kuin tamaleja. Kumpaakaan ei ole tullut tehtyä.

      Mutta nuo pavut! Apupoika monesti vienosti pyytelee, että voisin valmistaa sellaisia oikein kunnon mehikolaista papumuhennosta. Se ihastui siihen kerran mehikossa käydessämme. Eli voisit laittaa papupadan reseptiä pukkaamaan.

      Mä en ole muutes löytänyt yhdestäkään etsimästäni K-kaupasta Pirkan salsa verdeä. Ja joka kerta K-kaupassa käydessäni yritän katsella purkkihyllyjä sillä silmällä. Muutama kevään reissulta raahaama purkki on kyllä vielä kaapissa.

      Poista
    3. Onneksi ne kuoret ei mee miksikään. Tiädä koska lyödään viisaat päämme yhteen ja pidetään Tamalespirskeet!

      Jos tarkoitat näitä tälläisiä papuja kun tässäkin syötiin, niin siitä voin tehdä postauksen. Jos on joku erikoisempi papusoppa, niin ei oo mulla kyllä sellaiseen reseptiä.

      No onpa kumma. Se on matala lasipurkki, löytyy mieto ja hot. Pirkka logo hyppää silmille. Samaa sarjaa on jotakin chipotle-salsaakin

      Poista
  2. Ostin kerran tuosta lähimmästa S-marketista tällaisen purkin:

    http://chilikauppa.fi/product_info.php?products_id=133

    Ei mitään muistikuvaa, että mihin niitä käytin. Nyt en ole tutkinut, että vieläkö niitä siellä smarketissa on, pitääkin katsoa heti maanantaina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jee, hyvästi kaupan salsa verde! Pitääpä pyytää Mirnalta ohje sen salsaan. Muttei tuota kyllä meidän lähi- eikä kaukokaupoos oo. Siis nettiin.

      Poista
    2. Mäkin innostuin tänään tutkimaan lähiäässin valikoimaa ja sieltä löytyi tällanen http://www.santamariaworld.com/fi/tuotteet/Tex-mex/#!/tomatillo--green-chili-sauce/
      Vielä en oo maistanu eli en tiedä onko mistään kotosin. Toisaalta eihän mulla kyllä oo mitään vertailu kohtaakaan :)

      Poista
    3. kiitti, Marja, on uusi tuote mullekin, täytyy testata. Luulis löytyvän muistakin kaupoista kun on kerran Santa Marian. Mutta kaikkien firmojen kaikki salsat ei oo kyllä aina sitä mitä pitäis, välistä tuntuu, että on laitettu ketsuppia pulloon ;) Sen takia onkin aina ihanaa kun helmiä löytyy.

      Poista
  3. Voi mahtava! Voitko seuraavalla kerralla värvätä heidät tänne vähän pohjoisemmaksi pitämään tamaleskurssia? Minä voin värväytyä ihan maisteluhommiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meksikolainen keittotaito grand tour nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Varaa paikkasi kiertuepaikkakunnilta (mm. Oulu) nopeasti, paikat viedään käsistä!

      Poista
  4. Aivan ihana postaus! Ja lakeuksilla kokkaillaan tämmösiä, voi jestas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakeus, tuo perisuomalainen kansainvälisten kokkauksien sulatusuuni... :)

      Poista
  5. Mahtavaa! Eipä tosiaan löydy aineksia lähikaupasta, mutta onneksi voi ihailla teidän aikaansaannoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä meni kyllä tämän vuoden top 10:iin!

      Poista

  6. Hieno resepti ja varmaankin herkulliselta maistuvaa. Lakeuksilla kokataan vaikka mitä, kansainvälistäkin;)
    Hyvin olit löytänyt aina korvaavan tuotteen. Hyvin sopii tuohon eteläpohjalaiseen ajatteluun: meillä osatahan teherä kaikki mitä tarvitahan, ja jos ei osata, sitä ei tarvitakaan. Terveisiä Mimma-tädiltä mökkimetsästä.

    VastaaPoista
  7. Loistava postaus! Heti rupes päässä hyrräämään, että käviskö maissinkuorien sijaan suomalainen luonnontuote voipaperi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäim mielenkiintoinen ajatus. Ehkäpä hyvinkin? Tuskin maissista mitään makua tulee, kuinkahan se voipaperi läpäisees sen höyrykypsennyksen.Varmaan kokeiltav, ainakin samanlainen rustiikki ulkonäkö tulee voipaperilla ja narulla. luulen muuten, että sä saat päkaupungiseudun eksotiikkakaupoista myös banaaninlehtiä.

