About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Parhaat jouluherkut- tuumailua




Perinteiset jouluherkut meidän pöytään. Luultavasti meidän perheen perinteet ovat erilaiset kuin teidän perheen ja perinteeksihän voi muodostua sekin, ettei pöydässä ole mitään perinteistä. Meillä yritetään aina rajoittaa tuota kattausta, mutta aina jonkun mielestä jotakin on ehdottomasti oltava, joten lopputulos on kirjava (ja maistuva). Joulupöydän ääreen vanhempieni luona kokoontuu yleensä 10-16 henkeä ja pöydän ääressä on  suomalaisiin herkkuihin  tutustunut myös chileläinen, turkkilainen ja useampi meksikolainen.


Tärkein omaksumani oppi jouluruokateemoilta on, lajien rajoittamisen epännistumisen myötä se, että ylenpalttinen määrällinen jouluruokavarustelu on turhaa. Ei laatikoita tarvitse tehdä pakastimeen etukäteen valtavia määriä, maksimissaan 2, yksi aatolle ja toinen joulupäivälle ja yhdestä laatikosta voit miettiä monen syövän kun annos per henki on yleensä noin lusikallinen. Kaloja riittää sopivan kokoinen purkki per laji jne.
Aika paljon jouluruokailun järjestämisestä lankeaa äitini osalle, koska, no, hänkin aina haluaa tehdä sitä ja tätä, mutta yritämme jakaa hommia paikalle tulijoiden kesken kuitenkin. Olen toimittanut monta vuotta jälkiruokavastaavan virtaa ja nyt näköjään leivinuunin myötä saan helposti ylipuhuttua itselleni myös kinkunpaistovastuun. Samoin pöytään on kuulunut saaristolaisleipäni. NuutinMinna pruukaa tehdä ainakin glögisilliä ja sienisalaattia ja kauempaa tulevat osallistuvat  sitten aattona Waldorfin salaatin ja rosollin tekoon. Tai tuovat pääkaupunkiseudun herkkumarketeista vaikka jotakin loistavaa pateeta pöytään. Isälleni lankeaa aina maailman herkullisimman rosépippurigraavilohen teko sekä kinkun leikkaaminen.


Joulupöydästämme tapaa muodostua kutakuinkin tälläinen:

2 silakkaa (usein valkosipuli- ja sinappi)
2 silliä (glögisilli ja joku muu)
roseepippurilohi
kylmäsavulohi
mäti, smetana ja sipuli
maksapateeta 
metsäsienisalaatti
Waldorfinsalaatti
keitetyt puikulat
hapankorppu, saaristolaisleipä ja joululimppu

XXX

joulukinkku ja kastike/sinappi
sinappi
rosolli
lanttulaatikko
porkkanalaatikko
punajuurilaatikko
perunalaatikko
maksalaatikko ja puolukkaa

Variaatiota löytyy: lohta löytyy välillä jääkellarinlohena tai rullana  ja savustettunakin ja kaloja saattaa löytyä enempikin kun joulun alla joku pongaa ehdottomasti kokeiltavan reseptin. On pöydässä kokeiltu vaikkapa chevicheäkin. Tänä vuonna pöytään on tulossa Teresan ja Johannan ihanan Hyvää Joulua -kirjan reseptein valkosipuli-rosèpippurisilakat ja limetti-kaprissilli.


Osa joulupöydän hurmasta on itse tekeminen, tuoksut ja maut, mutta ei meidän perheessä kaihdeta myöskään ostaa jotakin valmiina. Kaloista kaupasta lähtee mukaan  kylmäsavulohi. Laatikoita on kaikkia tehty itse myös, mutta luulen että maksalaatikko (joka kuuluu ehdottomasti IsoHoon joulupöytään) on toisien äitien tekemää (Saarioinen). Laatikot ovat muutenkin kohta, jossa omaa työtaakkaa voi helposti keventää. Kaupan valikoima on hyvä ja tuotteet perinteisin reseptein ilman lisäaineita valmistettuja.  Joulupatee tai maksapasteija tulee myös kaupasta. Minä aina haaveilen itsetehdystä maalaismaksapateesta ja joskus olen tehnytkin sitä joulupöytään, mutta kyllä on sanottava, että SE resepti on vielä täysin kateissa. Eilen ostin testiin joulupöytääkin ajatellen Wigrenin  tryffelimaksapasteijaa. Olen miettinyt, josko maalaismakkarasta saisi tuunattua vaikkapa suolakurkun ja pekoninmurun avulla omanlaisensa pateen? (Nyt on aivan pakko lisätä jälkikäteen vielä linkki Kokit ja Potit - Hannelen postaukseen, jossa hän juurikin on päätynyt maksamakkaran tuunaukseen. Toiset tekee kun toiset vasta suunnittelee. Tosi hauskasti olimme ajatelleet samoja reittejä, Hannele on minun tapaani kuukausittain postannut Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja hengessä. Kaikki kampanjan postaukset löytyvät kootusti täältä. Ollaan molemmat ylpeitä työstämme suomalaisen työn eteen!) Ja vaikka meidän äiti ehdottomasti haluaakin pilkkoa rosollin omin kätösin, on sen ostaminen valmiina huomattavasti nopeampi oikotie.


