Meksikolainen salsa verde voi olla fresca eli tuore/raaka tai cocida eli keitettyä. Olisin halunnut tehdä jälkimmäistä, mutta yllättäen essuni taskussa Helsingistä salakuljettamistani 6 tomatillasta paljastuikin pari punaiseksi... 4 pienestä vihreästä tomaatista ei oikein saa keitosta aikaiseksi. Siis licuadoraan (=tehosekoitin)!
Viime viikolla pääkaupunkireissuminilomasella osallistuin Hartwallin ja Blogiringin järjestämään tapahtumaan, missä tuli aikamoinen olutpläjäystietoisku maisteluineen. Lisäksi siellä kokkailtiin katuruokaa Top-Chef Teemu Laurellin johdolla, mikä oli aivan hulvattoman hauskaa, koska Teemu on hauska heppu.
Ihaninta oli kuitenkin se, että siellä oli kulhollinen tomatilloja eli vihreitä tomaatteja, jotka eivät siis ole raakoja tomaatteja, vaan ihan oma lajinsa, jota Meksikossa juurikin käytetään salsa verdeen. Makukin on ihan omintakeinen. Tänne meille asti ei koskaan ole kyseistä lajiketta löytynyt, eikä sitä aivan jatkuvasti taida kyllä Helsingin suunnaltakaan saada. Ehkä koko ajan paremmin, en tiedä? No kun niitä siinä oli sitten "ylimääräisiä" niin pakko oli anastaa muutama essun taskuun. Tein sen kyllä aika suureen ääneen, että varkauteni ei varsinaisesti ollut kovin salakähmäisesti suoritettu... (onko tämä nyt sitä kun tomaattien kasvatuksen yhteydessä aina puhutaan varkaista?....vähän rankempaa puutarhahuumoria näin kevään kynnyksellä!)
Salsa Verde Fresca
Meksikolainen salsa verde
pieni annos n 3dl
5 tomatilloa
1 jalapeno tai vihreä chili
1 valkosipulinkynsi
tuoretta korianteria
vettä
suolaa maun mukaan
Leikkaa chilistä kanta pois, puolita tomatillot, kuori valkosipuli ja heitä ne kaikki tehosekoittimeen. Perään kourallinen tuoretta korianteria ja desin verran vettä. Surauta sileäksi. Maista lisää suola ja tarvittaessa vettä, mikäli salsa on turhan tanakkaa.
Tarjoile meksikolaisten ruokien lisukkeena tai käytä vaikka enchiladaksien valmistukseen. Salsa on juuri niin tuoreen ja raikkaan makuinen kuin mitä se näyttääkin. Melkein teki mieli imeä pillillä. Jotkut käyttävät salsassa myös sipulia, mutta henkilökohtainen meksikoauktoriteettini Mirna sanoi: "no, cebolla no lleva, toma un sabor diferente....a mi no me gusta...(Minulle täytyy puhua selkoespanjaa.)
Resepti ansaitsee myös leiman.
Ja vielä: tiesittekö että tomatillot kasvavat kuivien lehtien verhoamana ananaskirsikan tapaan? En minäkään, mutta onneksi on Natasisko.
Minä olen miettinyt niiden kasvattamista, ja nyt taitaa olla ihan pakko hommata siemeniä. Ja vielä: tiesin :) Ikävä tuoretta salsa verdeä!
VastaaPoistaMä en oo uskaltanut kasvattaa edes tomaatteja kun on tuo kasvihuonepuute ja onko tää ny vyöhyke 4 vai 5? Ja sitten on ne varkaat.... :)
PoistaPidän peukkuja sun tomatilloille ja odotan yksityiskohtaista kasvuraporttia. Eli hommaa siemeniä!
Sain monena syksynä ison pussillisen tomatilloja nyt jo eläkkeelle jääneeltä työkaverilta (kiitos Pirjo!), jonka isä kasvatti niitä, oli tilannut siemenet jostakin ulkomaisesta nettikaupasta ja olivat siis hyvin satoisia. Ne tomatillot eivät mielestäni ryhtyneet punertamaan, joskaan ei niitä viikkoja säilytettykään. Itse tein niistä mm. loistavaa pastakastiketta katkarapujen kera, nam! Tomatillojen kuori ei ole sitkeä kuten tomaattien; johtuisiko siitä, että ovat hankalampia kuljettaa ja siksi harvinaisia Suomessa?
PoistaJuu, mä luulen, että taskuuni oli ilmestyny myös pari tavallista, ei niiden kuulu punertaa.
PoistaHyvä tietää, ettei oo vaikea kasvi!
Arvostan kovasti, että sinäkin käytät sanaa minilomanen :)
VastaaPoistaNyhtölomanen olisi kuulostanut hiukan hassulta.
PoistaOi, en ole ikinä tehnytkään salsa verdeä frescana - teen sen aina paahtamalla. Ensi kesänä pitääkin sitten kokeilla näin! Tomatillot on hyviä! Niitä vaan ei meinaa aina löytää täältä Helsinginkään kaupoista :(
VastaaPoistaSitten kun saan vähintään puoli kiloa tomatilloja teen ne niin, että ensin keitän kokonaisia tomatilloja ja chilejä vartin ja sitten jatkan kuten edellä.