      Poista
    2. Kyllä höyryn pitäis läpäistä voipaperi, siinä kun ei oo mitään silikoneja sun muita juttuja. Pitääpä joku päivä yrittää tehdä retki Helsingin eksotiikkakauppoihin. Matkaa ei ole kuin reilu parikymmentä kilometriä, mutta miten sinne onkin niin vaikea lähteä?
      Tehdäänköhän näitä muuten myös Chilessä just niihin banaaninlehtiin käärittynä? Muistelen, että ystäväni, jonka isää asuu Chilessä, olisi näistä puhunut.

      Poista
  8. Nämähän ovat kuin meksikolainen versio karjalanpiirakkatalkoista. Ihana postaus ja teillä ollut mahtava päivä! Ja Mirnan ansiosta puoli Suomea oppi nyt tamaleista tai tamaleksista, vai miten se nyt menikään ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mahtivertaus, pitääpä laittaa Mirna ens kerralla leivinuunin ääreen.

      Poista
    2. ...ai niin, eikö mulla tuan enempää oo lukijoota...?

      LOL ;D

      Poista
  9. Aivan ihana postaus, heti alkoi raksuttamaan miten nämä voisi suomensta saatavilla olelilla tuotteilla valmistaa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt alkaas näyttää, että jauhot on ainoa ongelma...
      Kiitos!

      Poista
  10. Oih, olispa oma kasvimaa ja siellä maissi.

    Eikös se mene kielipoliisillisestikin niin, että monikko tulee alkuperäisen yksiköstä? Niinku muffini, joka ei siis ole muffinssi vaikka niin vois luulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kuten sävel, sävelet - tamal,tamalet,

      mä muistan, oot jossakin ennenkin puhunut noista muffineista, mun pääkopas on kyllä tua muffinssi aika lähtemättömän lujas

      Poista
  11. Hei Nanna ja terveiset Lakeurelle!

    Kurkkaatko haasteen blogistamme?

    -Paula ja Piia

    VastaaPoista
  12. Takas!

    Hauskasti jalostettu haaste, ilman muuta mulla löytyy 8 reseptiä (80!) -to do listalta. Kunhan kerkiän täs vähän ajatella.

    VastaaPoista
  13. Ooh, miten hyvältä kuulostaa! Heräteostoksena ostin eilen Hangontien varrelta muutaman maissin, joissa oli nuo kuoretkin valmiina, nyt poltteleekin sitten lähteä hakemaan lisää ja löytää jostain noita jauhoja myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sinnehän vois viljelijälle sanoa, että laittaa kuoria talteen, jos repii irti, saattaisi löytyä ostajia....

      Poista
  14. Wow, tää on mahtava! Ai että, tahtooooooo kanssa!!! Jos mä teen sulle loimulohta, niin teetkö mulle näitä;D?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No täähän olis aivan Win-Win situation! ;)

      Poista
  15. Mahtava kuvasarja! Asuessani Venezuelassa tamaleseja näkyi joskus joulun aikoihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Himpura sä oot kans asunu vaikka ja missä!

      Poista
  16. Siis apua, ihana vinkki. Pakko kysyä naapurin meksikolaista rouvaa vähän käväsemään josko vois joskus tulla mun kanssa näitä pyörittelemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vautsi, tulee varmaan mielellään, tämä tuntuu olevan oikein meksikolaisten comfort foodia. Ja on ihana oppia itse aivan tälläinen uusi aluevaltaus. Ja syödä myös! Luulis, että sulla mahdollisesti löytyis raaka-aineetkin kun olet siellä lähimailla, kirjaimellisesti.

      Poista
  17. Ihana kirjoitus ja kuvat! Ihan parhaita talkoita. Meilläkin oli jenkeissä talkoot, mutta minun makuun ne eivät ole ihan parasta meksikolaista mitä tiedän. Mutta tosi kiva niitä on tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tiedän mitä tarkoitat. Nämä on lopultakin sellaisia tavallisen kotiruuan makuisia, kuinkas sen nyt sanoisi, vähän niinkuin meillä kaikkien herkku makaroonilaatikko tai karjalanpaisti, että kaikki suomalaiset rakastetaan niitä, mutta joku ulkomaalainen voi ajatella, että ai jaa, mitä ne tästä vouhkaa, eihän tää maistu mitenkään erikoiselta...
      Mutta voin kyllä sanoa, että näin tokalla syömä ja tekokerralla maistuivat paremmin kuin ensimmäisellä, kun ei ollut mitään kauheita odotuksia mitä nämä ihmerullat oikein on. Että nyt jo niinku vinksahti joku makuhermoissa, että oikein odotan seuraava kertaa. Ja voissa ruskistettuna ne oli ihania!