Ja tärkeä ajatus ehkä joulustressin keskellä on myös se, että kulloisenakin jouluna mennään niillä voimavaroilla, joita on. Jos työstressi painaa, pimeys ja syysflunssa vie voimat tai on vaikka viimeisillään raskaana, niin sitten kaupan kautta: suomalaisen joulun ja jouluruokien hienous on siinä, että kaupastakin saa laadukkaat laatikot, kalat ja leivät. Näitä meidän suomalaisten suosikkeja ostaessasi  haastan sinut myös Sinivalkoinen jalanjälki-kampanjaan. Muistathan, että ostovalinnoillasi voit suoraan vaikuttaa suomalaiseen työllisyyteen! Kampanjasivuilla ehdit vielä osallistua myös jouluiseen  kilpailuun, jossa havainnollistuu valintojesi työllistävä vaikutus.

Pidetään lippu korkealla vastakin. Postauksessa mainitut yritykset ovat mukana kampanjassa.









No, kyllä näillä eväin jaksaa leikitellä kuusen alla.



Välillä meno saattaa äityä aika hurjaksi...


Onhan sitä joulupukkia odotettu kokonainen vuosi. Aina se tulee ja aina se on yhtä jännittävää.



Illalla myöhään lastataan lahjat autoon ja ajetaan kodin rauhaan, onneksi matka on vain suurin piirtein autoon istumisen vaiva. Äidin paras joululahja on edessä, pitkään nukuttu yö ilman herätyskellon soittoa joulupäivänä.

 









 Ja kiitos kysymästä, oman joulupöytäni kahta en vaihda - herkut ovat kinkunrasva ja kylmä kotikalja.




Ja ne ruispiparit. Mainostan niitä joka vuosi. Taikina on helppo työstää ja piparit ovat ihanan mausteisia. Viime viikolla leivoin satsin glögitilaisuuteen. Alkuperäisessä GR&W lehden reseptissä 2009, jota en nyt tähän hätään löytänyt, lisättiin taikinaan kuivattuja karpaloita. Miten ja kuinka paljon jäi nyt tietämättä, tein siis oman pääni mukaan. Tein pipareista myös laktoosittomia ja tällä kertaa kokeilin Sunnuntai- leivontamargariinia (Keiju) voin asemasta. Hyviä tuli. Karpalot hiukan pakkatuivat kaulittaessa ja jouduin välillä avittamaan muotilla painelua veitsellä, mutta ainakin tomusokerin kanssa lopulta noista nättejä minitähtiä tuli.

Ruis-karpalopiparkakut (n. 80 kpl normaalikokoisia, minimuotilla tuhansia paljon enemmän)
200g laktoositonta Sunnuntai-leivontamargariinia
2dl ruokosiirappia tai tummaa siirappia
3dl fariinisokeria
2rkl kanelia
2rkl jauhettua korianteria
1 1/2 rkl neilikkaa
1rkl inkivääriä
1rkl  maustepippuria
1/2rkl muskottipähkinää
2 kananmunaa
 3 1/2dl ruisjauhija
1 1/2 tl soodaa
2dl mantelijauhetta
4dl vehnäjauhoja
2 dl hienonnettuja kuivattuja karpaloita

1. Mittaa voi, fariini, siirappi ja mausteet kattilaan. Kiehauta koko  ajan sekoittaen ja keitä kunnes sokeri liuennut. Jäähdytä seos.