PoistaPaahtaminen on epäilemättä hyvä!
Taitaa sun kippo olla ehta meksikolainen sillä meillä on melkein täsmälleen samanlainen pikkukippo ja olen ostanut sen Meksikosta. =) Oli pakko käydä tarkistamassa, että onko mun kippo tuolla laatikossa, oli se.
VastaaPoistaNo onneksi mä ehdin teleportata sen takaisin, ennenkuin tarkistit, lainasin vain kuvia varten. :)
Poista(on se Meksikon tuliainen Mirnalta)
Porvoon S-Marketista olen onnekseni tomatilloja löytänyt, silloin kiehautin salsan... täytyypä käydä vilkasemassa, josko niitä edelleen löytyisi niin voisi frescaa kokeilla!
VastaaPoistaTerveisiä veljellä ja kälylle Porvooseen. Pikku tuliasvinkki pääsiäiseksi, mikäli silloin saannissa. (Kiitos Riikka, taas tiedossa ilmaisia tomatilloja!)
PoistaOlivatko siis tomatilloja vai sittenkin raakoja tomaatteja, kun niin alkoivat punertaa? Stokkalla myytävissä tomatilloissa on muutes yleensä just ne lehdet mukana! Tuon niitä sulle tuliaisiksi kun seuraavan kerran tulen Seinäjoelle (lisää ilmaisia tomatilloja!!) ;)
VastaaPoistaNo mä ajattelin, että siinä olis ehkä menny sekaan tavallisia, ne punertavat oli vähän suurempiakin. En tiä kun käsi otti, ja silmä ei katsonu...
PoistaJees more tomatillos!
Meidän taloudessa rakastetaan salsa verdeä, sitä syödään lähes minkä tahansa kanssa (mm. perunamuussin). Harmillisesti edes Helsingissä ei kovin usein ole tuoreita tomatilloja saatavilla (Stockmannillakaan ei aina ole), mutta tänä kesänä yritän korjata tilanteen kasvattamalla omat lasitetulla parvekkeella. Ainakin hyötykasviyhdistys myy tomatillon siemeniä.
VastaaPoistaToistaiseksi meidän suureen salsa verden kulutukseen on keinon tarjonnut säilyke-tomatillot, joita tilaan netistä chilikauppa Poppamiehestä (www.poppamies.fi). Niistä saatava salsa on ehkä vähän tuoreen ja keitetyn sekoitusta makumaailmaltaan, kun en ole salsaa keittänyt. Hyvää se kuitenkin on!
Kiitos poppamiesvinkistä!
VastaaPoistaTänä kesänä on tomatilloja kasvamassa useammallakin, toivotaansiis kaikille menestyksekästä tomatillokesää. Jään kuulolle!
Tuossa kuvassa on tomaatteja eikä tomatilloja, Tomatillon sisus on erilainen.
VastaaPoistaIIK! Mua on petetty!
PoistaHyvin kasvoi tomatillot tänä kesänä! Siemenet hankin tosiaan hyötykasviyhdistykseltä. Tässä vielä kuva sadosta: http://media.tori.net/image/medium_660/69/6917415190.jpg
VastaaPoistaKiitos reseptistä! Selkeä, ja kun chilejä ja lehtikorianteria aina tulee kasvattaneeksi liikaa, tämä on simppelin tuntuinen käyttökohde :) Tänä vuonna aion kasvattaa tummia tomatilloja. Ostin niitä Fiskarsin Slow Food'sta viime syksynä yhdeltä myyjältä ja kasvatan niistä. Ne ovat säilyneet keittiön ikkunalaudalla täydellisinä, nyt puoli vuotta. Ovat niin kauniita, verhiölehtineen! Onkin hassua kun Kotiliedessä sanottiin säilyvän 2 viikkoa jääkaapissa. Ne, kuten bataattikin, on paras pitää huoneenlämmössä säilytyksessä, eivät siedä kylmyyttä. Kauniissa kuvassasi on pieniä raakoja, vihreitä tomaatteja ja siksi ehkä osa saamistasi olikin punaisia. Tomatilloja on muitakin kuin vihreitä. Sekaannuttava tuo nimitys "vihreä tomaatti", mutta sitä kai käytetään meksikossa (espanjaksi tomato verde). Tieteellinen nimi on Physalis ixocarpa tai Physalis philadelphica. Hyötykasviyhdistys myy vihertävänkeltaisen tomatillon siemeniä, mutta lajiketta ei ole luettelossa mainittu. Tomatilloissa on siis ne kuivat verhiölehdet, niistä erottaa varmasti tomaatista.
VastaaPoistaOllapa kasvihuone, niin tomatillot olisivat ensimmäisenä kasvatuslistalla.
PoistaKiitos kaikesta infosta...heti bataatti pois jääkaapista!
Kasvihuone on liian lämmin pakka tomatillolle. Vähintään 10 litran ruukku (?) lämpimälle seinustalle. Suurinpiirtein jokainen oksa vaatii tukea ja siksi muutama kunnon puu tueksi ja narua kasvin ympärille pyöräytettynä tarpeen mukaan.
PoistaKasvatan 4(IV) vyöhykkeellä tarpeen mukaan. On satoisa kasvi.
Kimalaiset rakastaa tomatilloa.