      Poista
  18. En osaa muuta sanoa kuin että Wau! Ja että pääsispä maistaa!

    VastaaPoista
  19. tamalekset vai tamalet? :)

    joku tuolla ylempänä kyseli että voiko nuo tehä voipaperiin, en ole ikinä tehnyt mutta amerikkalaisissa ruokaohjelmissa ne on usein juuri voipaperissa ja pikaruokaversiot aina.

    tollaset lehteen käärityt on kyllä paljon nätimpiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitähän mäkin mietin. Käytin iloosesti sekaisin kaikkia, sillälailla ainakin osa menöö oikein!

      Ja voipaprumystery sai vahvistusta.

      Poista
  20. Hot tamales, kyllä on nätin näköisiä paketteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, niin on, kamerassa ainakin 50 (samanlaista?!) kuvaa....

      Poista
  21. Voi että, miten erikoinen ja mielenkiintoinen ruokaohje! Näyttää todella maukkaalta, samoin tämä papulisäke on herkullisen oloista.

    Sinulla on todella inspiroiva ja ihana blogi, löysinkin tänne tänään aivan ensimmäistä kertaa kurkkaamaan ja ihastuin kyllä kovasti :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No,äläpä unohda kurkkailla vastaisuudessakin! Sulla oli myös kiva, täytyy käydä kurkkailemassa useamminkin!

      Poista
  22. Ohoh mitä ruokia!!
    Kattelin tätä sun ihkua blogia jo sillon kun olit ilkan valokeilassa:) ja nyt aattelin
    vihdoin kommentoida ees vähän!Eli oot kyllä yhtä hyvä kauhan ja kynän varressa!Ja kyllähän
    se muistaakseni jo kouluaikoina sussa pulpahteli pintaan,eikös?Siis se luovuus kaikilla
    saroilla!Eli terkut vanhasta kotipitäjästä,lisää inspiraatioita vaan tänne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos, ja ihanaa kun jaksat kommentoida, kommenteista saan aivan tosi paljon virtaa.
      ...pulpahteli ja pulpahteli ;)... ei se kyllä oo mihkään johtanu... ;D

      Poista
  23. Oi että näitä meksikolaispostauksia lukiessa tulee kyllä ihan vesi kielelle! Mulla mies tulee Arizonasta, joten hyvin on lähellä sydäntä nämä kaikki ihanat ruoat.. Joulupäivänäkin syötiin siellä tamaleksia, eipä tullut paljoa kinkkua ikävä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No noissa etelän osavaltioissahan ne on kaikki kasvaneet tortillat kädessä!

      Poista
  24. Nuo maissit kasvaa vallan mainiosti myös täällä Pohjanmaalla, kylmästä kesästä huolimatta on meilläkin 7 kylvetystä maissista ainakin 5 tuottamassa satoa. Eli ihan kohtuullisella prosentilla. :)
    tämä oli kokeiluvuosi, mutta aika hupaisaa on ollut seurata maissin taivalta Suomen suvessa, suosittelen ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikas mielenkiintoista, nyt olis kyllä miljoona kysymystä. Ihanko vois niinkun kasvimaahan lyödä? Minä olen aina ollut siinä käsityksessä, että maissi ei menesty Suomessa koska tarvitsee pimeät yöt. Onkohan ollut alunperinkin huuhaata vai onko sittemmin kehitelty muita lajikkeita kun niitä nykyään meilläkin tulee?

      Poista
    2. Meiltä on tänne 12,5 km: http://www.kullogard.fi/fi/Kullo%20G%C3%A5rd/Kartanomaissi/

      En ole ikinä käynyt, mutta pitäsi varmaan käydä.

      Poista
  25. Meillä on ekat ihan just kypsiä, voin tarkistaa lajikkeen ja laittaa sulle toetoja? Näytä että osa varsista ehtii tehdä kaksi tähkää. Rsikasvatin nuo sisällö ja siirsin avomaalle.

    VastaaPoista
  26. Tota ruskeaa papumössöö saatiin mekin Meksikon turistireissulla kyllä melkein joka paikassa. Tykkäsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että syöttävät turisteillekin ;). Taitaa olla sitä aidointa mehikoa...

      Poista