Wanna-be-Jamie eli oman maan uunijuurekset kanan kera

Aivan ensiksi tervetuloa itselleni takaisin omaan blogiini! Ikävä on ollut ja paluukynnys on korkea (onko minut unohdettu,nyyh). Kesä, heinä-,elokuu meni meritöissä, vähän lomaillessa sun muissa pakollisissa kesämenoissa, on ollut iloa ja vastoinkäymistäkin siinä määrin, ettei konetta ole paljon avattu. Nyt kumminkin tässä. Toki kesällä on myös kokkailtu, ehkä joitakin tunnelmia on kesästä pakko bloggailla vielä vaikka syksy jo saakin...mutta kun tuli tehtyä sitä carpacciota, ja keltaista gazpachoa, paellaa grillissä, jättikatkarapuja samaisessa paikassa, vietnamilaista entrecoté:ta...

Mutta herkuttelun aikaa on myös tämä syksy! Siis, tähän päivään!

Oma kasvimaa on sattuneesta syystä saanut rehottaa -jos mahdollista- villimpänä kuin koskaan. Mutta vaikka paikalliset rusakot pitivät orgioitaan siellä pitkin kesää, löytyi mullan (ja rikkaruohojen) alta vielä yhtä sun toista mehevän näköistä.

Reseptiä ei ollut mutta toteutus taisi olla hyvinkin Jamie Olivers -henkistä. Eli näin se kävi: hain kasvimaalta ja perunapenkistä mitä löysin: perunaa, punajuurta, porkkanaa, punasipulia, timjamia, salviaa ja rakuunaa. Laitoin uunin 200 ja aloin pesemään ja pilkkomaan.


Uunijuurekset ja yrttikanaa

Syöjien lukumäärän mukaan:
marinoimattomia kanan reisikoipipaloja
valkosipulia
oliiviöljyä
sitruuna
timjamia, rakuunaa, salviaa ja suolaa sekä mustapippuria

perunaa
punasipulia
porkkanaa
punajuurta
valkosipulia
oliiviöljyä
timjamia, rakuunaa, salviaa ja suolaa sekä mustapippuria


Valmistin oliiviöljystä, puristetusta valkosipulista, yrteistä, suolasta ja öljystä tahnan. Leikkasin kananpaloihin viiltoja ja hieroin tahnaa tasaisesti nahan alle ja viiltoihin, asetin kanat uunivuokaan ja puristin päälle vielä lohkoiksi leikkamastani sitruunasta mehut. Päätin nostaa uunin lämpötilan 250 asteeseen ja laitoin kanat esipaistoon 15 minuutiksi, eli siksi ajaksi kun käsittelin kasvikset. Tämä oli luultavasti turhaa, sillä kasvisten kypsyminen kestikin odotettua kauemmin eli tunnin.

Pesin ja viipaloin kasvikset hyvin ronskeiksi paloiksi; perunat puoliksi, sipulit 4:ksi, pitkulaisia punajuuria en juuri ollenkaan. Kaikkia ainekset uunivuokaan kera valkosipulinkynsien. Pärsköttelin päälle oliiviöljyä, maustoin reilusti suolalla, mustapippurilla ja yrteilläni, heitin sekaan vielä puristamani sitruunanlohkot, ainoat jotka kananluiden lisäksi eivät ole sitten syömäkelpoisia (kuvassa ne näkyvät melko  palaneina). Sitten kanapalat päälle ja 200 tunniksi.

Kuvaustaito oli näemmä kesän aikana myös ruostunut, mutta kai tuosta valon ja varjon leikistä jotain selvää saa.
Oli tämä mun mielestä kyllä niin Jamie...
Hei, ja lisäksi superedullista!
Kasviksia jäi tästä toissapäivän annoksesta runsaasti kun niitä tuli laitettua 3:lle vähän reilunlaisesti, eli eilen samainen uunivuoka palasi uuniin. Tällä kertaa se oli saanut juuresten sekaan purkin tonnikalaa sekä paksun emmental-mozzarella juustokuorrutuksen. Ja sekös jos mikä kävi mainiosti lapsiperheen nopeasta arkilounaasta. Valmistusaika 2 min + uuniaika.