2. Lisää kananmunat yksitellen ja sekoita tasaiseksi.

3. Lisää sooda ruisjauhoihin ja seos siirappiseokseen, lisää mantelijauhe ja karpalot. Sekoita vehnäjauhot mukaan parissa erässä.

 4. Kokoa taikina tiiviiksi massaksi ja peitä kannella tai kelmulla ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa. 
5. Työstä taikinaa noin 1/3 erissä. Kauli taikina kevyesti jauhotetulla alustalla muutaman mm. paksuiseksi. Tästä taikinasta tulee hyvät piparit sekä superohuina versioina, että reilusti paksumpinakin.
Ota piparimuotilla  pipareita.

6. Paista 6 min. (about) 200 asteessa.





Yhteistyössä Suomalaisen Työn liitto




11 kommenttia:

  1. Joulurokkaajan kuva on kyllä kaikista paras. Harvoin vieraiden ihmisten kuvat naurattaa vedet silmistä, mutta nyt niin kävi. Hauskaa Joulua koko porukalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, vastaus tuli vahingossa tuonne alemmas.

      Poista
  2. Tuunausta siellä ja tuunausta täällä :) Hauska yhteensattuma!

    Ja jatkoksi edellisen juttusi kommenttini: minä rrrrrakastan teidän maitotyttörokkaria! Millon saan tavata tuon hurmaavan tyypin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän voisin sanoa, että you know where we live!

      Poista
  3. Kiva postaus ja kuvat. En malttaisi odottaa että pääsisi jouluopöytään jo, toisaalta kauhistuttaa kun mitään ei ole vielä edes ajatuksentasolla valmisteltu! Mukavaa joulunodotusta!
    (Katsoin muuten ensin että pukki ottaa selfietä :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet sitten viimetipan häärä kuyen minäkin. Ei mun taida joulu ees tulla jos en yhtä yötä valvo joulhomisss ennen aattoa.
      ja nykyaikainen pukki... :) kyllä ne lukee lahjalistaa punaisesta muistikirjasta.
      Vaikka toisaalta en hämmästyisi vaikka pukki haluais ottaa selfien maitotytön kanssa.

      Poista
  4. Parin vuoden takainen maitotytönjoulurokkikuva oli pakko pidyää eeyteriin kun siihen joululubia eysiessäni törmäsin. Se kuvaa juuri meidän jouluamme tyypillisimmillään. Joulurauha lipsahtaa jouluriehan puolelle satavarmuudella, useimmiten ennemmin kuin myöhemmin. Jouluaattona takuuvarmasti joku huutaa, suuttuu, itkee, nauraa, pieree, laulaa, tanssii, kiukuttelee ja kukin toiminto voi osua yhtä hyvin lapsen kuin aikuisen kohdalle. Ja lisäksi mainittakoon erityisesti, että joulupöydässämme tai sen jälkeen ei tarjota kotikaljaa vahvempaa.

    VastaaPoista
  5. Ruispipareita tehdään meilläkin. Joskus kokeilin jotain tavanomaisempaa, mutta rukiiseen palasin aikas nopeesti. Tuo mantelijauho on mielenkiintoinen, mun reseptistä löytyy perunajauhoja, mutta laitan kokeilulistalle myös sun version.
    Oletko kokeillut ohrapipareita? Aikas hauskoja nekin ja hyviä, mutta vaivalloisia tehdä taikinan rakenteen vuoksi (eli täytyy vähän viritellä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruispiparit on parhaita. Rn oo tehny ilman mantelijauhoa joten paha verrata. Ne antavat pipariin hieman rakeisen ulkonäön, mutta maku on rapsakka ja ihana.
      Uskon ohrapiparin makuun...mutta jos leivonta haasteellista täytyy vielä harkita kokeilua...

      Poista
  6. Ja muuten se Hyvää joulua -kirjasta löytyvä valkosipuli-rosépippurisilakoiden resepti on huippuherkullinen! Täällä vedettiin silakoita ko. reseptillä valmistettuna puolikiloa kahteen pekkaan kolmessa päivässä itsenäisyyspäivän tienoilla. Ja vedetään seuraavat puolikiloa taas muutaman päivän päästä! Hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos rouva Yrjänä. Teresan ja Johannan silakat on nyt testattu ja todella hyviä olivat. Lisäksi rosepippuri antaa kivan jouluisin ulkonäön.

      Poista