About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Pan de muerto - Vainajan leipä


Marraskuun 1-2 vietetään Meksikossa suurta juhlaa, Dia de los muertos eli kuolleitten päivää, aika lailla siis samoihin aikoihin kuin meillä Pyhäinmiestenpäivää.

Meidän hillittyyn luterilaisuuteemme verrattuna juhlat saattavat tuntua jopa hieman makaabereilta. Perhe ja suku kokoontuvat vainajan haudalle syömään vainajan lempiruokia ja muistelemaan vainajaa. Kotiin rakennetaan pieniä alttareita, jotka koristellaan lukuisin kynnttilöin, vainajan kuvin ja esim. pienin värikkäin pääkalloin, joiden otsaan on raapustettu kuolleen nimi. Alttarille tuodaan myös lempiruokia tai jos vainaja on ollut vaikka kova tupakkamies (kuollut syöpään...?) savukkeita, tai ehkä pullo tequilaa. Los angelitos - pikku enkelit - saavat alttarilleen leluja .

Meksiko-videon ruokia kuvatessa kyselin Ulisekselta, olisiko mitään erikoisruokaa, jota voisin valmistaa blogiakin silmälläpitäen päivän kunniaksi. Uli mainitsi Pan de muerton eli vainajan leivän, joka on tyypillinen tuon päivän leivonnainen. Se on siis hiivalla kohotettu makea leipä, joka on usein maustettu aniksella ja appelsiinivedellä.


Leipä koristellaan usein taikinasta muotoilluilla luilla ja esimerkiksi värikkäällä sokerilla. Leivän pintaan saatetaan tehdä erilaisia glazeja (ennen, jälkeen sekä myös paiston välissä...), kaiken kaikkiaan reseptejä taitaa olla yhtä monta kuin tekijäänsäkin.  Tekotavat vaihtelivat myös, toisissa taikinanosia tehtiin ennen yhdistelyä kolmeenkin eri kippoon. Koska taikina kuitenkin muistuttaa suomalaista pullataikinaa tyydyin aika suoraviivaiseen taikinantekoon.

Pan de muerto

 2 dl kuumaa maitoa
100g voita
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 pussi kuivahiivaa
2 munaa
n.8dl vehnäjauhoja
1tl aniksen siemeniä

päälle: värillistä sokeria ja voiteluun munaa

Pistä voi kuumaan maitoon sulamaan, lisää sinne myös sokeri, suola, hiiva, anis ja kaksi kananmunaa. lisää jouukkoon jauhot vähän kerrallaan ja vaivaa (tai anna mielellään yleiskoneen vaivata) taikina palloksi.
Kohota peitettynä 1,5 h.
Vaivaa taikinasta ilmat pois jauhotetulla pöydällä ka leikkaa taikinasta 1/4 syrjään. Muotoile taikinan pääosa pyöreäksi limpuksi ja jäljellä olevasta neljänneksestä muotoile yksi pallukka ja neljä "luuta" eli tankoa, joissa pallukat päässä. asettele luut leivän päälle ristiin ja pikkupallo keskelle. Se esittää kyyneltä, ellet ole sitä vielä hoksannut! Anna kohota liinan alla 1/2 h.

 Voitele leipä munalla ja koristele värikkäällä sokerilla. Älä sirottele sokeria kuitenkaan luiden päälle (en tiedä miksi?). Paista 200 asteessa 35 min.

Suomalaisittain pehmeä, makea leipä nautittiin iltapalana maidon kera. Tuskin on meksikolainen tapa. Mutta maassa maan tavalla ja niin pois päin.


Leipäkuvauksen uskomattoman hieno stailaus on muuten Urho7v:n käsialaa. Onneksi naapurin pojat Jesse ja Jerry (jotain 5 ja 3v) toivat yksi ilta Urho7v:lle Halloween tervehdyksenä 3 pientä luurankoa, niin oli edes jotain rekvisiittaa. (Toinen vaihtoehto olisi ollut nostaa pullan viereen Urhon pääkallokuvioiset kalsarit...)


Mulla ei ollut nyt appelsiininkukkavettä (vai mitä se oli) tai edes appelsiinin kuorta, mutta ihan maistoin suussani kuinka se olisi maistunut hyvin yhdessä aniksen kanssa.



Ei tätä nyt kannata lähteä ehkä leipomaan ihan itsensä takia, mutta tässäpä nyt ihan kaikille ohje, mikäli jostain syystä haluaa hommaan ryhtyä. Ei ne taida kukaan tehdä Meksikossa mämmiäkään...


(En ole mikään meksikologi, enkä muukaan asiantuntija, joten kaikki tekstin sisällössä olevat Dia de los muertos -perinnettä koskevat mahdolliset virheet ovat osaltani silkkaa hyväuskoisen väärinymmärrystä eivätkä tahallista harhaanjohtamista.)

4 kommenttia:

  1. Hihi mulla oli kanssa ajatuksena tehdä pan de muertosia, mutta jätin kuitenkin tekemättä. (Perustan enemmän ihan suomalaisesta peruspullasta.) Koko dia de muertos oli kyllä varsin hämmentävä Mehikossa asuessani.

    VastaaPoista
  2. Tämähän on suorastaan psykedeelisen näköinen leipomus näin suomalaiseen makuun. Kalsarit olisivat kruunanneet homman ;-)

    VastaaPoista
  3. Riikka: Ajattelinkin, että sä "arvostat" tätä postausta.

    suolaajahunajaa: Joskus täytyy vähän irroitella, ;D

    VastaaPoista
  4. Arvostan todellakin. :) Ja päätin tänään, että piakkoin täytyy tehdä enchiladoja.

    VastaaPoista